Ajolähtötilanne. Jokaisella pesällä on etenijä. Viimeisellä lyönnillä on pakko edetä. Kankaanpään Mailan jokerilyöjä Miikka Riikonen on jo tovin lämmitellyt lihaksiaan. Nyt on hänen vuoronsa. Seisomaan noussut yleisö saa haluamansa. Riikosen kanuuna halkoo kentän ja painuu kauas maaston kätköihin. Pajatso tyhjenee ja Riikonen juoksee itse vielä kunnarin.
Ottelu Seinäjoen JymyJusseja ei tuota Mailan kannattajille pettymistä. Yksi kunnari, viisi löytyä juoksua ja siihen päälle vielä kaksi kotiin tuotua juoksua. Kohtuullisen hyvin kaverilta, joka vielä tovi sitten pelasi Suomisarjassa.
– Riikonen on aito Loimaan poika, Loimaan Palloilijoiden kasvatti. Hän tuli meille B-juniori-ikäisenä vuonna 2010. Edellisenä vuonna Pöytyän Urheilijoiden C-pojat olivat voittaneet SM-hopeaa. Riikonen jäi sille reissulle meille pelaten Pöytyällä. Miikka oli isossa roolissa joukkueen noustessa Suomisarjasta sekä myöhemmin Ykköspesiksessä, muistelee Olli-Pekka Pauna Pöytyän Urheilijoiden monitoimimies.
Kun tekee Ykköspesiksessä lukemat 2+52, on selvää, että kyselijöitä ilmaantuu pääsarjatasolta.
– Miikkaa ja omaa poikaani Mikkoa kyseltiin moneen seuraan, mutta he siirtyivät yhdessä Kankaanpäähän. Poikien siirrot synnyttivät yhteistyön kahden seuran, Pöytyän ja Kankaanpään välillä. Sopimus päättyi, kun Pöytyän miehet luopuivat ykkössarjapaikasta, mutta yhteistyötä on jatkettu senkin jälkeen.
Vimpelin Vedon Perttu Ruuska, Hyvinkään Tahkon Juha Korhonen, Joensuun Mailan Aleksi Rautiainen ja Sotkamon Jymyn Roope Korhonen ovat jokeripelaajina valtakunnan eliittiä. He lyövät suurimman osan joukkueensa kotiutuslyönneistä.
Lyöjäjokerin rooli on pesäpallossa mitä suurimmassa määrin tulosurheilua. Erikoismiehet astuvat aina esiin, kun otteluita ratkaistaan. Harvalla joukkueella on enää ulkopelin osaavia huippukotiuttajia.
Jokeripelaajat eivät ole vain Superpesiksen yksinoikeus. Jo vuosia sitten tullut sääntömuutos koskettaa kaikkia sarjatasoja.
– Yhdellä jokerilla aikoinaan aloitettiin. Nykysäännöt mahdollistavat kolmen jokeripelaajan käytön. Pesäpallo on siinä mielessä hieno laji, kun pelaajat ovat hyvin roolitettuja. Joku on kova lyöjä, toinen nopea etenijä, kertoo Turku Pesiksen Jani Kapuinen.
Joukkueen muodostavat kaksitoista pelaajaa. Samassa ulkovuorossa voi olla vain yhdeksän pelaajaa, mutta sisävuorossa voi olla yhdeksän pelaajaa sekä jokeripelaajat. Joukkue voi käyttää jokaisessa sisävuorossaan kolmea eri jokeripelaajaa, mutta vain kerran. Sisävuorossa oleva joukkue voi ottaa jokerin käyttöönsä missä kohtaa lyöntijärjestystä tahansa.
Superpesiksessä jokeri on joukkueen tärkeimpiä pelaajia, mutta junioritasolla tilanne on päinvastainen.
– Juniorisarjoissa jokeripelaajan rooli koetaan rangaistuksena. Jokerin roolia ei arvosteta ollenkaan. Pelaaja kokee sen siten, että ei ole riittävän hyvä, kun ei pääse lainkaan ulkopeliin. Tosin kaikilla jokeripelaajilla on kokemusta myös ulkopelistä, sillä harva on alusta alkaen vain jokeripelaaja. Peliuran loppuvaiheessa, kun nopeus alkaa vähentyä, voi jokeriksi siirtynyt jatkaa vielä pesäpallouraansa, toteaa Kapuinen.
Ottelut ratkeavat pitkälti siihen, miten jokerit onnistuvat lyönneissään. Monet huippujoukkueet rakentavat sisäpelin taktiikkansa kahden erikoismiehen varaan.
Kapuinen tietää, miten jokerista voi tulla ottelun sankari, mutta muitakin pelaajia tarvitaan. Superpesiksen lyöjätilaston kärjen miehittävät lähes poikkeuksetta eri joukkueiden jokerilyöjät.
– Se on selvää, kun jokerit laitetaan aina purkamaan ajolähtöjä. Numeroiduille pelaajille tulee harvemmin tilaisuus kotiuttamiseen. Koska jokeripelaaja ei pelaa lainkaan ulkopeliä, jää heidän räpyläharjoittelunsa vähälle. Jokerit keskittyvät vain lyöntien harjoittamiseen. Jokerista voi tulla ottelusankari, mutta pitäisi huomioida myös ne, jotka nopeudellaan tuovat juoksuja.
Vaikka lyöjäjokerin merkitys, etenkin pääsarjatasolla, on kasvanut, ovat keskivertopelaajatkin nykyään monipuolisempia ja fysiikaltaan parempia kuin aiemmilla vuosikymmenillä. Koko joukkuetta tarvitaan rakentamaan kotiuttamistilanteita.
– Sotkamon Jymyn Unto Väisänen oli ensimmäisiä lyöjäjokereita. Jokerit olivat alusta alkaen rotevia kavereita. Etenijäjokerit ovat pieniä, mutta erittäin nopeita, keskitason pikajuoksijoita. Nopeus on tullut lajiin viimeisen kymmenen vuoden aikana, kertoo Pöytyän Urheilijoiden pesäpallojaoston puheenjohtaja Paavo Kallio.
Kallio on ollut mukana pesäpallotoiminnassa jo vuosikymmeniä, joten hän on nähnyt lajin kehityksen läheltä.
– Nykyään pääsarjatason joukkueessa ei ole jokereiden ulkopuolella yhtään kotiuttajaa. Superpesiksessä ei ole enää nelosena tai vitosena perinteistä mörssäriä. Peli kulminoituu kahden lyöjäjokerin peluutukseen.
Jos alemmilla sarjatasoilla jokerirooli koetaan lievästi negatiivisena, ovat jokerilyöjät Superpesiksessä joukkueensa tähtiä. Jokereilla on myös kovimmat paineet.
– Silloin kun jokerit tulivat, pelaajat kokivat sen rangaistuksena. Nykyään Ykkösessä ja Superissa jokerit profiloituvat jo nuorina. Jokerit ovat erikoismiehiä. He eivät juurikaan muuta harjoittele kuin lyömistä. Lyöjäjokerit ovat joukkueensa tähtiä. Monet heistä ovat vielä joukkueensa kapteeneja. Jokeri on syömishierarkiassa ensimmäinen, joka ottaa pöydästä kakunpalan, tietää Kallio.
Riikonen pelasi ensimmäisen Superpesisottelunsa Kankaanpäässä kesällä 2018. Tahti on ollut sen verran laadukasta, että kyselyjä tulee kauden päätteeksi varmasti muualtakin. 27-vuotias viittä vaille valmis rakennusalan insinööri löytää oikeitakin töitä mistä päin tahansa Suomea.
