SÄÄKSMÄKI / PIRKANMAA – Eksoottiselta nimeltä kuulostava Metsäkansan kylä sijaistee lyhyen matkan päässä Valkeakosken keskustasta. Itse asiassa täältä on pidempi matka Sääksmäen kirkonkylälle. Metsäkansa nimittäin kuului aikaisemmin Sääksmäen kuntaan, joka myöhemmin 1970-luvulla liitettiin Valkeakoskeen.
Onneksi etäisyydet isompiin keskuksiin ovat lyhyet, sillä palvelut ovat Metsäkansasta kadonneet. Paikallinen Metsäkansan kyläyhdistys ylläpitää kiitettävästi toimintaa, vaikka kylässä asuu enää muutama sata ihmistä.
Eräs yksityiskohta ei ole muuttunut. 1930-luvulla rakennettua pientä kyläkirkkoa on pidetty hyvässä kunnossa. Sen kirkkosalissa on nykyisin vain 120 paikkaa, joten Metsäkansan pikkukirkko sopii mainiosti tunnelmallisiin vihkitilaisuuksiin.
Itse kirkon syntyhistoria on erityinen. Kyseessä on koko kylän yhteinen hanke, joka todellisuudessa ei olisi koskaan toteutunut ilman avokätistä, oman kylän suurta lahjoittajaa vuorineuvos Emil Aaltosta (1869-1949).
Metsämaan kirkkohankkeen synnyn taustalla oli Englannista Pohjoismaihin levinnyt niin sanottu pikkukirkkoliike. Ensin se sai jalansijaa Suomessa pääkaupunkiseudulla leviten sieltä maakuntiin. Ajatuksena oli synnyttää pienille paikkakunnille pieniä seurakuntia, joilla olisi oma pieni kirkko käytettävissä. 1930-luvulle tultaessa Pohjois-Sääksmäen alueellakin oli hengellinen toiminta vilkasta ja oman kirkon saaminen oli Metsäkansan koko kylän yhteinen ajatus.
Ongelmana oli kuitenkin kirkon rakentamiseen tarvittavat rahat.
Aaltosen seitsenlapsisen perheen isä kuoli melko nuorena, joten iso perhe jäi äidin vastuulle. Yksi perheen pojista, 13-vuotias Emil, lähti suutarinoppiin kiertävän suutarimestarin luokse. Kisällipätevyys saavutettiin 19-vuotiaana ja tuli aika perustaa oma yritys Hattulaan.
Aaltosen yritystoiminta lähti nopeasti laajentumaan ja edessä oli muutto Tampereelle. Työntekijöiden määrä moninkertaistui. Tehtailija Aaltosen ansiosta Tampereesta tuli eräs Suomen tärkeimmistä kenkäteollisuuden keskuksista.
Varakas Emil Aaltonen tunnetaan, ei pelkästään menestyvänä liikemiehenä, vaan myös suurlahjoittajana. Hän on rahoittanut useita yleishyödyllisiä hankkeita. Aaltosen puoleen käännyttiin myös Metsäkansan kirkkohankkeen vetäjät. Vuorineuvos lupasikin lahjoittaa ja rakentaa kirkon, kunhan löytyisi sille sopiva tontti. Paikallinen maanviljelijä Pekka Laine lahjoitti tontin Pietolan Isomäeltä.
Rakentamaan päästiin kesällä 1938 sodan kynnyksellä.
Kirkon suunnitteli tamperelainen nuori arkkitehti Jaakko Tähtinen (1904-1970), joka oli vasta arkkitehtiuransa alussa. Tähtinen suunnitteli Metsäkansan kirkon lisäksi myöhemmin 1950-luvulla myös Viialan kirkon, mutta hänet tunnetaan paremmin asuinrakennusten ja julkisten kohteiden suunnittelijana. Tähtinen on suunnittelut muun muassa vuonna 1965 valmistuneen Tampereen jäähallin.
Metsämaan kirkosta tuli rapatusta tiilestä rakennettu suorakaiteenmallinen pitkäkirkko, jolla on pituutta vain alle 20 metriä. Jyrkän taitekaton koristeena on korkeuksiin kohoava piikkikärkinen torni. Ikkunoista tehtiin kapeat, mutta korkeat. Kirkon yhteyteen tuli myös matala sivurakennus, jossa voidaan järjestää pienimuotoisia tilaisuuksia, esimerkiksi kahvihetkiä. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin keväällä 1939.
Valoisa taitekattoinen kirkkosali on sisustettu pelkistetyn tyylikkäästi. Messinkivalaisimet ovat tunnetun Taito Oy:n valmistamat. Aaltonen lahjoitti myös Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut ja alttaritaulun. Jälkimmäinen on taitava jäljennös espanjalaisen taidemaalari Bartolomé Esteban Murillon Neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta esittävästä maalauksesta.
Myös kirkon kellot ovat Aaltosen lahjoittamat. Molemmat valettiin Tampereen Lokomon konepajalla. Teollisuusmies Aaltonen oli osakkeenomistajana myös konepaja Lokomossa. Vuorineuvos Lauri J. Kivekäs lahjoitti vuonna 1960 ehtoolliskaluston. Emil Aaltonen oli hänen appiukkonsa.
Kirkkohanketta varten oli perustettu Rukoushuoneyhdistys, joka omisti kirkon vuoteen 1972 asti. Sen jälkeen yhdistys lahjoitti kirkon Sääksmäen silloiselle seurakunnalle.
Metsäkansan kirkon ympärillä on pieni hautausmaa. Siellä lepää myös kaksitoista sodassa kaatunutta vainajaa. Hautausmaalla on Sankarivainajien muistomerkki sekä Karjalaan jääneiden muistomerkki.
Sympaattista kyläkirkkoa on pidetty hyvässä kunnossa. Korjaustöissä esteettömyyttä on parannettu, seinäpinnat niin sisältä kuin ulkoakin on saanut uutta maalipintaa, sosiaalitilat ja keittiö on päivitetty nykyaikaan. Kirkkosalin isompi muutos on keskikäytävän leventäminen penkkejä lyhentämällä. Ratkaisu helpottaa liikkumista esimerkiksi vainajan arkkua kannettaessa.
Kirkkosalissa on 180 istumapaikkaa ja seurakuntasalissa on tilaa 35 hengelle.
Vaikka Sääksmäen kunta liitettiin Valkeakoskeen, jäivät Sääksmäki ja Valkeakoski yhä kahdeksi eri seurakunnaksi, kunnes ne yhdistettiin vuonna 2007. Käytössä on historiallisen emäseurakunnan mukaan nimi Sääksmäen seurakunta.
METSÄKANSAN KIRKKO
Osoite: Metsäkansantie 45, Metsäkansa, Valkeakoski.
