PIRKANMAA / TAMPERE – Olavi Virta, Aki Kaurismäki, Hannu Salama, Mikko Alatalo, Seela Sella, Yrjö Jylhä ja tietysti Lauri Viita. Tässä vain osa niistä tunnetuista taiteilijoista ja kirjailijoista, jotka ovat asuneet Pispalassa. Entisestä työläiskaupunginosasta on tullut muodikas ja haluttu asuinpaikka. Se on myös matkailijalle miellyttävä käyntikohde.
Pispalan harjulle, Suomen korkeimmalle soraharjulle, kannattaa suunnata jo pelkästään upeiden maisemien ansiosta. Harjun pohjoisella puolella näkyy Näsijärvi ja etelässä Pyhäjärvi saarineen. Parhaat näkymät avautuvat kiipeämällä Pispalan näkötornin huipulle.
Alueen halki kulkee Pispalan valtatie. Sen molemmin puolin harjun jyrkille moreenirinteille on rakennettu ilman asemakaavaa sikin sokin ”klubiaskin kanteen” suunniteltuja kaiken kokoisia puutaloja. Tosin osa on aikojen saatossa kadonnut, mutta paljon on saatu myös suojeltua.
Kuntoaan voi testata legendaarisen jyrkissä Pispalan portaissa. Hien voi pestä pois maankuulussa satavuotisessa Rajaportin saunassa. Talvella täällä voi hiihtää ja kesällä ottaa aurinkoa omalla hiekkarannalla.
Eräs Pispalan erikoisuus on haulien valmistukseen tarkoitettu torni. Nykyisen ainoan Suomessa jäljellä olevan haulitornin korkeus on 55 metriä. Sula lyijy pudotettiin alas tornista. Pudotuksen aikana pisarat muotoutuivat pallomaisiksi hauleiksi ennen putoamista alla olevaan vesiastiaan. Haulien valmistus tornissa lopetettiin 1972.
Pispala on saanut nimensä Pispan talosta, jolla oli aikoinaan velvollisuus majoittaa piispa tämän matkan aikana. Vielä 1800-luvulla Pispalassa ei ollut kuin pari maatilaa. Teollistumisen myötä harjumaisemiin muutti tamperelaisia ja lähikuntien tehdastyöläisiä ja rakennusmiehiä. Pispala liitettiin Tampereeseen vuonna 1937 ja samalla uusi kaupunginosa sai pian myös vahvistetun asemakaavan.
PISPALA
Osoite: Kaupunginosa sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä keskustasta Tampereen länsipuolella.
LUE MYÖS: Amurin työläiskorttelimuseo havainnollistaa, miten työväki aikoinaan asui
LUE MYÖS: Emil Aaltosen museo kertoo menestyvästä liikemiehestä ja innokkaasta taiteentukijasta
LUE MYÖS: Kivimuseossa kivien kauneus tulee esiin
LUE MYÖS: Lauri Viidan Pispalan koti on säilytetty alkuperäisessä asussaan
LUE MYÖS: Lenin-museo on saanut jopa kansainvälistä mainetta
LUE MYÖS: Rupriikki on median ja joukkoviestinnän historiaan keskittyvä museo
LUE MYÖS: Museo Milavida kertoo von Nottbeckien traagisen elämäntarinan
LUE MYÖS: Museokeskus Vapriikki perustettiin entiseen tehdasrakennukseen
LUE MYÖS: Näsinneulasta on tullut Tampereen ikoninen symboli
LUE MYÖS: Suomen pelimuseo tarjoaa peleistä kiinnostuneille jännitystä
LUE MYÖS: Poliisimuseo kiinnostaa myös lapsia
LUE MYÖS: Postimuseon helmi on Postin ensimmäinen auto
LUE MYÖS: Suomen jääkiekkomuseo on lätkäfanin paratiisi
LUE MYÖS: Tampereen luonnontieteellinen museo esittelee pirkanmaalaista luontoa
LUE MYÖS: Tampereen tuomiokirkko on eräs Suomen kauneimmista kirkoista
LUE MYÖS: Työväenmuseo Werstaan mielenkiintoisinta antia on tehtaalla voimalähteenä käytetty Sulzer-höyrykone
LUE MYÖS: Vakoilumuseo paljastaa salaiset agentit
