Slavia Prahan Ondrej Kudela sanoi Rangersin Glen Kamaran korvaan jotain, mikä sai suomalaisen suunniltaan. Vastaavasti kerrotaan, miten Kudela pahoinpideltiin ottelun jälkeen pukuhuonekäytävällä. Huuhkajien sulavaliikkeinen keskikenttämies on ollut viime aikoina päivän puheenaihe.
Mennään kuitenkin ajassa taakse päin.
Yksi puhelinsoitto muutti kaiken. Nuoren Kamaran tulevaisuuden suunnitelmat menivät uusiksi ja samalla Suomen maajoukkue sai täysin puskista tulleen vahvistuksen keskikentälleen. Tuskin on toista pelaajaa, joka on valittu edustamaan Suomea ilman, että yksikään kotimainen valmentaja ei ole nähnyt hänen kertaakaan pelanneen.
Kesällä 2012 Suomen nuorten maajoukkueen valmennusjohto sai puhelinsoiton avulla vihjeen nuoresta ja taitavasta pojasta, joka oli kotoisin Suomesta, mutta asuu Lontoossa. Kyseessä oli Kamara, Tampereella vuonna 1995 syntynyt tumma poika. Glen on kahden Sierra Leonen sisällissodan jälkimainingeissa Suomeen turvaan muuttaneiden vanhempien lapsi.
Niinpä myöhemmin syksyllä Loviisaan saapui ujo 16-vuotias poika vain pari päivää aikaisemmin kuin Suomen alle 18-vuotiaat pelasivat maaottelun Sveitsiä vastaan. Ennen Kamaran tuloa oli selvinnyt, että hän on mukana Arsenalin akatemiajoukkueessa. Soitto akatemiajohtajalle Liam Bradylle vahvisti, että kyseessä on todellakin nuori lahjakkuus.
Glen ehti osallistua pelikavereidensa kanssa vain yhteen harjoitukseen. Jo seuraavana päivänä hän loisti Suomen keskikentällä ja teki joukkueemme ainoan maalin tappio-ottelussa Sveitsiä vastaan. Tämä yksi näyttö riitti vakuuttamaan valmennusjohdon. Nyt Kamara on yli parikymppinen ja on vakiinnuttanut nopealla aikataululla paikkansa Huuhkajien aloituskokoonpanossa.
Kun täysin tuntematon mustaihoinen nuorimies ilmestyi kuin tyhjästä Suomen maajoukkueen keskikentälle, moni aktiivisestikin jalkapalloa seuraava oli ihmeissään. Sulava liikkeinen pallovarma taituri erottautui heti edukseen. Ei vaadi suuria ennustajan lahjoja, jos väittää Kamaran olevan Suomen seuraava kuuluisuus jossakin Euroopan suurseurassa.
Kamara vastailee haastatteluihin mielellään englannin kielellä, vaikka suomikin sujuu. Hän asui Suomessa elämänsä ensimmäiset kaksitoista vuotta, ensin Tampereella ja myöhemmin Espoossa. Kamaran junioriaikainen jalkapalloura alkoi Olarin Tarmossa ja jatkui sen jälkeen Espoon Palloseurassa.
Kamaran äiti oli käynyt vierailulla Lontoossa sukulaistensa luona ja ihastunut kaupunkiin. Matkalaukut pakattiin. Äiti sekä Glen siskonsa kanssa muuttivat Espoosta suurkaupunkiin.
Lontoossa Kamara jatkoi jalkapallon harrastamista kaupunginosajoukkueessa pelaten niin sanottua sunnuntailiigaa. Se on paikka, missä usein näkee kentän laidalla kykyjenetsijöitä. Kamaran taidot noteerattiin ja 14-vuotias Glen pääsi Southend United -nimiseen nuorisojoukkueeseen.
Kamara pelasi kerran joukkueensa kanssa Arsenalin Bradyn joukkuetta vastaan. Se riitti ja Glen siirtyi Arsenalin akatemiaorganisaatioon. Seuraavan viiden vuoden aikana Kamara eteni Arsenalin liigajoukkueen porteille, mutta ei onnistunut murtautumaan joukkueeseen. Myös Englannin jalkapalloliitto oli huomannut nuoren lahjakkuuden. Kamara saikin kutsun maajoukkueympyröihin, mutta suomalaisen jalkapallon onneksi Kamaralla oli vain Suomen kansalaisuus.
Vaikka Kamaran orastava ammattilaisura tyssäsi Pohjois-Lontoon Arsenaalissa, se alkoi lupaavasti skotlantilaisessa Dundeessa. Hänestä tuli nopeasti joukkueensa avainpelaaja. Dundee oli vain välietappi. Kamara allekirjoitti Glasgow’n Rangers Football Clubin kanssa neljän ja puolen vuoden sopimuksen. Rangersin manageri on Liverpool-legenda Steven Gerrard.
Glasgow on oiva paikka nuorelle pelaajalle kehittyä. Ujouskin kaikkoaa, kun oppii pelaamaan viikosta toiseen isolle yleisölle. Rangersin otteluissa on 50 000 katsojaa, oli vastassa, mikä joukkue tahansa. Paikallisottelu, Old Firm, Celticiä vastaan on eräs suurimmista elämyksistä, mitä jalkapalloilija voi kohdata.
Vahvasti näyttää siltä, että Rangerskin on Kamaralle vain välietappi. Englannin Valioliigan rahakkaat kentät ovat suomalaisen seuraava lähitavoite.
Kamaran tapaus on esimerkki siitä, että Suomen Palloliito ei voi tietää kaikista Suomessa syntyneistä junioreista. Maailmallakin olisi iso joukko lupaavia pelaajia, joiden vanhemmat ovat Suomesta. Mahdollisesti ”glenkamaroita” ilmestyy jatkossakin puun takaa vahvistamaan maajoukkuettamme.
