Tätä haastattelua tehdään Kerttulin urheilulukion tiloissa, koripallokonkari Kimmo Vyyryläisen työpaikalla. Hän aloitti jo vuonna 1996 lakkautetussa Aurajoen urheilulukiossa. Turun seudun urheiluakatemian (TSUA) toiminta alkoi vuonna 2004. Vyyryläinen on ollut siinäkin mukana alusta alkaen.
Kimmo Vyyryläinen on valmentanut Turun seudulla satoja nuoria, mutta myös aikuisia koripalloilijoita kolmenkymmenen vuoden ajan, eikä pelkästään koulussa, vaan myös iltaisin seuratoiminnassa. Nimet Teemu Rannikko, Juha, Minna ja Tiina Sten, Ville Kaunisto, Eero Innamaa ja Janne Koskimies ovat tuttuja nimiä koripalloa seuraaville.
Toinen hyvä haastattelupaikka olisi legendaarinen Samppalinnan palloiluhalli. Tuskin on toista, joka on viettänyt siellä aikaansa yhtä paljon kuin Vyyryläinen, vuodesta 1981 alkaen lähes joka päivä, ensin pelaajana ja myöhemmin valmentajana. Työasukin on pysynyt tismalleen samanlaisena vuosikymmenien ajan: verkkarit ja tossut. Kupittaan palloiluhallin valmistumisen myötä akatemian koripallotoiminta on siirtynyt sinne.
Nykyisin purkua odottava kulahtanut Samppalinna on paikka, missä on pelannut kuuluisia eurooppalaisia seuroja ja niiden kovia pelimiehiä. Nimet BC Žalgiris Kaunasista ja Arvydas Sabonis sekä Liettuan maajoukkueen valmentaja, entinen koripallotähti Rimas Kurtinaitis, Moskovan ZSKA, Kreikan maajoukkue jne. kertovat jo paljon.
Millaisia muistoja Samppalinnasta on jäänyt?
– Olin siellä yli neljäkymmentä vuotta. Siihen mahtuu paljon muistoja. Eräässä vaiheessa olin sekä pelaajana Namikassa että vastasin muutenkin edustuksen koripallotoiminnasta. Uhkana oli silloin koripallotoiminnan kokonaan lakkauttaminen.
– Muistan, miten kävin laittamassa peliä edeltävänä iltana tuolit paikoilleen. Kun paikallistelevisio PTV kuvasi otteluita, todettiin, että valoisuus ei riitä. Vahtimestarin avulla vedettiin Samppalinnan koulun puutyöluokan ikkunasta voimalinjajohdot liikuntasalin puolelle. Näin saatiin lisää virtaa ja lisää valoa. Ensin pelasin ja ottelun jälkeen kävin maksamassa tuomarit. Joskus järjestelin vastustajajoukkueen ruokailutkin paikan päällä. Lopuksi kasasin irtotuolit takaisin varastoon.
Voisi kuvitella, että vain koripallo täyttäisi pitkälinjan koripallomiehen arjen. Todellisuudessa Vyyryläisen voi nähdä niin jalkapallo- kuin lentopallokatsomossakin. Jopa pesäpallo ei kuulosta vieraalta lajilta. Kyseessä on kaikkiruokainen urheilufriikki, joka käy seuraamassa ahkerasti eri urheilulajeja laidasta laitaan. Tietysti myös lähes päivittäin jotain lajia itsekin harrastaen.
– Oma urheilutaustani on monipuolinen. Aloitin yleisurheilulla ja pelasin jalkapalloa. Kaikista mailapeleistä olen aina tykännyt. Lentopalloa pelasin joukkueessakin. Olen kiertänyt kaikki pesäpallon Superpesiksen paikkakunnat katsomassa otteluita. Omat pojatkin ovat olleet mukana.
Vyyryläistä voi kutsua myös käveleväksi urheilun tietosanakirjaksi. Siitä pitää huolen eräs maamme laajin ja monipuolisin yksityinen urheilukirjakokoelma. Kotikirjastosta löytyy lukematon määrä teoksia yksilölajeista joukkuelajeihin.
– Eri lajien urheilukirjojen keräilyn aloitin jo nuorena. Valmennusoppaat ja elämänkerrat ovat aina kiinnostaneet. Koripallon ohella löytyy kirjahyllystäni paljon kirjallisuutta esimerkiksi jalkapallosta, jääkiekosta, moottoriurheilusta, yleisurheilusta jne.
Vyyryläinen on 20-vuotistaivalta viettävän Ura Basketin edeltäjän Kaarinan Uran kasvatti. Tarina kertoo, miten Kaarinan kaupungin nykyinen kaupunginjohtaja Harri Virta sai houkuteltua kymmenenvuotiaan luokkakaverinsa mukaan koripalloharjoituksiin. Se oli aikaa, kun lapset harrastivat aamusta iltaan muutenkin omatoimisesti kaikenlaista liikuntaa.
– Itseltäni puuttui hyvä ohjattu talvilaji. Harri oli ollut mukana koripallossa jo muutaman vuoden. Hän tuli hakemaan minut mukaan harjoituksiin. Jäin heti koukkuun koripalloon, vaikka olin siihen aikaan kooltani aika pieni. Vikkelänä minut laitettiin takamieheksi, pelintekijäksi. Harri oli siihen aikaan niin sanottu nollamies. Pelintekijää kutsuttiin keisariksi. Nykyään osamme ovat vaihtuneet, kun nollamiehestä on tullut keisari (kaupunginjohtaja).
Vyyryläisen peliura alkoi Kaarinan Urassa ja päättyi 42-vuotiaana pelaajavalmentajana vuonna 2003 tutussa kasvattajaseurassaan. Kaarinan Ura pelasi silloin I-divisioonassa. Divarin lohkojakoa ei vielä ollut. Joukkue ylsi Vyyryläisen johdolla SM-sarjan porteille vuosina 2002 ja 2003. Kaarinalainen koripallon erikoisseura Ura Basket perustettiin vasta vuonna 2005.
– Tuli aika lopettaa pelaaminen, kun jouduin lämmittelemään, jotta voin lämmitellä.
Vyyryläisen koripallotaipaleeseen mahtuu vuosia kestänyt pelaaminen pääsarjatasolla. Hän pelasi SM-sarjassa vuosina 1982-1998. Kuudentoista vuoden aikana kertyi heittävälle takamiehelle yhteensä komeat 500 liigaottelua ja 5 000 pistettä.
Vyyryläinen on edustanut pelaajana Kaarinan Uraa, Turun Pyrkivää, Forssan Alkua sekä Turun NMKY:tä. Jälkimmäinen pelasi SM-sarjaa myös nimellä Piiloset. Vyyryläisen palkintokaappiin tuli Namikassa voitettu SM-pronssi ja Suomen cupin voitto.
Vyyryläinen on toiminut myös poikien ja tyttöjen maajoukkuevalmentajana vuosina 1998-2003. Tuttuja nimiä löytyy sieltäkin…
– Shawn Huff, Sasu Salin, Antero Lehto, Antto Nikkarinen, Juha Sten jne.
Pitkän peliuran jälkeen oli luontevaa siirtyä valmentajaksi, etenkin, kun taskussa oli suoritettuna ammattivalmentajatutkinto.
Valmentajavuosista tulikin sitten varsin värikkäitä, sillä alku ajoittuu aikaan, kun länsirannikon koripallo eli melkoista murrosvaihdetta. Seurojen taloudenhoidossa oli isoja haasteita, kun aikaisemmin toimintaa rahoittaneet henkilöt eivät enää jatkaneet. Tekijätkin olivat vähissä.
Vyyryläinen aloitti valmentajana Kaarinan Urassa (2000-2003) ennen kuin siirtyi SM-sarjassa pelanneen Uudenkaupungin Korihaiden päävalmentajaksi (2004-2005).
– Seura antoi valmentaja Gerald Leelle potkut ja värväsivät minut kevätkaudeksi tilalle. Yksi ottelu oli jo ennen joulua. Korihait oli siinä vaiheessa sarjan viimeinen. Olin samaan aikaan urheilulukiossa aamuisin valmentamassa ja kolmena yönä viikossa lastenkodissa töissä. Puolisoni oli raskaana. Ajoin iltaisin pimeässä Uuteenkaupunkiin ja harjoitusten jälkeen takaisin kotiin Turkuun. Yhtälö oli itselleni haasteellinen. Sarjapaikka kuitenkin säilyi.
Seuraava paikka löytyi lähempää, kun Vyyryläinen toimi divarissa pelanneen Turun NMKY:n päävalmentajana. Tämäkin pesti jäi lyhytaikaiseksi, sillä Vyyryläinen päätti itse erota tehtävästään. Kerrottiin, että Namikan seurajohdon ja hänen mielipiteensä erosivat toisistaan.
– Joukkue pelasi divarikoripalloa Nunnavuoressa. Ylsimme liigakarsintoihin. Seuraavaksi kaudeksi seurajohto halusi siirtää ottelut isoon Turkuhalliin. Se oli huono päätös. Pelialustan päälle kertyi alla olevan jään takia vettä. Syntyi vaarallisia tilanteita, kun kosteutta ei saatu pois. Koritelinekin oli vinossa, eikä sitä saatu suoraksi. Yleisöä oli muutamia kymmeniä. Hallissa ei ollut katsojille minkäänlaisia palveluita, kun kioskit olivat kiinni. Totesin, että nyt palataan takaisin Nunnavuoreen. Se ei sopinut Namikan seurajohdolle.
Kaudeksi 2008-2009 Vyyryläinen teki paluun Uran päävalmentajaksi. Haasteita riitti jatkossakin. Ei tätä toimintaa voi tällä tavoin jatkaa, totesi valmentaja Vyyryläinen aikoinaan toimittajalle samalla, kun Uran silloinen jenkkivahvistus tuli Vyyryläisen viereen sanoen vain yhden sanan: Money. Tarvittava summa löytyi valmentajan lompakosta.
– Maksoin jälleen kerran omistani. Sain kauden kulut kuitteja vastaan seuralta takaisin, tosin vasta viidentoista vuoden odottelun jälkeen.
Kauden 2010-2011 Vyyryläinen toimi Salon Vilppaan valmentajana. Vilpas Basket perustettiin myöhemmin.
– Lahdestakin tuli kysely. En ollut innostunut lähtemään muualle, kun perheeseen syntyi kolmas lapsikin. Salo sijaitsi lähellä. Itselläni oli kuitenkin työpaikka Turussa, jossa meni aamupäivät. Valmentamisen pitäisi olla kokopäiväistä ja valmentajan tulisi asua itse paikkakunnalla. Salossa elettiin silloin valmennuksessa siirtymäkautta.
Nyt on mennyt jo useampi vuosi, kun Vyyryläiseltä on jäänyt aikuistasolla valmentaminen väliin. Valmennettavaa on kuitenkin riittänyt omastakin takaa, sillä perheen kolme poikaa ovat valinneet koripallon yhdeksi harrastuksekseen. Seura on tietysti Ura Basket.
– Salo jäi viimeiseksi aikuistasolla. Sen jälkeen olen valmentanut kaikkia kolmea poikaani. Tämä on ensimmäinen kausi, kun en ole omien lasteni valmentaja. Pari poikaa on ehtinyt jo aikuisikään ja pelaavat yhä.
Kun on ollut vuosikymmenien ajan mukana tiiviisti Turun alueen koripallossa, lajikonkari Kimmo Vyyryläisellä olisi tuhat mielenkiintoista tarinaa kerrottavana. Tässä oli vain murto-osa.
Kovimmat Turussa pelanneet koripalloilijat – Kimmo Vyyryläisen mielenkiintoinen lista
Kovimmat Turussa pelanneet koripalloilijat – Kimmo Vyyryläisen mielenkiintoinen listaKimmo Vyyryläinen, legenda itsekin, on oikea mies arvioimaan, ketkä ovat kaikkien aikojen parhaat Turussa pelanneet ulkomaalaisvahvistukset? Ketkä ovat olleet kovimmat turkulaiset pelimiehet…
Juhlavuotta viettävän Ura Basketin värikäs taival
Juhlavuotta viettävän Ura Basketin värikäs taival Kaksikymmentä vuotta Ura Basketin seurahistoriaa ei ole pitkä aika, mutta kaarinalaisen koripallon juuret ulottuvatkin vuosikymmenien taakse aina 1950-luvulle asti. Elokuussa vuonna 2025 Ura Basketin kunniapuheenjohtaja Jukka Tamminen täytti 90 vuotta. Hän on kaarinalaisen koripallotoiminnan käynnistäjä…
