Loimu! Loimu! Loimu! Ja tähän päälle vielä rytmikäs taputus.
Loimu pelasi hurmoksessa. Lisäksi illan seremoniamestari Matti Porrasojan soittama Sweetin 1970-luvun hittimusiikki sai varttuneemmankin kotiyleisön todella innostumaan.
Kerttulan liikuntahallissa tarjottiin, ei pelkästään hieno lentopallo-ottelu, vaan myös tunnelmaltaan Turun alueen tämän kauden paras ottelutapahtuma, kaikki lajit huomioiden.
Tosin vain toistaiseksi, sillä Mestaruusliigan pudotuspeleissä oletettavasti tunnelma Loimun kotiotteluissa yltyy entistä paremmaksi.
– Joukkueen ilme oli maltillinen, mutta voitontahtoinen. Kaikista huokui kova itseluottamus. Ote ei herpaantunut, vaikka jossain vaiheessa oli vaikeuksiakin. Yleisö lähtee mukaan, kun pelaajatkin näyttävät tunteensa. 1970-luvun discorytke innosti vain lisää, totesi hymyssä suin Loimun pitkäaikainen taustavaikuttaja Jukka Rajakangas.
Oman lisänsä tunteikkaaseen iltaan toi kotijoukkueen organisoima Ukraina-keräys. Katsojien ja Loimun talkoolaisten lahjoittamien rahojen ja tavaroiden määrä oli koskettavan suuri.
Loimun vastustaja oli kovin mahdollinen, viime vuoden Suomen mestari ja sarjakärki VaLePa Vammalasta.
Nähtiinpä ottelun alussa sellainenkin erikoisuus, kun Mestaruusliigan pistekärki, mutta avauserässä vain kaksi pistettä tehnyt Ali Fazli, otettiin toviksi vaihtopenkille. Penkityksen jälkeen alkoi tapahtua. Fazli oli lopulta Loimun toiseksi paras pistemies ja tuuletukset olivat iranilaiselta hakkurilta kauden näyttävimmät.
Loimu syötti neljään erään peräti 12 ässää ja 16 virhettä, kun vastustaja vastaavasti syötti 7 ässää ja teki 21 virhettä.
– Ei ole kyllä hetkeen tullut tuollaista syöttöjoukkuetta vastaan pelattua. En tiedä oliko vihreä valo kaikilla pelaajilla. Vetivät kättä tyhjäksi ja syötöt pysyivät hyvin kentässä. Saivat sillä hyvän otteen pelistä. Tuolla syötöllä pärjää kyllä ihan ketä vastaan vaan tässä liigassa, totesi ottelun jälkeen VaLePan parhaana palkittu Sakari Mäkinen.
Loimun syötöt tekivät vaikutuksen myös konkari Rajakankaaseen.
– Loimu syötti koko pelin ajan rohkeasti. Kaksitoista ässää VaLePaa vastaan on todella hyvä tulos. VaLePan tasoista joukkuetta vastaan onkin pakko lähteä kovalla syötöllä. Hyvät syötöt juuri ilmentävät joukkueen itsevarmuutta.
Laadukkaitten syöttöjen taustalla on laadukas harjoittelu.
– Valmennus on tehnyt hyvää työtä. Meillä on nyt pelaajia, jotka ovat aikaisemmin syöttäneet leijaa, mutta käyttävät nyt hypäriä. Joukkueen rungossa on kahdeksan omaa kasvattia ja he ovat kehittyneet valtavasti. Lisäksi ulkomaalaisvahvistusten kohdalla olemme onnistuneet nappiin.
Joukkueurheilussa toisen epäonni voi olla toisen onni. Tayeb Einisamarein ei pelannut. Iranilaisen ilmeestä näki, että jo pelkkä kävely aiheuttaa tuskaa. Selkäkivut uhkaavat keskeyttää kovan pelimiehen koko kauden. Vastaavasti Einisamareinin korvannut Aatu Vihola pelasi hienon ottelun, ehkä uransa parhaimman.
Ottelun paras pistemies oli Loimun Kristaps Smits, jonka tekemä ratkaisupiste kuvasti hyvin hurmiossa pelanneen kotijoukkueen ilmettä. Latvialaisen viimeinen luja lyönti osui napakasti ja kivuliaan näköisesti Jiri Hännistä suoraan vatsaan.
Kotijoukkueen parhaana palkittiin Tomi Saarinen. Loimun valmentaja Aitor Barreros oli palkintoraadin kanssa samaa mieltä.
– Tomi oli meidän paras tänään. Hän pelasi hemmetinmoisen ottelun. Hän johti joukkuetta kokeneen pelaajan tavoin, vaikka on vasta vähän päälle parikymppinen.
Viime vuodet ovat menneet Loimulta mollivoittoisesti. Nyt tahti on toinen. Joukkueella on jäljellä runkosarjaa neljä ottelua, joista vain yksi on Kerttulassa. Loimu kohtaa Hurrikaani-Loimaan. Taistelu runkosarjan viidennestä sijasta ennen pudotusotteluita tiivistyy.
Raision Loimu – VaLePa 3-1 (21-25, 25-21, 25-22, 25-19)
