PIRKANMAA / TAMPERE – Ei tullut seppää, vaan tuli taitava suutari. Emil Aaltonen (1869-1949) olisi halunnut sepäksi, mutta lähti vanhempien toivomuksesta suutarinoppiin kiertävän suutarimestarin luokse. Saatuaan kisällin pätevyyden Emil oli pari vuotta töissä eräässä verstaassa. Ammattitaidon kehittyessä nuorimies päätti perustaa oman yrityksen Hattulaan.
Aaltonen oli kiinnostunut, miten jalkineita valmistetaan koneellisesti. Kirjoja lukemalla ja ulkomaisia kenkiä tutkimalla hän selvitti, miten ne oli tehty. Kun tietoa oli karttunut riittävästi, Aaltonen osti kenkien valmistamiseen tarkoitettuja koneita. Liiketoiminta lähti nopeasti kehittymään.
Emil Aaltonen siirtyi 1900-luvun alkuvuosina Hattulasta Tampereelle. Tehtaan tuotannon kasvaessa Tammelan kaupunginosaan valmistui uusi monikerroksinen tehdasrakennus. Työntekijöiden määräkin kasvoi useampaan sataan. Yritysostojen myötä Aaltosen toiminta laajentui. Myös kilpailijoita ilmaantui.
Tampereesta tulikin eräs Suomen tärkeimmistä kenkäteollisuuden keskuksista. Teollisuusmies Aaltonen oli osakkeenomistajana myös konepaja Lokomossa ja Sarviksessa, joka oli muoviteollisuusalan kotimainen pioneeriyritys.
Vuorineuvos Aaltonen kuoli 80-vuotiaana 1949. Sitä ennen yrityksen johto oli siirtynyt vävypojalle varatuomari Lauri J. Kivekkäälle.
Varakas Emil Aaltonen tunnettaan, ei pelkästään menestyvänä liikemiehenä, vaan myös suurlahjoittajana. Hän on rahoittanut useita yleishyödyllisiä hankkeita. Aaltonen oli myös innokas taiteentukija keräten komean kokoelman lähinnä vanhempaa kotimaista taidetta.
Vuorineuvoksen taidekokoelma on nyt kaikkien nähtävänä hänen kodissaan Pyynikinlinnassa. Tyylikäs museokodin pääkerroksen pysyvä näyttely kertoo Aaltosen työurasta ja esittelee myös hänen taidehankintojaan. Pyynikinlinnan yläkerrassa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä.
EMIL AALTOSEN MUSEO
Osoite: Mariankatu 40, Tampere.
LUE MYÖS: Amurin työläiskorttelimuseo havainnollistaa, miten työväki aikoinaan asui
LUE MYÖS: Kivimuseossa kivien kauneus tulee esiin
LUE MYÖS: Lauri Viidan Pispalan koti on säilytetty alkuperäisessä asussaan
LUE MYÖS: Lenin-museo on saanut jopa kansainvälistä mainetta
LUE MYÖS: Rupriikki on median ja joukkoviestinnän historiaan keskittyvä museo
LUE MYÖS: Museo Milavida kertoo von Nottbeckien traagisen elämäntarinan
LUE MYÖS: Museokeskus Vapriikki perustettiin entiseen tehdasrakennukseen
LUE MYÖS: Näsinneulasta on tullut Tampereen ikoninen symboli
LUE MYÖS: Pispalasta avautuu komeat järvimaisemat
LUE MYÖS: Suomen pelimuseo tarjoaa peleistä kiinnostuneille jännitystä
LUE MYÖS: Poliisimuseo kiinnostaa myös lapsia
LUE MYÖS: Postimuseon helmi on Postin ensimmäinen auto
LUE MYÖS: Suomen jääkiekkomuseo on lätkäfanin paratiisi
LUE MYÖS: Tampereen luonnontieteellinen museo esittelee pirkanmaalaista luontoa
LUE MYÖS: Tampereen tuomiokirkko on eräs Suomen kauneimmista kirkoista
LUE MYÖS: Työväenmuseo Werstaan mielenkiintoisinta antia on tehtaalla voimalähteenä käytetty Sulzer-höyrykone
LUE MYÖS: Vakoilumuseo paljastaa salaiset agentit