Kiihkeänä ottelun loppuminuuteille asti kestänyt kotiottelu Hämeenlinnaa vastaan on juuri päättynyt TPS Salibandyn voittoon. Kotijoukkueen maalivahti Santtu Ylönen huokaisee helpotuksesta ja tuulettaa lopuksi villisti voittoa.
Kakkosmaalivahdin rooli on epäkiitollinen, kun saa vain harvoin peliaikaa. Silloin on pakko onnistua.
TPS Salibandy elää kauden huipentumaa. On kevään Salibandyliigan pudotuspelien aika. Kokoonpanosta löytyy menestyksen kannalta joukkueen tärkein pelaaja, maajoukkuestatuksen omaava maalivahti Pyry Luukkonen.
Tai, ehkä ei sittenkään.
Entä, jos joukkueen ykköstorjuja loukkaantuukin? Yksittäisen kenttäpelaajan voi aina korvata toisella. Maalivahdin kohdalla tilanne on jo haasteellisempi. 21-vuotias Santtu Ylönen on paljon vartijana. Jopa niin paljon, että vähemmän torjuntavastuulle jäänyt kakkosmaalivahti on TPS Salibandyn pudotuspelien tärkein pelaaja. Pyry Luukkosen ollessa estyneenä pelaamaan, joukkueesta pitää löytyä korvaava laadukas vastuunkantaja.
Kakkosveskarin rooli on epäkiitollinen – etenkin, jos ykköstorjuja on maajoukkuetason maalivahti. On maalivahteja, jotka ovat joutuneet odottamaan vuoroaan jopa vuosikausia, mutta kun ovat saaneet näyttöpaikan, ovat sen myös menestyksellisesti käyttäneet. Osa ei saa koskaan mahdollisuutta.
Varttuneempi turkulaista palloilua seuraava väki muistaa takavuosien TPS:n Göran Enckelmanin varjoon jääneen kakkosmaalivahti Hannu Kokkosen, jonka peliminuutit jäivät vähiin useista pelivuosista huolimatta.
FC Interissä koettiin taannoin erikoinen tilanne, kun kaksi Suomen parhaaksi valittua maalivahtia, Jukka Lehtovaara ja Henrik Moisander, kilpailevat molemmat FC Interin ykkösmaalivahdin paikasta.
Italian maajoukkueen pitkäaikainen maalivahti Gianluigi Buffon on ollut ykköstorjujana jopa yhden sukupolven ajan. Moni lahjakas maalivahti ei ole saanut edes tilaisuutta edustaa Italian maajoukkuetta.
TPS:n harjoituksissa on vaikea erottaa, kumpi kypäräpää on kakkosmaalivahti Santtu Ylönen. Molemmat maalivahdit vetävät harjoitukset täysillä, vaikka vain toinen pääsee pelaamaan. Ylönen tietää, että Luukkonen on pudotuspeleissäkin aloittava maalivahti. Kun avauksessa on maajoukkuetason torjuja, tulee vähän epäonnistumisia, joten tarvetta maalivahdin vaihtoonkin tulee harvoin.
Forssasta Turkuun pikkupoikana muuttanut Santtu Ylönen jatkoi salibandyn harrastamista TPS:n C-junioreissa, josta tie johti miesten liigajoukkueeseen. Vaikka tällä kaudella Santtu on ollut avauksessa vasta kolmasti, on kovaa harjoittelevan nuoren maalivahdin tavoite selvä.
– Voittamisen halu on iso. Tykkään harjoitella kovaa, silloin tulee myös tuloksia ja jossain vaiheessa saan kyllä peliaikaa. Pidän haasteista ja luotan omiin kykyihini. Uskon, että pystyn jossain vaiheessa syrjäyttämään Pyry Luukkosen.
Jotain Santtu Ylösen asenteesta kertoo illan harjoitukset. Kupittaan oikulliset palohälyttimet kehottavat jälleen kerran poistumaan ulkotiloihin. Santtu poistuu kentältä viimeisenä, vielä ehtii ottamaan muutaman ylimääräisen vedon kiinni.
Miten valmistuminen poikkeaa, jos oletkin aloittava maalivahti?
– Henkisesti eri tavalla, keskittyy enemmän peliin. Lämmittelyssä ei ole mitään erilaista. Penkilläkin pystyy olemaan pelin aikana valmiudessa menemään kentälle.
TPS:n kohdalla maalivahtitilanne on oivallinen, mahdollisesti parempi kuin muilla liigajoukkueilla. Maalivahtiosasto on jo nyt kunnossa ja nuoremmissa ikäluokista on tulossa lisää kelpo vaihtoehtoja. Nuoret, Olli Kuisma ja Oskari Fälden, ovat jo edustaneet ikäluokkansa maajoukkueita.
Miten oma peliurasi etenee jatkossa?
– Uskon että pelaan Salibandyliigaa jossain joukkueessa ykkösmaalivahtina. En ole poissulkenut, että voisin pelata divaria kehitysmielessä. Pitäisi löytää hyvä divarijengi, joka olisi valmis ottamaan sinne. Tosin monessa divarijoukkueessa on nyt hyvä tilanne maalivahtien osalta.
