Valikko Sulje

Kannusta, pese ja kuskaa – junnukiekko on koko perheen harrastus

Juniorijääkiekon kulmakivi on toiminnassa mukana olevat aktiiviset vanhemmat. Jari Salmi toimii poikansa Ilmarin jääkiekkojoukkueen huoltajana. Keväinen Turkuturnaus on yksi kauden isän ja pojan yhteisistä tapahtumista.

Kannusta ja kuskaa. Huolla ja pese pyykkiä. Leivo mokkapaloja ja osallistu toimitsijatehtäviin. Kun perheen nuorimmainen pelaa lätkää, ovat monet vanhemmat innolla mukana joukkueen toiminnassa. Näin myös kaarinalaisen Jari Salmen perheessä.

Jääkiekon harrastaminen voi maksaa usean vuoden aikana kymmeniä tuhansia euroja. Aloituskustannukset ovat nuorimmissa ikäluokissa kuitenkin pienet. Esimerkiksi hyvät varusteet voi ostaa käytettynä. Iän karttuessa lätkän harrastaminen kallistuu, mutta aina kuitenkin vanhempien ahkera talkootyö vähentää kustannuksia. Junnukiekko onkin koko perheen harrastus.

Ulkona paistoi kevätaurinko, mutta Turun jäähalleissa pelattiin juniorijääkiekon kauden huipentuma. Perinteistä Turkuturnausta on pelattu jo kolmen vuosikymmenen ajan. Tänä keväänä oli 34. kerta. Vanhempien rooli on tärkeä jokaisessa turnauksessa.

Kun oma poika Ilmari innostui jääkiekon pelaamisesta, lähti isä Jari innolla mukaan joukkueen huoltajaksi. Turun jäähallit ovat tulleet tutuiksi koko perheelle. Junnulätkässä olennainen osa onkin vanhempien osallistuminen talkootyöhön. Vapaaehtoisvoimia tarvitaan myös suureksi kasvaneen Turkuturnauksen aikana.

– Iso talkooporukka tulee turnaukseen osallistuvista joukkueista. Jos vanhemmat suostuvat tekemään viikonlopun töitä, joukkueen pelaaminen tulee edulliseksi. On myös niitä vanhempia, jotka eivät tee talkootöitä, vaan maksavat. Mutta osa vanhemmista soittaa jo syksyllä kysyäkseen pääseekö töihin. Harmillista, miten talkoolaisten määrä on koko ajan vähentymässä, kertoo Turkuturnauksen järjestävän Turun nuorisokiekon puheenjohtaja Tom Rajalin.

Lätkäperheessä vaaditaan vanhemmilta koko kauden aikana isoa ajallistakin panostusta, mutta uhrattua aikaa ei lasketa.

– Vaikka oma poika pelaa, olen koko joukkueen huoltaja. Tässä pääsee silti läheltä seuraamaan jälkikasvun kehittymistä. Harjoituksia on kolme-neljä kertaa viikossa. Joka kerta illassa menee aikaa kolmisen tuntia, kertoo Jari Salmi.

Turussa jääajasta on pulaa, mutta kaupunki avittaa taloudellisesti junioreiden jääharrastusta.

– Turussa on hyvä puoli, kun kaupunki kustantaa junioreille jään. Pääkaupunkiseudulla maksetaan kaikesta. Siellä joudutaan tekemään isoja talkoita.

Turun nuorisokiekko aloitti toimintansa, kun Turkuun rakennettiin Varissuon ja Impivaaran jäähallit. Nuorisokiekko on eri seurojen yhteistyöelin, joka muun muassa jakaa seuroille kunnallisen jääajan. Mukana on alueen jääkiekko-, ringette- ja taitoluisteluseurat.

– Yhteistyö menee yli lajirajojen. Koska jääaika on kortilla, niin jakoperiaate on hyvin yksinkertainen: Yhdelläkään ei mene hyvin, mutta pyritään siihen, että kaikilla menee yhtä ”surkeasti”, kuvaa Rajalin sarkastisesti paikallista jäätilannetta.

Nuorisokiekon järjestämä perinteinen Turkuturnaus on kaupungin talousalueelle merkittävä tapahtuma. Joukkueiden mukana Turkuun saapuu paljon pelaajien vanhempia. Paikalliset hotellit täyttyvät, kun sadat ulkopaikkakuntalaiset tarvitsevat majoituspaikkoja.

– Kotimaisten joukkueiden lisäksi Turkuun on saapunut perheitä ulkomaita myöten. Joukkueita on tullut muun muassa Pohjoismaista, Venäjältä, Ranskasta, Sveitsistä, jopa Englannista. Nuorimmat pelaajat ovat kymmenvuotiaita, kertoo Rajalin.

Turkuturnausta on pelattu jo kolmen vuosikymmenen aikana. Kevään perinteiseen päätösturnaukseen saapuu aina joukkueita ulkomaita myöten. Pelaajien lisäksi Turkuun tulee paljon pelaajien vanhempia.

ETUSIVU