– Kiitollinen olen TPS:lle, kun antoi minulle aikoinaan mahdollisuuden. Mutta olihan se pettymys, kun kuulin, että en enää mahdu joukkueeseen. Nyt tilanne on kuitenkin kääntynyt päinvastaiseksi. FBC Turku on minulle ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin jatkaa TPS:ssä, toteaa Teemu Aaltonen, joka mieluummin nauttii pelaamisesta kuin keskittyy taistelemaan pelipaikastaan.
Forssasta kotoisin olevan Aaltosen vaiherikkaaseen peliuraan liittyy isoja käänteitä. Yksi niistä koettiin muutama vuosi sitten, kun nuoren pelimiehen psyykettä koeteltiin.
Flunssa, kuume, mykoplasma, allergia, ylirasitustila, masennus…diagnooseja tehtiin monenlaisia, mutta mikään ei tuntunut yksinään selittävän salibandypelaaja Aaltosen erikoisia oireita.
Poskiontelot tutkittiin. Kivuliasta rintaa ihmeteltiin. Otettiin verikokeita ja vatsasta ultraäänikuvia. Aaltoselle tehtiin rasituskokeita. Mitään konkreettista ei löydetty.
– Olin yltänyt maajoukkueeseen, ja siitä vuosi eteenpäin en pystynyt kävelemään portaita hengästymättä, muistelee Aaltonen sairauskierteen pahimpia aikoja.
Ennen mystisiä terveysongelmia Aaltonen ehti saada jo tuntumaa liigasalibandyyn.
– Suoritin armeijan Lahden urheilujoukoissa. Siirto liigajoukkue Tampereen Classiciin mahdollisti tämän. Peliaikaa tuli vähän, mutta välillä pääsin pelaamaan ykköskentässäkin. Minulla oli Classiciin kanssa kahden vuoden sopimus, mutta seura halusi purkaa sen. Potkujen saaminen söi silloin nuoren miehen itseluottamusta.
Edessä oli paluu kasvattajaseura Forssan Suuppareihin ennen paluuta takaisin Salibandyliigaan, tällä kertaa Turkuun.
– Asuin yhden vuoden Turussa, mutta pelasin Forssassa. Hyvän divarikauden jälkeen Tepsistä oltiin minuun yhteydessä. Pitkään mietin, siirrynkö Forssasta Turkuun.
Syksyllä 2012 Aaltonen puki yllensä ensimmäisen kerran TPS:n mustavalkoisen liigapaidan, kunnes edellä kerrotut sairausoireet keskeyttivät peliuran neljäksi vuodeksi.
– Kutsu maajoukkueeseen oli iso yllätys. Se antoi minulle sellaisen buustin, että nyt pitää alkaa harjoittelemaan. Se lähti omalta osaltani lapasesta. Piti takoa, kun rauta oli kuumaa. Henkinen kuorma kasvoi kuitenkin liian suureksi, kun oletin, että pitää harjoitella enemmän ja enemmän. Oireet diagnosoitiin lopulta vakavaksi ylirasitustilaksi.
Kun Aaltonen koki fyysisesti ja henkisesti kovimpia aikojaan, hän oletti peliuransa olevan lopullisesti ohi. Mutta kuinkas kävikään.
– Kaverit houkuttelivat minut alasarjoihin ensin apuvalmentajaksi ja lopulta kentälle pelaajaksi. Oli hyvä, kun kaverit alkoivat soittelemaan ja pyytämään mukaan. TPS:n valmentaja Jukka Ruotsalainenkin soitti ja pyysi palaamaan takaisin liigaan.
Pitkän sairastelun jälkeen Aaltonen siirtyikin tuttuun seuraan TPS:n liigajoukkueeseen.
– Viime kausi oli raskas hopeamitaleista huolimatta. Omat odotukset omalle panostukselle olivat korkealla. Olisin halunnut olla TPS:ssä isommassa roolissa.
Kesän aikana Aaltonen siirtyi naapuriseuraan FBC Turun vahvuuteen. Jos jo liigatasolla on kertynyt paljon pisteitä, voi Aaltoselta odottaa pisteitä myös Divarissa. Aikaisemmilta divarikausilta on kertynyt jo 95 pelissä lähes pari sataa pistettä.
Mutta, mikä parasta: Aaltonen on selättänyt vaikeudet. Pelit kulkevat tutussa isossa roolissa, tällä kertaa FBC Turussa. Siviilissä sähköasentajan työt tuovat sopivasti tasapainoa Aaltosen urheiluntäyteiseen arkeen.
