Kiekkotuomari Sakari Suomisen meriitit ovat kovat. Hänet on palkittu useasti Suomen parhaana linjatuomarina. Arvokisakonkarin meriittilistalle on kertynyt lukuisia kansainvälisiä tuomaritehtäviä. Suominen on ollut muun muassa seitsemän kertaa jääkiekon MM-kisoissa.
Uran huipentumat ovat kahdet olympialaiset. Sotshin olympialaisiin kelpuutettiin vain neljä linjatuomaria Euroopasta. Loput tulivat NHL:stä. Pyeongchangin kisoissa tuli täysosuma, sillä Suominen oli linjatuomarina ikimuistoisessa loppuottelussa.
Nyt näillä meriiteillä ei ole juurikaan mitään merkitystä. Nimittäin Suominen siirtyi tämän kauden alkaessa linjatuomarin roolista kokonaan päätuomariksi. Pitkä tie on kuljettavana, jotta kehitys päätuomarina lajin huipulle olisi mahdollista.
Joko valintasi kaduttaa?
– Ei todellakaan. Aluksi kyllä mietin, onko tämä viisas päätös. Linjatuomarina haasteet alkoivat kuitenkin loppua. Pidän uusista haasteista. Päätuomarin ura on yleensä pidempi, joten minulla on vielä tuomarivuosia jäljellä. Nyt voin rakentaa uutta kansainvälistä uraa. Uskon, että menestyminen linjatuomarina auttaa minua myös päätuomarina, kertoo Suominen.
Nuorena linjatuomarina on helpompi päästä lajin sisään, mutta osa aloittaa suoraan päätuomarina. Vaikka tuomarinelikko toimii ottelun aikana tiiminä, ovat roolit erilaisia. Vastuunottaminen ei pelota Suomista.
– Päätuomari joutuu kovemman paineen alaiseksi, koska hän joutuu tekemään kovia ratkaisuja. Päätuomarilla on rankaisuvalta, hän on ottelun johtaja. Päätuomarina et pääse kenenkään selän taakse piiloon.
Päätuomarin ottelukohtaiset rahalliset korvaukset ovat kaksinkertaiset linjatuomariin verrattuna. Yllättävää on se, että Suomisen tuomaroinnista saadut tulot ovat pienentyneet päätuomariksi ryhtymisen jälkeen.
– Olen tämän kauden aikana tuominnut vain neljätoista Mestis-peliä ja saman verran A-junnujen pelejä. Otteluita olisi voinut olla enemmänkin. Vaikka korvaus on päätuomarina suurempi, tienasin linjatuomarina enemmän. Kansainväliset tehtävätkin jäävät nyt väliin.
Suomista kiinnostaa jääkiekkotuomarin ammattilaisuus. Vaikka monenlaisia ratkaisuja on kehitelty, ei Suomessa vielä ole mahdollista toimia ammatikseen jääkiekkotuomarina.
– Lähes kaikkialla muualla on nykyään ammattituomarit paitsi Suomessa. Jos olet hyvässä peruspalkkaisessa työssä ja saat siitä korvauksen sekä siihen päälle tuomaripalkkiot, pitää ammattilaistuomarin palkka olla erittäin hyvä. Harva uskaltaisi irtisanoa vakituisen työsuhteensa. Riski on liian suuri.
Liigajoukkueilla on myös tuomareiden ammattilaisuuteen oma mielipiteensä. Seurat joutuisivat maksumiehiksi.
– Liigajoukkueet ovat tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen. Tuomaritoiminta on jo nyt tasokasta, joten miksi maksaa vielä enemmän. Liigassa tuomarit ovatkin niitä, jotka kaukalossa tienaavat vähiten.
Tie Euroopasta NHL:n rahakaukaloihin on ollut tukossa.
– NHL:ssä hyvä linjatuomari voi tienata enemmän kuin päätuomari. Siellä kokeneet tuomarit tienaavat paremmin kuin aloittelevat. NHL:ään on vaikea päästä. Siellä on vaikea uskoa, että Euroopastakin voi tulla hyviä tuomareita. Muuria on ollut vaikea murtaa.
Toistaiseksi Suomiselle jääkiekko onkin vain harrastus. Ammattimaisen harrastuksen ja kokopäiväisen siviilityön sovittaminen ei ole yksinkertaista. Työantajalta ja työkavereilta vaaditaan joustoa. Edellisen illan ottelusta kotiudutaan kotiin toiselta puolelta Suomea vasta aamuyön tunteina.
– Kun ajelet Kokkolasta takaisin Turkuun kolmen aikaan loskassa, talviyön pimeydessä, peuroja väistellen ja väsyttää helkutisti, niin miettii, onko tässä mitään järkeä.
Suomisen nykyinen työpaikka on Turun Seudun OP-Kiinteistökeskuksessa kiinteistövälittäjänä.
– Olin ennen töissä marketissa, mutta se kävi liian raskaaksi. Tässä työssä voin nukkua riittävät yöunet, koska saan itse laatia työviikkoni. Työn ja provisiopalkan ehdoilla pitää mennä, mutta joustovaraa on enemmän. Kiinteistövälitys on tuomaritoiminnan tavoin ihmissuhdetyötä. Pitää synnyttää luottamusta asiakkaaseen. Kuten tuomaroinnissa, tässäkin työssä aion mennä tavoitteellisesti eteenpäin. LKV-tutkinto on nyt suoritettu.
Jääkiekko kiinnosti Sakaria jo alakouluikäisenä. Oma kiekkoura päättyi TPS:n junioreissa 18-vuotiaana. Tuomarointi alkoi jo vuotta aikaisemmin.
– Tiesin, että minusta ei tule pelaajaa, joten panostin tuomarointiin. Suurin osa tuomareista ovat jossain vaiheessa itsekin pelanneet. Itseäni on pihapeleistä asti kiinnostanut tuomarointi. Urakehitys on tuuristakin kiinni. Minun edelläni oli ranking-listoilla monta tuomaria, mutta heistä moni lopetti, joten itselleni kansainvälinen ura avautui nopeasti.
Suomalaisia jääkiekkotuomareita arvostetaan maailmalla. Kaikilla on myös riittävästi kielitaitoa. Erikoinen hidaste voi olla Suomen maajoukkueen menestys. Jos Leijonat etenevät arvokisoissa, jäävät Suomisen tuomaroinnit vähemmälle. Tuomarit haluavat kuitenkin menestyä yhtä paljon kuin pelaajatkin. Tavoitteena on olla viimeisessä finaalissa.
– Tavoite on päästä mahdollisimman pitkälle. Haluaisin olla ensimmäinen suomalainen tuomari, joka on ollut olympialaisissa sekä linja- että päätuomarina. Vaikka tuomarin yläikäraja on poistettu, ei minun kohdallani ole montaa vuotta hukattavana.
