PIRKANMAA / TAMPERE – Muumimuseo ei ole lasten leikkipaikka, vaan se on elämyksellinen taidemuseo. Muumimuseo on omistettu Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän elämäntyölle.
Kohteen anti sopii kaikenikäisille, mutta Muumimuseo on suunnattu lähinnä aikuisväestölle – heille, jotka ovat itse lapsuudessaan eläneet muumivaiheen.
Tampere valikoitui aikoinaan osin sattumalta Muumien historian tallentajaksi. Tove Jansson, Muumien luoja, oli perushelsinkiläinen. Hänen kumppanillaan Tuulikki Pietilällä oli näyttely Tampereen Taidemuseossa. Paikallinen pääkirjasto Metso oli saman aikaisesti rakenteilla. Sen suunnittelijoina olivat Tuulikin veli Reima Pietilä ja hänen puolisonsa Raili.
Tove Janssonilla oli iso määrä, parisen tuhatta, alkuperäisiä muumipiirustuksia. Arvokkaille teoksille piti löytää loppusijoituspaikka. Tampereen taidemuseo otti mielellään lahjoituksen vastaan. Samalla myös taiteilijaprofessori Tuulikki Pietilältä ja lääketieteen lisensiaatti Pentti Eistolalta museo sai omat lahjoituksensa.
Lahjoitusten pohjalta syntyi Tampereen taidemuseon Muumilaakso, joka avattiin yleisölle vuonna 1987. Näyttely sijaitsi aluksi 25 vuoden ajan pääkirjastotalo Metson alakerrassa, kunnes remontin takia näyttely piti siirtää väliaikaiseen paikkaan. Vuosina 2013-2016 Muumilaakso oli sijoitettuna Tampereen taidemuseon pohjakerrokseen.
Pysyvä paikka näyttelylle löytyi Tampere-talosta vuonna 2017. Samalla nimi vaihtui Muumimuseoksi.
Matalan ja ikkunattoman Muumimuseon valaistus on hämyinen, jopa salaperäisen pimeä. Kyse ei ole pelkästään tunnelman luonti, vaan Toven arvokkaat teokset halutaan suojata ylimääräiseltä valolta. Paperiteokset eivät siedä niin sanottua kovaa valoa. Kuvituksista suurin osa on mustavalkoisia tussipiirroksia, mutta joukossa on muun muassa vesiväritöitä.
Muumimuseossa on esillä lähes 400 Janssonin alkuperäistä muumiaiheista kuvitusta, mutta nähtävänä on myös kolmisenkymmentä graafikko Pietilän rakentamaa kolmiulotteista kuvaelmaa muumien seikkailuista.
Näyttelytilan erikoisuus on yli kaksi metriä korkea, viisikerroksinen, siniseksi maalattu Muumi-Talo. Mielikuvitusta on käytetty, kun tornein ja kupolein varustettua taloa on rakennettu ilman valmiita piirustuksia. Taloa oli rakentamassa myös parivaljakon ystävä Pentti Eistola.
Vierailijan reittiä ohjaa jokaisesta kahdestatoista muumikirjasta tehty iso, värikäs kirjankansi, jonka kohdalta löytää kyseiseen kirjaan liittyviä kuvituspiirroksia, maalauksia ja kolmiulotteisia kuvaelmia.
Pääkirjasto Metson ulkopuolella oli Tuulikki Pietilän tekemä pronssinen Muumipeikko. Kun Muumimuseo siirtyi Tampere-talolle, siirtyi myös kaupungin suosituin veistos nykyisen Muumimuseon läheisyyteen Sorsapuiston puolelle.
MUUMIMUSEO
Osoite: Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere.
LUE MYÖS: Amurin työläiskorttelimuseo havainnollistaa, miten työväki aikoinaan asui
LUE MYÖS: Emil Aaltosen museo kertoo menestyvästä liikemiehestä ja innokkaasta taiteentukijasta
LUE LISÄÄ: Hatanpään kartano on tamperelaisten päiväretkikohde
LUE MYÖS: Idänsuhteiden museo Nootti korvasi Lenin-museon
LUE MYÖS: Kivimuseossa kivien kauneus tulee esiin
LUE MYÖS: Lauri Viidan Pispalan koti on säilytetty alkuperäisessä asussaan
LUE MYÖS: Lenin-museo on saanut jopa kansainvälistä mainetta
LUE MYÖS: Rupriikki on median ja joukkoviestinnän historiaan keskittyvä museo
LUE MYÖS: Pääkirjasto Metso on kuin taideteos
LUE MYÖS: Museo Milavida kertoo von Nottbeckien traagisen elämäntarinan
LUE MYÖS: Museokeskus Vapriikki perustettiin entiseen tehdasrakennukseen
LUE MYÖS: Pispalasta avautuu komeat järvimaisemat
LUE MYÖS: Suomen pelimuseo tarjoaa peleistä kiinnostuneille jännitystä
LUE MYÖS: Poliisimuseo kiinnostaa myös lapsia
LUE MYÖS: Postimuseon helmi on Postin ensimmäinen auto
LUE LISÄÄ: Pyynikin näkötorni – munkki päivässä pitää nutturan löysällä
LUE MYÖS: Suomen jääkiekkomuseo on lätkäfanin paratiisi
LUE MYÖS: Tampereen luonnontieteellinen museo esittelee pirkanmaalaista luontoa
LUE MYÖS: Tampereen tuomiokirkko on eräs Suomen kauneimmista kirkoista
LUE MYÖS: Työväenmuseo Werstaan mielenkiintoisinta antia on tehtaalla voimalähteenä käytetty Sulzer-höyrykone
LUE MYÖS: Vakoilumuseo paljastaa salaiset agentit
