As Oy Kurjenlinna (1928), Kaarinankadun 2a ja Kerttulinkadun kulma.
VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Frithiof Strandell, Gustav ja Alexander Nyström, J. Eskil Hindersson, Erik Bryggman, Alvar Aalto jne. olivat tunnettuja turkulaisia 1900-luvun alun arkkitehtejä.
Sen sijaan Johan Edvard Arola (1881-1961) on jäänyt vähemmän tunnetuksi, vaikka hänen suunnittelemia komeita rakennuksia on useita Turussa.
Karl Johan Sahlberg, Anton Salviander, Adrian Thomander sekä J. E. Arola olivat koulutukseltaan rakennusmestareita. Arkkitehtien ohella myös he suunnittelivat 1900-luvun alkuvuosina Turkuun rakennuksia, etenkin puutaloja.
Helsingin polyteknillisessä opistossa valmistuneilla arkkitehdeillä riitti ammattiylpeyttä, ja siksi he suhtautuivat nuivasti Turun teollisuuskoulusta valmistuneiden rakennusmestareiden suunnitelmiin rakennuksiin.
1920-luku oli kuitenkin Turussa kiivasta rakentamisen aikakautta. Arkkitehdeille, rakennusmestareille ja myös itse rakennusmiehille riitti töitä. Elettiin teollistumisen myötä ensimmäisen maailmansodan jälkeistä nousukautta. Muutto maalta kaupunkeihin oli voimakasta ja asuntojen tarve oli suuri.
Turussa syntynyt rakennusmestari J. E. Arola valmistui Sepänkadun Turun teollisuuskoulun huoneenrakennusosastolta vuonna 1912. Ensimmäiset työpaikat löytyivät muun muassa telakalta puuseppämestarina ja Turun kaupungin rakennuskonttorista.
Arolan tulevan uran kannalta oli iso merkitys, kun hän pääsi piirtäjäksi arkkitehti Alexander Nyströmin toimistoon. Nyström oli 1900-luvun tuotteliaimpia arkkitehtejä Turussa. Hänen aikakaudellaan suuressa suosiossa ollut koristeellinen jugend muuttui yksinkertaisempaa klassismiin.
Nyström kuoli kesken ruuhkavuosien vain 57-vuotiaana. Sen jälkeen Arola perusti oman piirustustoimistonsa jatkaen Nyströmin toimiston tiloissa. Samalla hän viimeisteli loppuun useita Nyströmiltä kesken jääneitä projekteja. Arola oli Turussa suosittu suunnittelija ja eräs niistä harvoista sen ajan rakennusmestareista, jotka suunnittelivat Turun keskustaan suuria kivitaloja.
1920-luku oli aikaa, kun Turun palon jälkeistä rakennuskantaa haluttiin uudistaa. Suurin osa turkulaisista asui puutaloissa. Puisten tilalle haluttiin eurooppalaisten suurkaupunkien tavoin rakentaa komeita kivitaloja.
Vuosi 1928 muistetaan erityisen kiivaana rakentamisen vuotena. Turkuun nousi lyhyessä ajassa kymmenittäin uusia kerrostaloja. Monet niistä, myös Arolan suunnittelemat rakennukset, ovat yhä Turun katukuvassa, ja ovat vieläpä suuressa arvossaan.
1920-luvulla julkisivujen rappaaminen sileäksi oli suosittua. Vaikka koristeellisuus väheni, ulkoseinät maalattiin rohkeasti kirkkailla värisävyillä: vihreällä, sinisellä, keltaisella, tummanpunaisella, jopa marjapuuron punaisella.
Eräs Turun näyttävimmistä 1920-luvun kerrostaloista ja Arolan piirtämistä värikkäistä rakennuksista sijaitsee Kaarinankadun ja Kerttulinkadun kulmassa. Vuonna 1928 lopullisesti valmistunut kookas kuusi kerroksinen rakennus muodostuu kahdesta eri osakeyhtiöstä, jotka liittyvät saumattomasti toisiinsa.
Kerttulinkadun puoleisen rakennuksen on suunnittelut Veeti Nykänen, joka on enemmänkin tunnettu poliitikkona kuin arkkitehtina. Kurjenkaivonkentän puoleisen Kurjenlinnan on suunnitellut rakennusmestari Arola.
Muutaman korttelin päässä sijaitsee Kaivokadun ja Itäisen Pitkänkadun kulmassa myös vuonna 1928 valmistunut rakennusmestari Arolan piirtämä possunpunainen Asunto-osakeyhtiö Itälä. Talo on niukasti koristeltu, mutta nykyään erikoinen, mutta 1920-luvulla suosittu vaaleanpunainen väri, kiinnittää ohikulkijan huomion.
Vähä Hämeenkadulla (nro 15), lähes Uudenmaankadun kulmassa, sijaitsee Asunto-osakeyhtiö Kurki 1920-luvulta. Rakennuksen julkisivu on maalattu hillitymmin vaaleammaksi kuin monet muut saman aikakauden kerrostalot.
Puutorin Sibeliuksenkadun varrelta löytyy julkisivultaan kolmen rakennuksen yhtenäinen talorivi. Lähinnä Aninkaistenkatua sijaitsee Vähäväkisten talo. Brahenkadun kulmassa on osin punatiilillä koristeltu Aninkaisten Asunto Oy.
Näiden kahden välissä sijaitsee kreikkalaisen mytologian mukaan nimetty Asunto-osakeyhtiö Urania, joka on Arolan 1920-luvulla suunnittelema rakennus. Sekin on koristeltu punatiilisillä pilastereilla liittyen sopuisasti naapuritaloon.
Brahenkadun päästä löytyy ihan omanlaisensa tarina. Osoitteessa Brahenkatu 20 sijaitsi aikoinaan Arolan suunnittelemassa rakennuksessa Turun kenkätehdas ja myöhemmin Kestilän Pukimo. Kestilän aikana rakennusta on muutettu ja se sai myös 1950-luvulla lisäosan.
Yksi erikoisimmista Arolan suunnittelemista kerrostaloista löytyy Martinmäestä. Kuninkaankartanonkadun ja Stålarminkadun kulmassa on Asunto-osakeyhtiö Koulumäki. Erikoista on rakennuksen kaarevuus. Nimi tulee läheisestä Martin koulusta, eikä alueella ollut Koulumäen valmistuessa vielä muita kerrostaloja. Kaarevaa taloa on nimitetty myös ”Makkarataloksi”.
Martin kaupunginosa kärsi läheisen sataman takia sotavuosina pommituksista. Moni alueen taloista koki suuria vaurioita. Osa katosi maisemasta kokonaan, mutta osa kunnostettiin. Näin toimittiin myös kaarevan talon kohdalla ja monen alueen 1920-luvulla rakennetun puutalon kohdalla.
Martin kaupunginosa tunnetaan yhtenäisestä puutaloalueestaan. Mestarikadun nupukivipintaisen kaartuvan kadun varrella on useita Alexander Nyströmin ja J. E. Arolan suunnittelemia rakennuksia.
Martinkadun, Stålarminkadun ja Kuninkaankartanonkadun sisäpuolelle jäävän kolmiomallisen asuinalueen idylliset puutalot ovat kaikki Arolan suunnittelemia.
Lisää Arolan piirtämiä puutaloja löytyy eri puolilta Marttia ja Kupittaankadulta Mäntymäen alueelta.
Arolan suunnittelemia rakennuksia
As Oy Urania B. Ab (1926) Sibeliuksenkatu 5
As Oy Arvinkatu 8, pieni kolmikerroksinen asuinkerrostalo (1927)
As Oy Puutarhakatu 9a, kadunpuoleinen viisikerroksinen asuinkerrostalo (1927 ja 1938)
As Oy Kurki (1927) Vähä Hämeenkatu 15
As Oy Sirkkalankatu 14 B (1927) pihan puolella oleva 4-kerroksinen asuinkerrostalo
As Oy Sirkkalankatu 16 (1929)
As Oy Itätalo (1928) Kaivokatu 16b
As Oy Kurjenlinna (1928) Kaarinankatu 2a
As Oy Itäinenkatu 46 (1928) Itäinen Pitkäkatu 46
As Oy Koulumäki (1929) Stålarminkatu 7 / Kuninkaankartanonkatu 8
Rautatieläisten Asunto Oy (1928) Läntinen Pitkäkatu 16b (punainen kivitalo)
As Oy Läntelä (1928) Läntinen Pitkäkatu 16a (keltainen kivitalo)
As Oy Ostola, kadunpuoleinen viisikerroksinen asuinkerrostalo (1928) Läntinen Pitkäkatu 29
As Oy Puistokatu 15 (1928) Puistokatu 15
Turun kenkätehdas, myöh. Kestilän Pukimo (1930) Brahenkatu 20
Martin puutalot
Tervahovinkatu 7 (1926) paritalo
As Oy Turun Kerho (1926) Kuninkaankartanonkatu 9–11
As Oy Martti (1928) Stålarminkatu 13
Arola suunnitteli kaikki Martinkadun, Stålarminkadun ja Kuninkaankartanonkadun keskelle jäävän kolmion muotoisen korttelin talot
As Oy Vartio (1928) Martinkatu 12
Martinkatu 14 (1928)
Martinkatu 16 (1928)
Mäntymäen puutalot
Kupittaankatu 108 (1928)
Kupittaankatu 110 (1928)
Kupittaankatu 112 (1928)
Kupittaankatu 128 (1928)
Vuorityömiehenkatu 8 (1931) kaksikerroksinen pienkerrostalo
Lähde: Kävely 1920- ja 1930 -lukujen Turussa (Rauno Lahtinen, Merja Otronen)
