Kolmetoista vuotta putkeen oululaisen Ettan päävalmentajana on lentopallopiireissä poikkeuksellisen pitkä rupeama. Tästä jaksosta kaksitoista vuotta kertyi kotimaisella pääsarjatasolla. Syystäkin pohjoisen lajilegendan, valmentaja Olli Kuoksan, lähtöä seurasta ja Oulusta Turkuun otsikoitiin isoin kirjaimin paikallisissa lehdissä.
Kuoksan lähdölle medianäkyvyyttä tuli Oulussa enemmän kuin yli 600 kilometriä etelämpänä Turussa. Se tiedettiin Aurajoen rannalla jo keväällä, että TUTO Volleylla on edessään valmentajahaku. Turkulaisjoukkuetta neljä edellistä kautta valmentaneen Ruslan Zhbankovin pesti päättyi. Moni olikin ihmetellyt, miten 1-sarjassa pelanneen Tuton valmennusvastuussa on voinut olla maailmanluokan valmentaja. Täytettävänä oli siis isot saappaat.
Toisen epäonni oli toisen onni. Kokenut valmentaja Kuoksa vapautui, kun Etta joutui talousvaikeuksien takia luopumaan Mestaruusliigapaikastaan. TUTO Volleyn puuhamiehet pirauttivat Ouluun ja esittivät kiinnostuksensa saada työttömäksi jäänyt Kuoksa Turkuun.
Kun valmentajan ansioluettelosta löytyy paljon meriittejä, Ollinkin kohdalla yhden oven sulkeutuessa avautui useampi uusi mahdollisuus. Turku ja TUTO Volley oli yksi niistä, mutta turkulaisten onneksi Kuoksa valitsi Tuton.
Mitä muita vaihtoehtoja oli tarjolla?
– Jo Oulussa ollessani tuli monia mahdollisuuksia siirtyä muualle, mutta en halunnut perhesyistä vielä silloin lähteä. Vaimoni työnantaja kuitenkin ilmoitti, että hänen työnsä onnistuu missä päin Suomea tahansa. Siirto ulkomaille ei ollut vielä ajankohtaista. Onneksi kotimaasta ilmaantui minulle useita uusia vaihtoehtoja.
Vaikka Kuoksalla on takanaan jo vuosia kestänyt ura lentopallossa, ensin pelaajana ja sitten valmentajana, ei muuttoautoja ole Kuoksan nelihenkisessä perheessä suuremmin tarvittu. Nyt tarvittiin.
Miksi valitsit Turun ja TUTO Volleyn?
– Koin, että Turussa olisi mahdollista toteuttaa samanlainen projekti, mikä toteutui Ettankin kanssa. Turussa ei ole mitään vanhoja rasitteita eikä täällä ole kukaan tehnyt sitä aikaisemmin lentopallossa. Olosuhteet ovat täällä hyvät. Saan yhdessä Tuton kanssa luoda uutta kulttuuria ja identiteettiä. Oulussakin onnistuimme tekemään pienillä resursseilla ison jutun. Kun aloitin Oulussa, yleisökeskiarvomme oli 84. Kolmen vuoden kuluttua, kun pelasimme finaaleissa, halliin ahtautui kolmisen tuhatta ihmistä. Välierätkin olivat loppuunmyytyjä.
Kun valmentajan ympyrät pysyvät pitkään samoina, on aina pelkona jumiutuminen paikoilleen. Ettan vaikea taloustilanne ratkaisi ongelman Kuoksan puolesta. Jos haluat valmentaa lentopallossa pääsarjatasolla, oli pakko lähteä Oulusta muualle.
– Olisin jäänyt vielä Ouluun. Siellä oli hyvä olla. Ympärilläni olevat ihmiset luottivat eivätkä olleet kärsimättömiä. Tosin, vaikka kouluttaisit itseäsi, mutta jos ympäristö ei muutu, helposti urautuu. Paljon piti viimeisinä vuosina ruoskia itseäni.
Olli edusti pelaajana yhtä kautta lukuun ottamatta Napapiirin Pallokettuja. Pelaajaura päättyi jo 26-vuotiaana Suomen mestarina Rovaniemen Santasportissa. Kyseessä oli Perungan Poikien ja Napapiirin Pallokettujen fuusioseura. Kuoksan palkintokaapissa pelaajana on yhden SM-kullan lisäksi yksi SM-hopea ja yksi SM-pronssi.
Heti pelien päätyttyä alkoi valmentajaura. Lapin mies Kuoksa valmensi Napapiirin Pallokettuja vuosina 2007-2009 ennen kuin siirtyi Ouluun ja silloin 1-sarjassa pelanneeseen Ettaan.
Nuorten pelaajien kehittäjänä tunnetuksi tullut valmentajavelho Kuoksa nosti Ettan pääsarjaan, mutta vielä suurempaa oli tulossa. Kaudella 2018-2019 Ettan sijoitus runkosarjassa oli viides, mutta joukkue eteni aina finaaleihin saakka. Niissä Vammalan Lentopallo oli Ettaa parempi, mutta oululaisten saavutusta pidettiin ihmeenä, pelasihan Etta liigan pienimmällä pelaajabudjetilla ja ilman ulkomaalaisvahvistuksia.
– Aika kivaa, kun moni seura on kopioinut meidän konseptia. Tosin osa raahaa vieläkin Suomeen halpoja ulkomaalaispelaajia. Sillä saavutat korkeitaan nelos- tai vitossijan. Suomalainen lentopallo ei hyödy siitä mitään. Kannattaa sijoittaa hyvään valmennukseen ja antaa pitkäjännitteisesti kotimaisten nuorten pelaajien kehittyä.
Kuoksa teki oululaista palloiluhistoriaa, mutta oliko Ettan seurahistorian ensimmäinen SM-hopea sittenkään yllätys?
– Oulussa sama joukkue pysyi yhdessä kolme vuotta. Hopeakautta edeltävällä kaudella olimme jo runkosarjassa toisia, tosin menestys tuli hieman liian nopeasti. Pudotuspeleissä emme olleet valmiita. Seuraavalla kaudella olimme valmiimpia iskemään, kun pudotuspelit alkoivat. Nykyisessä Suomen maajoukkueessa on ainakin viisi Ettan pelaajaa.
Sattumaa tai ei, kun Kuoksan pitkä ura päättyi Oulussa, lähes saman aikaisesti katoaa maisemista Ollin toinen pitkäaikainen koti, legendaarinen Urheilutalo, Urkka eli Pyrkkä. Pala oululaista urheiluelämää tulee olemaan historiaa siis myös pelipaikan suhteen. Aika ajoi Urheilutalon ohitse, mutta ei vasta nelikymppisen Olli Kuoksan.
Millaisia muistoja Urheilutalo jätti?
– Tuhansia tunteja tuli siellä vietettyä. Jos halli ei ollut täynnä, tunnelma oli silti aina mainio. Se oli hyvä paikka pelata, riittävän korkeakin. Muutenhan siellä oli ahdasta ja sosiaalitilat olivat vaatimattomat.
Kun oli aika lähteä Oulusta eteenpäin, perheellisellä oli edessään isoja valintoja. Matka Turun ja Oulun välillä on sen verran pitkä, että kahden pienen lapsen isän työ kaukana kotona ei kuulostanut hyvältä vaihtoehdolta. Jos oli muutto valmentaja Kuoksallekin merkittävä muutos arjessa, sitä se on varmasti ollut myös muille perheenjäsenille. Piti löytää puolisollekin työpaikka ja lapset aloittivat koulun uudessa paikassa uusien kavereiden ympäröimänä. Perheen asumisjärjestelytkin toivat omat haasteensa.
– Lapset ovat koulussa toisella ja kuudennella luokalla. Muutto Oulusta oli aluksi heille iso juttu, mutta nyt molemmat ovat sopeutuneet ongelmitta.
Kun keltanokkavalmentaja tuli Rovaniemeltä Ouluun, osa katsojista vaati äänekkäästi Kuoksan lähtöä maitojunalla takaisin Rovaniemelle. Nyt uudessa seurassa TUTO Volleyn sarjasijoitus on toistaiseksi sarjataulukon peräpäässä.
Joko on tullut turkulaiskatsomosta huutoja?
– Ei ole vielä tullut, mutta Oulun tapauksen muistan hyvin. Siellä huutoa tuli jo ensimmäisessä ottelussa. Hyvä vaan, jos herättää tunteita. Jos katsomosta ei kuulu mitään, pitää huolestua. Kun maksaa pääsylipun, saa huutaa mitä haluaa.
Turussa urheilutarjonta on poikkeuksellisen laaja. On mistä valita. Turkulaisyleisö osaa innostua, mutta se vaatii myös hyvää sarjasijoitusta. Seura- ja lajiuskollisuus ei ehkä ole samaa Turussa kuin Oulussa. Ettan menestysvuosina Urheilutalo oli täpötäynnä ja meteli pienessä hallissa oli melkoinen. Olosuhteet Kupittaan palloiluhallissa ovat valtakunnan parhaimpia, mutta iso tila tuo omat haasteensa. Seinät ovat leveällä ja katto korkealla.
– Lentopallonkin on päästävä pois jumppasaleista pärjätäkseen tämän päivän viihdetarjonnassa. Emme kilpaile vain muiden lajien kanssa, vaan ylipäätään ihmisten vapaa-ajasta. Uskon, että voimme tehdä Tutosta sellaisen, missä on turkulaisia ja muita suomalaisia pelaajia. Ihmiset haluavat tulla katsomaan, mistä ilmiöstä on kysymys. Se onnistui Oulussa, miksi se ei onnistuisi Turussakin. Ei ole haihattelua, jos lupaan, että Kupittaa on täynnä kolmen vuoden kuluttua pudotuspeleissä.
Suomessa on totuttu kivikasvoisiin lentopallovalmentajiin, jotka eivät suuremmin tunteitaan näytä kiivaassakaan ottelussa. Kuoksa on poikkeus. Olli tunnetaan lentopalloon suurella intohimolla suhtautuvana valmentajana. Lehtivalokuvaajat ovat tykänneet, kun kentän laidallakin tapahtuu. Kuoksan ilmeet, eleet ja käsien huitomiset on ikuistettu lukuisiin valokuviin. Tuskin on toista valmentajaa, jolle on näytetty punaista korttia hänen pyytäessään aikalisää. Tuomari tulkitsi Kuoksan käsimerkkien tarkoittavan haistattelua keskisormi pystyssä.
– Pyrin suuntaamaan nykyään energiaa niihin asioihin, mitkä hyödyntävät joukkuetta. Vaikka välillä näyttää siltä, että tunne vie, olen silti laskelmoiva. Nuorempana tuli sanottua mitä sylki suuhuni toi ja sanomisiani piti jälkeenpäin selitellä. Epäoikeudenmukaisuutta en kuitenkaan siedä.
Kuoksa on suorittanut Suomen Lentopalloliiton korkeimman tason valmentajakoulutuksen ja ammattivalmentajatutkinnon sekä häntä on usein pyydetty hyvänä puhujana myös kouluttajaksi yritysmaailman puolelle.
Kun ikää on vasta nelisenkymmentä vuotta, onko mahdollista, että Olli Kuoksa on tulevaisuudessa valmentajana muussa lajissa kuin lentopallossa tai jatkuuko työura kokonaan urheilun ulkopuolella?
– On se mahdollista, mutta kotimaisen lentopallon kehittäminen on lähinnä sydäntäni.
Peliura: 1998-06 Napapiirin Palloketut, 2006-07 Rovaniemen Santasport.
Valmennusura: 2007-09 Napapiirin Palloketut (I-sarja), 2009-10 Lentopalloseura Etta (I-sarja), 2010- Lentopalloseura Etta (Lentopalloliiga)
Saavutukset: SM-kultaa 2006-07, Suomen Cupin voitto 2005, SM-hopea 1999-2000, SM-pronssi 1998-99, SM-hopea valmentajana 2018-19.
