VARSINAIS-SUOMI / HALIKKO – Halikon Kreivinmäen mylly sijoitettiin parhaalle mahdolliselle paikalle. Korkealla mäen päällä kumpuilevassa varsinaissuomalaisessa maastossa mylly jauhoi viljaa jo pari sataa vuotta sitten.
Hollantilaistyylinen mamselimylly oli jauhinkivineen ja vaihteistorattaineen tuulimyllytekniikan huippusaavutus. Se muistuttaa ulkonäöltään pitkään, alaspäin levenevään hameeseen pukeutunutta 1800-luvun naimatonta aatelisneitoa, mamsellia.
Kreivinmäen mylly on alkuperäisellä paikallaan. Vuorentaan kreivi Armfelt lahjoitti Halikon Kotiseutu- ja Museoyhdistykselle Wiurilan tuulimyllymäen ulkomuseoalueeksi 1953. Yli 100 vuotta vanhan tuulimyllyn lisäksi paikalla sijaitsi myös myllärin asunto. Lahjoituksen myötä mäen nimi vaihtui Kreivinmäeksi. Sitä ennen sitä oli kutsuttu nimillä Myllymäki, Maorlanmäki, Maunulan mäki ja Peltosen mäki. Jälkimmäisin nimi tuli mäen viimeisestä mylläristä Paavo Peltosesta. Hän tuli tänne muonatorppariksi vuonna 1924.
Myllärin tupa on entisöitynä, entisessä muodossaan Kreivinmäellä. Torppa on rakennettu 1700-luvulla. Alueen muut rakennukset ovat museokäytössä, vain punamullattu myllärintupa on yksityisenä vapaa-ajan asuntona.
Kreivin lahjoituksen myötä Halikon Kotiseutu- ja Museoyhdistys teki suururakan kunnostaessaan tuulimyllyn ja myllärituvan. Entisöintityön jälkeen yhdistys hankki Kreivinmäelle Somerniemeltä 300 vuotta vanhan luhtirakennuksen.
Tilanomistaja Aarne Alakylä lahjoitti yhdistykselle Vaskion Tolvilan Sepän talon vanhan vilja-aitan. Museoyhdistyksen lakkauttamisen jälkeen Kreivinmäki rakennuksineen siirtyi Halikon kunnalle 1963. Rikala-seura osallistuu museoalueen ylläpitoon.
KREIVINMÄEN ULKOMUSEOALUE
Osoite: Viurilantie 34, Halikko (Salo).
LUE MYÖS: Halikon museo on eräs Varsinais-Suomen monipuolisimmista kotiseutumuseoista
LUE MYÖS: Kuninkaantie yhdisti Ruotsin suurvallan alueet toisiinsa
LUE MYÖS: Trömperin kestikievari tarjosi lepopaikan Kuninkaantien kulkijalle
LUE MYÖS: Wiurilan kartano huokuu arvokkuutta
