Kupittaanpuiston Hirvi -veistos lienee kuvanveistäjä Jussi Mäntysen tunnetuin teos Turussa. Iso sarvipäinen uroshirvi oli metsästystä harrastavan Mäntysen lempieläin. Taiteilijauransa loppupuolella Mäntysen tuotantoon tulivat sirommat eläimet,
Lähinnä parkkipaikkaa muistuttava Borenpuisto on nykyisin vaatimattoman näköinen verrattuna siihen, millainen se oli aikoinaan. Kaupunkiarkkitehti Carl Ludvig Engelin Turun palon jälkeen tekemän suunnitelman perusteella nykyinen
Turkulaissyntyinen Emil Wikström (1864-1942) on suomalaisen kuvanveiston kärkinimiä. Hän oli lähtöisin köyhästä perheestä, joten alku pitkälle ja komealle taiteilijauralle olivat vaatimattomat. Lahjakas nuori sai kuitenkin
Paikkahan on mitä arvokkain, mutta samalla myös äärimmäisen vaativa. Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksen kuvataiteilija Saara Ekströmiltä (s. 1967) tilaama teos tuli sijoittaa Turun pääkirjaston ja historiallisen
Runosmäen kaupunginosa Turussa sai uuden tarpeeseen tulleen monitoimitalon, Riimin. Sen käyttäjiä ovat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sekä Turun kaupunki (kirjasto, nuorisotila, varhaiskasvatus) ja Varhan perhekeskus-
Keramiikkataiteilija Karin Widnäsin (s. 1946) taideteos Kimonon olemassaoloa ei ohikulkija edes heti oivalla. Jätevedenpumppaamo on enemmänkin Aurajokirannan maisemia pilaava elementti kuin osa Widnäsin taideteosta. Kimono
Turun Säästöpankki katosi aikoinaan katukuvasta, mutta sympaattinen muori Kissa-Alli jäi kuopatun pankin edustalle hymyilemään ohikulkijoille. Ja hymyilee varmasti jatkossakin, sillä punagraniittinen veistos kestää ikuisesti. Johan
Kissa-Kallu eli Karl Georg Lemberg on oikeasti ollut olemassa. Tosin Kallu tuskin eläessään edes näki unta, että hänestä tehtäisiin oikea patsas, muistomerkki tuleville sukupolville. Näin
Juhlaseminaari, valokuvanäyttely, juhlalentopallo-ottelu ja opastettuja kävelykierroksia, joissa tutustuttiin presidentti Mauno Koiviston Turkuun. Ohjelmaa riitti, kun tuli täyteen 100 vuotta Heidekenillä syntyneen Koiviston syntymästä. Juhlavuoden kohokohta
Kompastuskiveen ei ole nimestään huolimatta tarkoitus kompastua. Riittää, kun sen huomaa ja ehkä ymmärtää kiven merkityksen. Jalkakäytävän pintaan asennetun messinkilaatan symboliikka ei avaudu ilman etukäteen