FBC Turku, yksi varteenotettava nousijaehdokas ja tuleva liigajoukkue, on Divarin kestomenestyjä, jolla on usein vaikeuksissa sarjan häntäpään joukkueiden kanssa.
Näin usein kuulee sanottavan turkulaisesta salibandyjoukkueesta.
Todellisuudessa FBC Turku ei ole ollut vielä kertaakaan edes lähellä liigapaikkaa, jos ei huomioida, mitä tapahtui parikymmentä vuotta sitten. Silloin järjestettiin ylimääräinen karsintaottelu FBC Turun ja Loviisa Torin välillä jälkimmäisen voittaessa. Sen jälkeen turkulaisten menestys ei ole ollut järin ihmeellinen.
BeeCee on sahannut Divarin ja Kakkosen väliä. Jo kahdesti joukkue on pudonnut toiseksi korkeimmalta sarjatasolta. Edelliskaudella FBC Turku ylsi ensimmäistä kertaa Divarissa pudotuspeleihin pudoten heti ensimmäisellä kierroksella Tiikereitä vastaan. Viime keväänä joukkue voitti seurahistorian vasta ensimmäisen pudotuspelin edeten myös jatkoon, kunnes korona keskeytti sarjan.
Titteli ”viime vuosien nousijaehdokas” kuulostaakin melko mairittelevalta.
Tosiasia on kuitenkin nyt se, että FBC Turku johtaa Divaria. Otetaan joukkueen päävalmentaja Santeri Raatarila haastatteluun ja kysytään, missä mennään ja esitetään hänelle muutama väite tulevasta.
Vuonna 1995 perustetun FBC Turun liigapaikka on ollut toistaiseksi vain kaukainen haave. Joukkue on voittanut seurahistoriansa aikana vasta yhdet pudotuspelit. Silti kovasti puhutaan usein FBC Turun yhteydessä nousijaehdokkuudesta ja liigapaikasta.
Miten joukkueen päävalmentajana koet tilanteen?
– Miesten edustusjoukkueen urheilullinen menestys Divarissa on tosiaan tullut suhteellisen nopeasti. Tasapainoisesti ja viisaasti kehitetty seura on tehnyt hyvää työtä jo pitkään ja FBC:stä onkin tullut iso alueellinen liikuttaja. Urheiluseuratoiminnassa saatetaan monesti edetä ehkä turhankin sokeasti edustusjoukkueen menestys edellä, mutta FBC:n historiassa on toimittu päinvastoin.
– Vaikka urheilullinen menestys onkin suht tuoretta ja tullut pääosin vasta tässä parin viime kauden aikana, niin nämä puheet liiganoususta lähinnä hymyilyttävät ja kertovat siitä, että olemme tehneet joukkueena varsin hyvää työtä viime kausina. Koen, että nämä tämän kaltaiset puheet pitää tietyllä tapaa myös ansaita ja koska joukkueemme on varsin laadukas, niin kai meidän niskaamme on sitten helppo heitellä kaikenlaisia odotuksia.
– On tietysti selvää, että toimintaa tehdään pitkällä tähtäimellä. Urheilussa avainasia on kehittyminen ja edustusjoukkueen osalta pyrimmekin kehittymään jatkuvasti. Tämä tietysti tarkoittaa muun muassa pelien voittamista ja kun tarpeeksi voittaa pelejä, niin silloin nousee liigaankin. Tässäkin asiassa on kuitenkin niin monta eri tasoa, joilla asioita työstetään eteenpäin.
– Liigatoiminta on pitkälle myös organisaatioiden välistä kilpailua. Seuran taustojen lisäksi myös edustusjoukkueen arjen toimintakulttuurin tulee tietysti olla urheilullista menestystä tukevaa. Olen itse nähnyt sivusta, miten muutos tällaisissa kulttuurillisissa asioissa on tapahtunut joukkueessamme ja tällä hetkellä olemmekin kaukalon ulkopuolella varsin analyyttinen, keskusteleva ja sitoutunut ryhmä, mikä on juuri sitä mitä haluamme.
Joukkueesi on saanut tällä kaudella 26 pistettä kahdestatoista ottelusta. Se tarkoittaa Divarin kärkipaikkaa.
Millaisia ajatuksia on joukkueen tekemisestä tässä vaiheessa?
– Olemme nyt suurin piirtein puolivälissä kautta. Vain kahdesta ottelusta emme ole saaneet pisteitä ja se kertoo, että olemme mukautuneet varsin hyvin erilaisiin vastustajiin ja heidän pelityyleihinsä. Tällä hetkellä pelimme on sellainen kokonaisuus, jolla todennäköisesti taistelemmekin pisteistä jokaisessa ottelussa ja se luonnollisesti näkyy sarjataulukossa. Olemme Divarissa joukkueena oikealla tiellä. Runkosarjan tavoite kuitenkin on kehittyä ja löytää niitä työkaluja, joita tarvitaan, kun pudotuspelit alkavat.
Onko koronalla ollut suoranaisesti vaikutusta joukkueen arjen tekemiselle?
– Olemme pystyneet Turussa toimimaan melko normaalisti. Kaksi ottelua on siirretty, mutta joukkueena emme ole olleet karanteenissa. Pelaajat ovat käyneet ahkerasti testeissä, mutta kaikki tulokset ovat olleet negatiivisia. Jo ennen kuin maskisuositukset tulivat, joukkueen pelaajat toimivat vastuullisesti. Sakkokassastakin on ostettu maskeja, joita on käytetty joukkueen yhteisissä tapahtumissa. On haluttu antaa seurayhteisönä ja joukkueena hyvää esimerkkiä muille. Haluamme olla osa ratkaisua, emme osa ongelmaa.
Miten näet tappiot Liminkaa ja ÅIF:ää vastaan?
– On tietysti imartelevaa, että olemme ilmeisesti saavuttaneet joukkueena sellaisen tason, jossa lajimediaa kiinnostaa enemmän meidän kaksi tappiota kuin saadut 26 pistettä. Ehkä tämäkin sitten tulee siitä, että olemme tehneet asioita hyvin ja odotukset meitä kohtaan ovat kovat.
– Molemmissa tappiopeleissä pelasimme huonot kakkoserät. En osaa sanoa miksi, mutta emme onnistuneet tekemään asioita, joita normaalisti teemme. Ei tässä mitään sen kummallisempaa – oma hyökkäyspelimme mureni ja vastustajat tekivät voittoon tarvittavat asiat. Divari on tasainen, kuka tahansa voi voittaa kenet tahansa. Se on juuri tämän sarjan hienous.
Sitten kolme väitettä.
Sanotaan, että FBC:llä on ollut vaikeuksia sarjataulukon häntäpään joukkueita vastaan. Vastustajan matala ja tiivis puolustus on ongelma. FBC Turun omakin karvaus on varovainen, joten usein heikompi vastustaja saa pitkiä pallonhallintajaksoja. Ottelussa Limingan Niittomiehiä vastaan vastustaja oli suurissa vaikeuksissa kolmannessa erässä, kun FBC Turku prässäsi lopulta korkealta. Limingan pelasti huippupelin pelannut kumiukko Aki Karjalainen.
Väite 1. Jos laadukkaita pelaajia täynnä oleva FBC Turku pelaisi rohkeammin riistämällä pallon heikommalta vastustajalta aktiivisesti prässäämällä, joukkue ratkaisisi ottelut edukseen huomattavasti nopeammin.
– Ensinnäkin kyse on aina kokonaisuudesta. Peli kun on loppujen lopuksi tietynlaista kaaosta, jonne jokainen joukkue sitten pyrkii omalla toiminnallaan luomaan toistuvasti omalta kannaltaan edullisia tilanteita. Kun teet kentällä tietynlaisia asioita, niin se ohjaa peliä tietynlaiseen suuntaan ja niin edelleen.
– Näissä pelitavallisissa valinnoissa sitten jokaisella varmasti vaikuttaa se oman joukkueen pärjäämisen maksimointi ja toistaiseksi on pärjätty varsin hyvin. Pallon rohkeampi riistäminen on myös käsitteenä todella epämääräinen, sillä esimerkiksi pallon menetysten jälkeisiä jatkoprässejä olemme tehneet onnistuneesti jo kahdella edelliselläkin kaudella.
– Oletan tällä tarkoitettavan tilanteita, joissa vastustaja on saattanut heti ottelun alusta alkaen vain seisoa pallon kanssa oman maalivahtinsa edessä yrittämättä edes tuottaa mitään. Näitä tilanteita on nyt tullut satunnaisesti ja niinhän tämä menee, että kun jokin pelillinen haaste ilmenee, niin sitten se analysoidaan ja siihen työstetään ratkaisu. Tämä on nyt ollut joidenkin joukkueiden valinta ja olemme siihen jo joukkueena reagoineet.
– Lähtökohtaisesti olemme kuitenkin itse saaneet nauttia pallosta ja tämä on myös ollut pitkälti harjoittelumme keskiössä, mikä näkyy siinä, että johtoasemassa olemme pelanneet tällä kaudella pääosin todella viisaasti.
Olet todennut, miten joukkueen strategiaa pitää rakentaa pitkällä tähtäyksellä mahdollista liigataivalta varten. Eli seurassa keskitytään prosessiin, joka edesauttaa pärjäämistä korkeimmalla sarjatasolla.
Ennen kuin voi mittauttaa joukkueensa pärjäämistä liigassa, sinne pitää nousta. Divarin pudotuspelien jatkoon menijät ratkaistaan vain kahdella voitolla. Järjestelmä mahdollistaa isoja yllätyksiä, missä altavastaaja voi edetä aina liigaan asti. Näissä otteluissa FBC Turulla on ollut vaikeuksia.
Väite 2. Seuran pitkäjänteisillä prosesseilla ei ole silloin merkitystä, kun kahdella voitolla ratkaistaan jatkoon menijä. Kun marginaalit Divarissa ovat pienet, voittaja on se, joka, runkosarjan sijoituksesta riippumatta, saa näihin kahteen otteluun hurmoksen päälle – ilman suurempia ja syvällisempiä visioita tulevaisuudesta.
– Liigassa pärjätäkseen tulee kyetä pelaamaan tasapainoisesti läpi kauden – ei vain yhtenä viikonloppuna hurmiossa. FBC Turku haluaa olla jo Divarissa tasapainoinen ja laadukasta salibandya pelaava ryhmä. Jos noustaan, niin sitten myös nousisimme näiden asioiden takia, eikä minkään kuukauden mittaisen pudotuspelihurmoksen ansiosta. Liigassa velat tulevat kuitenkin nopeasti maksuun, eli jos asioita ei ole aikaisemmin tehty oikein, ne löytyvät pian edestä. Yhdessä kesässä ei tehdä liigaseuraa.
Edelliskaudella pudotuspeleissä Tiikereitä vastaan ennakkosuosikin FBC Turun vaihtoaitiossa istui ottelun aikana kalpean näköistä poikaa, kun Tiikerit ärjyivät vastapuolella. Ei ollut silloin epäselvyyttä, kumpi otteluparista menee jatkoon. Vuorostaan viime keväänä altavastaaja O2 Jyväskylästä laittoi FBC Turun ahtaalle pudoten vasta rankkareilla. Turkulaisten ilme oli pudotuspeleissä jo viime kertaa parempi.
Kiinnostaisi kuulla joukkueen ilmapiiristä, joka vaikuttaa tällä hetkellä hyvältä.
Väite 3. Lähtötilanne kevään mahdollisiin pudotuspeleihin on aikaisempiin kausiin nähden parempi, eli nyt ote mailastakin on rennompi. Se on näkynyt rennompana tunnelmana myös vaihtopenkillä.
– Tämä on monisyinen asia. Ihmistä kun ei voi pakottaa rennoksi. Kaikki lähtee siitä, että joukkueessa jokainen arvostaa toinen toistaan ja haluaa heittäytyä siihen yhteiseen juttuun. Koenkin, että tällä hetkellä olemme varsin yhtenäinen joukkue ja pystymme tiukoissakin hetkissä tukeutumaan toisiimme. Koen myös, että olemme ryhmänä kasvaneet siihen, että emme ole Divarissa enää osallistumassa, vaan pärjäämässä. Silloin kun sitä vaaditaan, niin olemme joukkueena kyllä valmiita kilpailemaan.
