UUSIMAA / LOHJA – Lohjan Pyhän Laurin kirkossa vierailija pysähtyy jo heti sisälle astuessaan. Katsojan eteen avautuu poikkeuksellisen ihastuttava näkymä. Moni pitää tätä kirkkoa maamme tunnelmallisempana pyhättönä. Pyhä Laurentiukselle omistettu kirkko värikkäine seinämaalauksineen tekee todellakin vaikutuksen.
Laurin kirkon omintakeinen tyyli erottuu muiden kirkkomaalausten tyylistä. Tosin näkymässä on jotain samaa kuin Hattulan keskiaikaisessa Pyhän Ristin kivikirkossa. Oletetaan, että maalausten toteuttajina ovatkin olleet samat Ruotsista tulleet tekijät. Vaikutelma on eloisa, muttei kuitenkaan räikeä. Värit ovat niin sanottaja maavärejä, jotka ovat luonnosta peräisin olevia pigmenttejä.
Maalausten ohella vierailijaan tekee vaikutuksen Laurin kirkon koko. Se onkin maamme kolmanneksi suurin keskiaikainen kivikirkko. Istumapaikkoja on yli 500 hengelle. Koristeltavaa pintaa on runsaasti. Maalauksia on kaikkialla, seinillä, holveissa ja pilareissa. Holviruoteet ja -kaaret sekä ikkunasyvennyksetkin on koristeltu. Lisäksi sekä asehuone että sakaristokin on koristeltu maalauksin.
Vaikka pintaa on riittänyt maalattavaksi, on toteutus tarkoin etukäteen suunniteltu. Kirkon seiniä myötäpäivään kiertävät kuvat kertovat kronologisesti raamatun tapahtumista. Kuvakertomus alkaa luomiskertomuksella, jossa Aatami ja Eeva verhoutuvat suomalaiseen saunavihtaan. Kuvasarja päättyy Viimeiseen tuomioon. Sarjakuvamaisesti maalatuilla kuvilla on ollut vahva opetuksellinen tehtävä. Lukutaidoton rahvas on voinut tutustua Raamatun tapahtumin kuvien avulla. Maalausten rahoittajana on todennäköisesti ollut Raaseporin käskynhaltija Tönne Erikinpoika Tott.
Laurin kirkko on alun perin koristeltu 1500-luvulla. Maalaukset on maalattu niin sanotulla al secco -tekniikalla, eli suoraan kuivalle pinnalle maalaamalla. Värijauheet sekoitettiin ensin kalkkiveteen, jota seuraavaksi siveltiin jo kuivuneelle seinäpinnalle. Lopputulos ei ole aivan yhtä kestävä kuin al fresco -tekniikassa, missä väri sivellään kostealle pinnalle.
Koska maalauksilla on ikää jo useampi vuosisata, on erilaisia muotisuuntauksia tullut ja mennyt. Osa maalauksista peitettiin kalkkimaalilla 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Myöhemmin kaikki maalaukset otettiin esiin.
Kuvakertomusten lisäksi kirkossa on myös koristeellisia yksityiskohtia. Holviruoteet ja- kaaret sekä tyhjiä tiloja on koristeltu erilaisilla raidoilla ja köynnöksillä sekä ruusukkeilla.
Itse kirkko on vanhempi kuin sen maalaukset. Laurin kirkko on rakennettu suunnilleen vuosien 1470 ja 1490 välisenä aikana. Todennäköisesti nykyistä kivikirkkoa on täälläkin edeltänyt puukirkko. Siitä ja sen sijainnista ei ole olemassa tarkempaa tietoa.
Katse kiinnittyy nopeasti myös ylhäälle sijoitettuun puiseen krusifiksiin. Sekin on peräisin jo 1400-luvulta. Kirkossa on myös Pyhää Laurentiusta kuvaava veistos, joka sekin on 1400-luvulta. Vuonna 1845 valmistunut saarnastuoli on uudempaa tekoa. Se onkin ainoa 1800-luvun sisustuksesta jäljelle jäänyt esine.
Vaikka kirkossa on tilaa, on monista istumapaikoista ongelmia nähdä paksujen pilareiden takaa alttarille. Saarnastuolikin jää usealta piiloon. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan nykytekniikalla. Nyt kirkkoon on asennettu useita TV-ruutuja, joiden kautta välittyy kirkon tapahtumat niillekin, jotka istuvat pimennossa. Eri asia on, kuinka hyvin isot kuvaruudut sopivat rakennuksen keskiaikaiseen tunnelmaan.
PYHÄN LAURIN KIRKKO
Osoite: Kirkkokatu 1, Lohja.
LUE MYÖS: Kaarteen sotamuseo saa suun loksahtamaan auki
LUE MYÖS: Lohjan museo sijaitsee vanhan pappilan alueella
LUE MYÖS: Tytyrin elämyskaivos on oikeasti elämys
