Vastaus riippuu, keneltä kysytään.
Kiekkoleijona #79:n mukaan päätöksen teki tilataksillinen suomalaisia kiekkojohtajia Vierumäen ilta-auringossa konjakkipullon äärellä. Kotimaan toiseksi korkeimman sarjatason seurajohtajilta kysyttäessä osa vastaa, että huhupuheet Mestiksen kuoliniskusta ovat liioiteltuja.
Naapurimaassa Ruotsissa kevään huipentuma on, ei pelkästään, mikä joukkue voittaa mestaruuden, vaan myös, mikä joukkue nousee Allsvenskanista tai säilyy Elitserienissä (nyk. SHL) . Suomessa saman aikaisesti, itse asiassa jo aiemmin talvella, Liigan jumbojoukkueet valmistelevat rauhallisin mielin kesälomille lähtöä. Yksi asia on kuitenkin Suomessa varma: syksyllä sarjajumbokin pelaa yhä Liigassa.
Mestis-organisaatioissa ei enää puhuta, tuskin unelmoidaankaan liiganoususta. Miksi puhuttaisiinkaan, kun se ei ole ollut enää vuosiin mahdollista. Ja mikäli Liigan pukumiehiltä kysyttäisiin, se ei ole mahdollista jatkossaan. Ei vaikka eräs Euroopan johtavista urheiluoikeuden asiantuntijoista, varatuomari Olli Rauste, on sitä mieltä, että koko toiminta on laitonta, kabinettipäätöksillä toimivaa kartellia. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on todennut jo aikaisemmin, että myös pelaajasiirtojen kieltäminen liigaseuroista Jokereihin ovat laittomia.
Vuosina 2001-2008 ei pelattu lainkaan liigakarsintoja. Keväällä 2013 on pelattu toistaiseksi viimeiset liigakarsinnat. Sen jälkeen Mikkelin Jukurit, Kouvolan KooKoo ja Vaasan Sport on nostettu Liigaan kravattimiesten kabinettipäätöksillä. Pelaamalla Liigaan ei ole päässyt enää moneen vuoteen. Samalla huutolaispojan asemaan joutunut Mestis on joutunut suljetun Liigan sijaiskärsijäksi.
Ei siis ihme, että Turussakin TUTO Hockeyn organisaatiossa katseet on suunnattu juniorituotantoon. Seuran uuden urheilustrategian mukaan tärkeintä on olla Mestiksen paras kasvattajaseura. Samalla Mestis-seura saa laittaa talouttaan tasapainoon, kun pitkäaikainen sopimus juniori-ikäisen kanssa tulee edullisemmaksi kuin perheellisen ammattipelaajan kanssa.
– Kasvatusseurastrategia on ollut jo monta vuotta voimassa. Minunkin aikana oli tavoitteena, että mahdollisimman moni pelaaja nousisi Liigaan. Viime kaudella Tutosta ei yltänyt yksikään. Vastaavaa ei ole tapahtunut kymmeneen vuoteen, kertoo Suomikiekon monitoimimies Elmo Aittola, joka on seurannut kehitystä aitiopaikalta Mestis-seuran organisaatiossa.
Eri asia on, kuinka paljon tämä Mestis-seurojen osin pakon sanelema nuorten kasvatusstrategia kiinnostaa kiekkoyleisöä. Nykyjärjestelmässäkin Mestiksen paras joukkue saa menestyksestään vain pahviviirin hallin kattoon. Eipä juuri muuta.
– Mestiksessä on oltava valmis pelaamaan köyhyysrajan alapuolella vanhempien ja sponsorin tuella tai Kelan avustuksilla etkä voi kerätä itsellesi eläkettä. Kuten ”Tami” on todennut, jos tuotetta aletaan heikentämään, ketä helvetissä kiinnostaa enää tulla hallille.
Verrattuna Mestiksen kultavuosiin katsomoissa on joka paikkakunnalla nykyisin tilaa. Vaarana on, että jatkossa on vieläkin enemmän vapaita paikkoja. Sama ilmiö toki uhkaa valtakunnan pääsarjaakin. Aidon kilpailun palauttaminen olisi tarpeen niin, että jääkiekko säilyttäisi vahvan asemansa jatkossakin suomalaisessa urheilussa.
On eletty aikoja, kun kotimainen kahdentoista joukkueen SM-liiga oli Ruotsin ohella Euroopan arvostetuin sarja. Ei ole enää. SM-liiga oli aikoinaan tasokas sarja, jossa teinipojilla ei ollut mitään jakoa. Liigan alla oli laadukas ja ammattimainen Mestis.
– Mestiksessä on lähdetty säästämään pelaajabudjetista ja valmentajien palkkioista. Vielä kymmenen vuotta sitten Mestiksessä oli huippuvalmentajia, kuten Jarno Pikkarainen, Antti Pennanen, Ismo Lehkonen, Juha Juujärvi, Juhani Tamminen jne. Ensi kaudella Mestiksen valmentajista neljä valmentaa ensimmäistä kertaa aikuisten sarjassa. Mestis-seurojen pelaajabudjetit pyörivät nykyään 30 000 – 150 000 euron välillä. Se on monilla seuroilla alle kymmenen prosenttia koko liikevaihdosta. Budjettia on vaikea nostaa, kun ei ole olemassa nousupotentiaalia. Irtokarkkifirmakin tekee taloudellisesti isompaa liikevaihtoa.
A-nuorten SM-liiga on paisunut vielä enemmän kuin aikuisten Liiga. Taso on siellä nykyään niin kirjava, ettei kukaan oikeasti huipulle pyrkivä halua pelata siellä ikätoveriensa kanssa.
– Pitää paikkansa, mutta sen korjaamiseksi koko järjestelmän pitäisi muuttua Liigasta alkaen. ASM:ssä kärjen ja alakerran välillä tasoero on ihan liian iso.
Mestis-legenda Aki Keinänen edusti pelaajana sukupolvea, joita ei enää tule. Kukaan ei laita ”Kenin” tilastoja paremmaksi. Kiitos suljetun liigan Mestiksestä tulee tai on jo tullut nuorten pelaajien sarja, jonka ikärakenne on alkanut muistuttaa A-juniorijoukkuetta. Moni tulee pelaamaan kauden aikana sekä Mestiksessä että juniorisarjoissa. Onko edessä samanlainen ilmiö kuin jalkapallossa, missä A-nuorten sarjatason arvostus on pudonnut?
Jo nyt lahjakkaimmat juniorit siirtyvät liigaseuroihin, koska toiseksi korkein sarjataso ei riitä kilpailemaan Liigan kanssa. Monen lahjakkuuden silmissä se ei ole tarpeeksi kehittävä paikka. Tosin nykyistä Liigaakin kutsutaan jo kasvattajasarjaksi.
– Nuoret pelaajat voidaan sijoittaa taitojensa mukaan useampaan koriin. Ykköskorissa ovat ”barkovit” ja ”ahot”. Kakkoskorissa ”virot” ja ”pärssiset”, eli ne, jotka ovat liigapelaajia. Kolmoskorissa ovat kaverit, jotka pelaavat 17-vuotiaina A-nuorissa ja siirtyvät siitä Liigaan. Neloskorissa ovat kaikki ASM-sarjassa pelaavat peruspelaajat. He tekevät mielellään yhden vuoden sopimuksia Mestis-seuran kanssa, koska olettavat pelaavansa seuraavalla kaudella liigajoukkueessa. Viimeisenä on vitoskorin pelaajat, jotka eivät ole mahtuneet juuri mihinkään. Taidot eivät välttämättä riitä A-nuorten peleihin. Heidän kanssa tehty useampivuotinen sopimus on täydellistä arpapeliä.
Mestiksestä on tullut sarja, jonne nuori pelaaja ei enää pääse, vaan joutuu.
– Allekirjoitan aika lailla täysin. Nuori pelaaja tarvitsee kehittyäkseen hyvän harjoittelun ja hyvät olosuhteet varusteineen. Nuoren kannattaa hakea Mestiksestä peliaikaa, mutta siellä itse arki ei ole paras mahdollinen. Siksi liigaseurat pitävät pelaajansa mieluummin omassa seurassaan. Pelaaja voi ehkä vain käydä pelaamassa yksittäisiä otteluita Mestiksessä. En muista milloin viimeksi U20-maajoukkueen pelaaja on tehnyt koko kauden kestävän sopimuksen Mestis-seuran kanssa.
Saako Liiga tulevaisuudessa hyvää täydennystä Mestiksestä?
– Joka kausi lopettaa kymmeniä nuoria pelaajia, jotka olisivat hyvää välimaaston pelaajaa. Meiltä on alkanut loppua se pelaajapuskuri, joka mahdollisesti olisi tuottanut pelaajia Liigaan. Pula näkyy jo Mestiksessä ja pian myös Liigassa. Jokaisesta Mestis-joukkueesta on kadonnut 2-3 kentällistä pelaajia.
