Valikko Sulje

Joona Tuomala on toisen polven koripalloilija

Joona Tuomalalla on menossa nyt toinen kausi Kristika Turussa. KTP-kasvatin tavoite on päästä jossain vaiheessa pelaamaan Korisliigaan.

– Vielä puuttuu noin 600 Korisliigaottelua!

Näin vastaa Joona Tuomala kysymykseen, kuinka monta ottelua vielä uupuu hänen isänsä ennätyksestä. Juniori Tuomalan haastattelua on vaikea toteuttaa ilman, että hänen isäänsä Jarkko Tuomalaa ei mainittaisi. Tälläkään kertaa ei tehdä poikkeusta.

– Tiedän isäni tekemät ennätykset ja arvostan niitä saavutuksia. En ole koskaan nähnyt hänen pelaavan, tai olin silloin liian pieni muistaakseni. Videoilta olen katsellut paljon Jarkon pelejä.

Kerrotaan vielä kaikille, että isä Tuomala pelasi KTP:ssä 623 päätason runkosarjaottelua. Kun mukaan lasketaan vielä pudotuspelit, kokonaisottelumääräksi kertyy 731 ottelua. Kumpikin oli pitkään Suomen SM-sarjahistorian suurin pelimäärä. Palomies Tuomala edusti kahdenkymmenen vuoden ajan yhtä ainoaa seuraa, Kotkan Työväen Palloilijoita.

Lienee siis selviö, että Jarkon oman pojan seuraksi valikoitui KTP – etenkin, kun Joonan äitikin Tarja Tuomala pelasi SM-sarjaa kotkalaisessa seurassa kymmenen vuoden ajan.

– Yksi kausi oli poikkeus. Pelasin B-juniori-ikäisenä KoPo:ssa, Kotkan Pojissa, kaupungin vanhimmassa koripalloseurassa.

Lajivalinta oli kuitenkin täysin oma, vakuuttaa Joona.

– Pelasin kesällä jalkapalloa ja talvella koripalloa, mutta jo noin 12-vuotiaana päädyin koripalloon. Se vaan tuntui minusta mukavammalta. Oli melko selvää jo nuorena, että haluan koripalloilijaksi.

Lajivalintaa helpotti sopiva pituuskasvu, vaikka vielä Joonalta (197 cm) puuttuukin muutama sentti isänsä pituudesta.

– Murrosikäni tuli myöhään, mutta muuten olin aina ikäluokkani pisimpiä.

Joona kävi läpi KTP:n juniorisarjat pitkälti isänsä valmennuksessa. Kutsu seuran edustusjoukkueeseen tuli jo ennen aikuisikää.

– Armeijan aikana pelasin vielä Kotkassa, mutta sen jälkeen siirryin yhden kauden ajaksi Divari A:n Porvoon Tarmoon. Kävin hakemassa sieltä peliaikaa kehittyäkseni. Liigassa neljä ulkomaalaisvahvistusta vie peliaikaa nuorilta kotimaisilta pelaajilta.

Muutto Turkuun tuli ajankohtaiseksi, kun Kristika Turun valmentaja Juha Ruohonen soitti.

– ”Ronde” kyseli halukkuutta tulla Turkuun pelaamaan. Ajoitus oli hyvä, sillä olin jo lähtökuopissa Porvoosta. Turussa oli Tomi Lommi, jonka kanssa olemme olleet pienestä alkaen parhaita kavereita. Asuimme Turussa samassa kämpässä.

Tuomala teki Kristikan kanssa kaksivuotisen sopimuksen. Nyt on toinen vuosi menossa. Sopeutumista Aurajoen rannalle on helpottanut tuttujen kotkalaisten pelimiehien pelaaminen samassa joukkueessa. Vaikka Lommi lähti Kouvolaan, Turussa pelikavereina ovat Kotkasta tutuiksi tulleet Manuel Barnes ja Mikael Aalto.

– Kristika Turku, tasokas valmennus ja toiseksi korkein sarjataso on hyvä paikka kehittyä. Pelaamalla kehittyy eikä istumalla liigajoukkueen penkillä.

Vaikka koripallo harjoituksineen ja otteluineen lohkaisee ison osan pelaajan arjesta, on hyvä suunnitella myös tulevaisuuttaan. Tuomalan kotona ei ole tarvinnut patistaa nuorta miestä miettimään peliuran jälkeistä elämää.

– Itsekin olen aina ollut sitä mieltä, etenkin divaritasolla, on mahdollista opiskella samanaikaisesti. Suoritan tällä hetkellä Vierumäellä liikunnanohjaajan tutkintoa. Osa opiskelustani tapahtuu etänä. Tutkinnon suorittamiseen menee pari vuotta. Todennäköisesti opintoni jatkuvat jatkossakin.

Turun Namikan etu on se, että Joonan opiskelu edellyttää myös valmennustehtäviä.

– Olen mukana yhden Namikan juniorijoukkueen valmennuksessa. Koen sen hyödyllisenä, koska siinä syvennytään valmennukseen.

Joonalla on ikää vasta 23 vuotta. Peliuraa olisi tarjolla vielä vuosia.

– Henkilökohtainen tavoitteeni on, että jossain vaiheessa pääsisin Korisliigaan pelaamaan. Aikatavoitetta ei minulla ole. Jo viime kesänä sain kolmelta liigaseuralta tarjouksen, mutta halusin vielä kehittyä divarissa. Heitto on hyvä, mutta pallonkäsittelytekniikkaa ja fysiikkaa pitää kehittää. Koripalloa haluaisin pelata niin kauan kuin pystyn.

Kristika Turussa Joona pelaa numerolla 31. Isä Jarkko pelasi numerolla 13. Numerovalinnassa lienee mukana paljon symboliikkaa.

Koripallossa sattuu ja tapahtuu. Tuomala on Tero Silton paikattavana.

ETUSIVU