Sjöstrand, Runeberg, Wickström, Aaltonen, Liipola, Vikainen, Pullinen ja Mäntynen ovat tunnettuja nimiä, jotka kuuluvat Suomen kuvanveistotaiteen kärkiryhmään. Nimet Pitkänen, Merimaa, Salminen, Ekström, Andersson, Sailo ja Ervasti ovat uudemman sukupolven edustajia. He ovat vähemmän tunnettuja.
Yhteistä heille kaikille on se, että taiteilijoiden teoksia on esillä Turun katukuvassa.
Julkisilla paikoilla olevat teokset ovat usein Turun kaupungin omistamia, mutta paljon on myös eri yritysten, valtion ja yksityistenkin hankkia taideteoksia. C. E. Sjöstrandin suunnittelema Henrik Gabriel Porthanin patsas paljastettiin ensimmäisenä. Silloin elettiin aikaa, kun muistomerkin piti olla näköispatsas. Aika on nyt toinen. Symboliikka on vahvasti mukana nykytaiteessa. Osa teoksista onkin vaikeasti tulkittavissa.
Agricolan muistomerkki (Oskari Jauhiainen)
Mikael Agricolan ABC-kirjan kuuluisa teksti on jäänyt monen suomalaisen mieleen. Sen sijaan uskonpuhdistajana ja Suomen kirjakielen isänäkin pidetyn Agricolan värikkään elämän yksityiskohdat ovat vähemmän tunnettuja. 1500-luvulla eläneestä suurmiehestämme on tehty lukuisia patsaita. Yksi niistä sijaitsee Agricolan syntymäkunnan Pernajan kirkkoa vastapäätä… LUE LISÄÄ
Ahkerat lukutoukat (Simo Helenius)
Itäisen Pitkäkadun varrella sijaitseva Samppalinnan koulurakennus tyhjentyi oppilaista ja henkilökunnasta. Koulurakennus ja sen takana sijaitseva palloiluhalli puretaan. Tontti on kaavoitettu uusille asuinkerrostaloille. Kadun varrella, koulurakennuksen edessä, sijaitsee (ainakin toistaiseksi) Kuvataiteilija Simo Heleniuksen betonista tehty veistos Ahkerat lukutoukat vuodelta 1975… LUE LISÄÄ
Aino (Matti Haupt)
Turun päärautatieaseman edessä sijaitsee eräs kaupungin parhaiten hoidettu puistoalue, Asemanaukio (Asemanpuisto). Sen synty ajoittuu 1800-luvun lopulle, kun Turku sai rautatien ja ensimmäisen asemarakennuksen vuonna 1876. Koristeellisen uusrenessanssia edustaneen asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Pehr Erik Degenaer… LUE LISÄÄ
Airon syntymäkodin muistomerkki
Kenraali Aksel Airo (1898-1985) johti talvi- ja jatkosodan aikana Suomen operatiivisia sotatoimia ollen marsalkka Carl Gustav Mannerheimin tärkein alainen. Airoa on kutsuttu marskin oikeaksi kädeksi, luottomieheksi… LUE LISÄÄ
Ajan virta (Kain Tapper)
Vanha Suurtori on turkulaisille arvokas paikka. Se vie ajassa taakse päin aikaan, kun Turku oli vielä Suomen pääkaupunki. Vanhan Suurtorin alue on Turun alkuperäistä, keskiaikaista kaupunkikeskusta. Vanha Suurtori on myös paikka, jossa julistetaan joulurauha koko maahan. Silloin Brinkkalan talon parveke joulurauhan julistajineen on tuttu näky TV-ruuduissa… LUE LISÄÄ
Aleksis Kiven muistomerkki (Wäinö Aaltonen)
Kansalliskirjailija Aleksis Kivestä on tehty toistakymmentä patsasta ja muistomerkkiä. Niistä tunnetuin kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen tekemä pronssipatsas sijaitsee Helsingin Rautatientorilla Kansallisteatterin edustalla. Patsas paljastettiin Kiven syntymäpäivänä 10. lokakuuta vuonna 1939… LUE LISÄÄ
Adolf Ivar Arwidssonin muistomerkki (Harry Kivijärvi)
Urho Kekkosen hautamuistomerkki Hietaniemen hautausmaalla, presidentti Paasikiven muistomerkki Itä ja Länsi Helsingin Kampissa, Runeberg, Lönnrot, Snellman Turun yliopiston päärakennuksen edustalla Turun Yliopistonmäellä. Modernista tyylistään tunnettu kuvanveistäjä Harry Kivijärvi oli eläessään eräs tunnetuimpia nykyajan kuvanveistäjiämme… LUE LISÄÄ
Barcarola (Ukri Merikanto)
Kuvanveistäjä Ukri Merikannon teos Barcarola Turussa Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun kulmassa on poikkeuksellisen komea. Kun sijaintikin on hyvä, sen ohi kulkee päivittäin iso määrä turkulaisia. Teos on kivikaarineen yli kolme metriä korkea. Itse veistos on tehty kiiltävästä teräksestä… LUE LISÄÄ
Betanian kirkon muistolaatta (Eeva Forsman)
Eri puolilla maailmaa on lukematon määrä Betania -nimisiä kirkkoja. Turussakin oli yksi, arkkitehti Alexander Nyströmin suunnittelema jugend-tyylinen kirkko lähellä Itäisen Pitkänkadun ja Betaniankadun kulmaa. Enää ei ole, sillä kirkko tuhoutui korjauskelvottomaksi talvisodan pommituksissa. Se purettiin syksyllä 1940… LUE LISÄÄ
Big Bang Echo (Markus Copper)
Jos oli Markus Copper erikoinen taiteilijapersoona, sitä ovat hänen teoksensakin. Turun yliopiston alueella fysiikanlaitoksen edustalla sijaitseva Big Bang Echo -taideteos vaikuttaa niin mystiseltä, että sen sisältämä symboliikka ja taiteilijan ajatusmaailma ei selviä ilman selitystä… LUE
Birgittalaissisarten vierasmaja ja Pyhän Birgitan patsas
Paikka on turkulaisillekin melko vieras. Moni on toki nähnyt ristillä koristellun rakennuksen Ursininkadun varrella. Osa tietää jopa paikan nimen, Turun Birgittalaisluostari. Harva on kuitenkaan poikennut sisälle esimerkiksi luostarin yhteydessä olevaan autuaan Hemmingin kirkkoon… LUE LISÄÄ
Blombergin muistomerkki (Jussi Vikainen)
Vielä yli 100 vuotta sitten Turun Urheilupuiston alue oli hoitamatonta ja puutonta avokalliota. Idea ainoastaan urheilulle pyhitetystä paikasta virisi 1800-luvun viimeisinä vuosina. Turun kaupunginvaltuusto myönsi alueen vuokralle Turun Urheilunystäväin yhdistykselle, jonka kontolle tuli Urheilupuiston kehittäminen… LUE LISÄÄ
Brahen patsas (Walter Runeberg)
Tuskin patsaalle voisi olla arvokkaampaa paikkaa kuin sijainti Turun tuomiokirkon kupeessa. Vieläpä omassa nimikkopuistossaan. Komeaan barokkiasuun sonnustautunut kenraalikuvernööri Pietari Brahe seisoo patsaaksi jähmettyneenä Brahenpuistossa tuomiokirkkoa vastapäätä… LUE LISÄÄ
Dominikaaniluostarin muistomerkki (Kimmo Ojaniemi)
Tämä tarina saa alkunsa vuonna 1249, kun Turun dominikaanikonventti perustettiin. Pyhän Olavin luostarin nimellä se vaikutti Turussa lähes 300 vuotta. Luostari rakennettiin Kaskenmäen rinteeseen. Se sijaitsi nykyisellä Kaskenkadun paikalla sekä sen molemmin puolin olevilla tonteilla… LUE LISÄÄ
Draken DK-208 lentokonepatsas
On kaksi vaihtoehtoa. Joko päätyä kierrätysmateriaaliksi tai sitten pääsee viettämään ansaittuja eläkepäiviään tolpan nokkaan kaikkien ihailtavaksi. Näin hyvin kävi sille Suomen ilmavoimien Draken-hävittäjälle, joka nostettiin näkyvälle paikalle Turun lentoasemalle johtavan kiertoliittymän keskelle… LUE LISÄÄ
Ehrnroothin muistomerkki (Herman Joutsen)
Taivaallinen vaunu ja Soihtu -suihkukaivoveistoksen osat varastoitiin väliaikaisesti Turun museokeskuksen tiloihin, kun musiikkitalo Fuugan rakentaminen alkoi. Sen sijaan Itsenäisyydenpuistossa sijannut jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistomerkki sijoitetaan pysyvästi Tuomaanpuistoon entiselle Turun Kasarmialueelle… LUE LISÄÄ
Ekman Robert Wilhelm (Wäinö Aaltonen)
Robert Wilhelm Ekman on patsaansa ansainnut. Vieläpä paraatipaikalta, Turun taidemuseon edustalta. Aurakadulta tultaessa Ekman on ikuistettu ylös museolle menevän portaikon vasemmalle puolelle. Häntä vastapäätä on Turun taidemuseon ensimmäinen intendentti eli johtaja Victor Westerholm… LUE LISÄÄ
Europe (Jits Bakker)
Nimi Jits Bakker ei ehkä kerro mitään monellekaan turkulaiselle, vaikka tämä hollantilainen taiteilija oli etenkin omassa maassaan hyvin arvostettu. Bakkerin nimellä on patsaspuistoja Hollannin lisäksi Portugalissa ja Espanjassa. Lisäksi hollantilaistaiteilijan töitä on useissa taidemuseoissa eri puolilla maailmaa… LUE LISÄÄ
Fibonacci Sequence 1-55 (Mario Merz)
Turku Energian yli 100 metriä korkean piipun kylkeen ikuistetut numerot tunnistavat jokainen turkulainen, onhan italialaisen Mario Merzin ympäristötaideteos koristanut Turun kaupunkikuvaa jo vuodesta 1994. Jopa alun perin mystisen lukujonon matemaattisen merkityksen ymmärtävät nykyisin monet… LUE LISÄÄ
Gaian silmä (Kimmo Ojaniemi)
Gaian silmä on betoniseinään upotettu valoteos, joka loistaa sinistä valoaan kallion sisässä Myllytunnelin seinässä lähellä Aurajoen puolista suuaukkoa. Taiteilija Kimmo Ojaniemen taideteos vaikuttaa sen verran mystiseltä, että sen sisältämä sanoma jää kiireiseltä autossa istuvalta äkkiseltään ymmärtämättä… LUE LISÄÄ
Genius ohjaa nuoruutta (Wäinö Aaltonen)
Kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen pronssiin valettu veistoksen Genius ohjaa nuoruutta Yliopistonmäen keskusaukiolla tunnistavat jokainen Turun yliopistossa opiskelleet. Yhtä moni on myös kuullut irvileukojen tarinan, mihin veistos nuorta opiskelijaa oikeasti ohjaa… LUE LISÄÄ
Halon kantaja (Ennu Oka)
Veistos nimeltä Halon kantaja ja sen tekijä kuvanveistäjä Ennu Oka ovat jääneet turkulaisille tuntemattomiksi. Moni ohikulkija on toki kyseisen veistoksen nähnyt, mikäli on nostanut katsettaan yläilmoihin. Patsaan sijaintipaikka on ainakin tuttu… LUE LISÄÄ
Hammaskivi (Anne Melin)
Lemminkäisenkadun pyöreä rakennus on herättänyt huomiota aina valmistumisestaan lähtien. Arkkitehti Jorma Järven piirtämä rakennus valmistui vuonna 1965. Erikoisen mallinen Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen rakennus herätti mielenkiintoa aina ulkomaita myöten… LUE LISÄÄ
Harmonia (Achim Kühn)
Aurajoessa lähellä Vierasvenesatamaa sijaitsee eräs pidetyimmistä Turun kaupungin ympäristötaideteoksista. Saksalaisen taiteilijan Achim Kühnin Harmonia on ulkonäöltään näyttävä. Teos tunnetaan myös osuvasti nimellä Valaan pyrstö… LUE LISÄÄ
Helmet (Merja Pitkänen)
Kaiken takana on Ari Elo, teollisuusneuvos, diplomi-insinööri, Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori ja Elomaticin perustaja. Elo käynnisti yrityksensä vuonna 1970. Vuosikymmenien aikana Elomaticista on tullut menestyvä kansainvälinen teknologian alan yritys… LUE LISÄÄ
Hirvi (Jussi Mäntynen)
Kuvanveistäjä Jussi Mäntynen ja Hirvi -veistos. Moni suomalainen osaa yhdistää nämä kaksi asiaa, vaikka ei olisi suuremmin kotimaisen veistostaiteen asiantuntija. Hirvi ei ollut sattumalta Mäntysen lempieläin, olihan hänen eräs harrastuksista metsästäminen. Jo nuorena hän oli opetellut piirtämään ja täyttämään metsästämiään lintuja… LUE LISÄ
Hirsipuumäen muistomerkki (Esko Hillilä)
Jokaisessa eurooppalaisessa kaupungissa oli aikoinaan vakituinen teloituspaikka. Se sijaitsi yleensä kaupungin ulkopuolella, usein kukkulan laella. Sopiva paikka oli vilkkaan kulkuväylän varrella, jonne kuolemaan tuomittujen tuulessa huojuvat ruumiit näkyivät hyvin… LUE LISÄÄ
Hitsaajat (Viljo Mäkinen)
Turkulainen Turun piirustuskoulun kasvatti Viljo Mäkinen oli kuvanveistäjänä ja taidemaalarina tuottelias monilahjakkuus. Kupittaan Saven keraamikkona syntyi vuosien varrella uniikkikappaleita, mutta myös useita Mäkisen suunnittelemia malleja oli tehtaan tuotannossa… LUE LISÄÄ
Ikaros (Laila Pullinen)
Turun kaupungintalon kupeessa on mielenkiintoinen ulkotilaveistos, Vehmaan punamustasta graniitista tehty taideteos. Massiiviselta vaikuttavan teoksen sekä jalusta ja sen päälle sijoitettu kiiltäväksi hiottu kaareva osa ovat samaa vehmaalaista kivimateriaalia… LUE LISÄÄ
Ilmarinen kyntää kyisen pellon (Jukka Salminen)
Kansalliseepoksemme Kalevala on ollut loputon inspiraation lähde monille kuvataiteilijoillemme. Turkulainen Jukka Salminenkaan ei ollut poikkeus. Hän tulkitsi Kalevalan hahmoja ja tapahtumia perin omintakeisella kubistisella tyylillään. Toiset pitävät, toiset eivät… LUE LISÄÄ
Joitakin teknokukkasia (Eero Merimaa)
Taiteilija Eero Merimaa on laittanut todellakin oman mielikuvituksensa liikkeelle toteuttaessaan Joitakin teknokukkasia -nimisen taideteoksen. Lenkillä Raunistulan maastossa ensikertalainen ensin hämmästyy, hämärässä ehkä jopa hieman pelästyy ja lopuksi hymyilee… LUE LISÄÄ
Juhana III (Sofia Saari)
Vähätori on kiistatta Suomen kaunein kaupunkinäkymä, italialaistyylinen piazza. Sen historia alkaa viimeistään silloin, kun Aurajoen yli valmistui ensimmäinen silta vuonna 1414. Se johti Suurtorilta nykyisen kirjastotalon kulmalle… LUE LISÄÄ
Julin, Erik (Walter Runeberg)
Kauppaneuvos Erik Julinin näköispatsas on nykyisin juuri siellä missä sen pitääkin olla, Turun VPK-talon edustalla Eerikinkadun ja Eskelinkadun kulmassa. Uusrenessanssirakennus, ”Brankku”, on nykyisin yhtä hienossa kunnossa kuin valmistuessaan vuonna 1892… LUE LISÄÄ
Joutsenet (Jussi Mäntynen)
Kupittaanpuiston Hirvi -veistos lienee kuvanveistäjä Jussi Mäntysen tunnetuin teos Turussa. Iso sarvipäinen uroshirvi oli metsästystä harrastavan Mäntysen lempieläin. Taiteilijauransa loppupuolella Mäntysen tuotantoon tulivat sirommat eläimet, pitkäkaulaiset joutsenet ja kurjet… LUE LISÄÄ
Jäinen meri (Raimo Utriainen)
Lähinnä parkkipaikkaa muistuttava Borenpuisto on nykyisin vaatimattoman näköinen verrattuna siihen, millainen se oli aikoinaan. Kaupunkiarkkitehti Carl Ludvig Engelin Turun palon jälkeen tekemän suunnitelman perusteella nykyinen Läntinen Rantakatu oli nimeltään Läntinen Esplanadi… LUE LISÄÄ
Kauppa, Teollisuus ja Säästäväisyys (Emil Wikström)
Turkulaissyntyinen Emil Wikström on suomalaisen kuvanveiston kärkinimiä. Hän oli lähtöisin köyhästä perheestä, joten alku pitkälle ja komealle taiteilijauralle olivat vaatimattomat. Lahjakas nuori sai kuitenkin paikallisia tukijoita, joiden avulla Wikström saattoi edetä taiteilijaurallaan… LUE LISÄÄ
Kertosäe (Saara Ekström)
Paikkahan on mitä arvokkain, mutta samalla myös äärimmäisen vaativa. Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksen kuvataiteilija Saara Ekströmiltä tilaama teos tuli sijoittaa Turun pääkirjaston ja historiallisen Vähätorin kupeeseen. Ihan millainen taideteos tahansa ei olisi ollut mahdollinen… LUE LISÄÄ
Kerä (Anssi Pulkkinen, Taneli Rautiainen)
Runosmäen kaupunginosa Turussa sai uuden tarpeeseen tulleen monitoimitalon, Riimin. Sen käyttäjiä ovat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sekä Turun kaupunki (kirjasto, nuorisotila, varhaiskasvatus) ja Varhan perhekeskus- sekä neuvolapalvelut. Riimin suurin tila on kirkkosali… LUE LISÄÄ
Kimono (Karin Widnäs)
Keramiikkataiteilija Karin Widnäsin taideteos Kimonon olemassaoloa ei ohikulkija edes heti oivalla. Jätevedenpumppaamo on enemmänkin Aurajokirannan maisemia pilaava elementti kuin osa Widnäsin taideteosta. Kimono on pumppaamorakennuksen kauniisti koristelu yli seitsemän metriä korkea valkoinen piippu… LUE LISÄÄ
Kissa-Alli (Viljo Mäkinen)
Turun Säästöpankki katosi aikoinaan katukuvasta, mutta sympaattinen muori Kissa-Alli jäi kuopatun pankin edustalle hymyilemään ohikulkijoille. Ja hymyilee varmasti jatkossakin, sillä punagraniittinen veistos kestää ikuisesti… LUE LISÄÄ
Kissa-Kallu (Simo Helenius)
Kissa-Kallu eli Karl Georg Lemberg on oikeasti ollut olemassa. Tosin Kallu tuskin eläessään edes näki unta, että hänestä tehtäisiin oikea patsas, muistomerkki tuleville sukupolville. Näin kuitenkin tapahtui… LUE LISÄÄ
Koivisto, Mauno
Juhlaseminaari, valokuvanäyttely, juhlalentopallo-ottelu ja opastettuja kävelykierroksia, joissa tutustuttiin presidentti Mauno Koiviston Turkuun. Ohjelmaa riitti, kun tuli täyteen 100 vuotta Heidekenillä syntyneen Koiviston syntymästä. Juhlavuoden kohokohta oli, kun Turussa Mauno Koiviston kivi, presidentin muistomerkki, paljastettiin Turun matkustajasatamassa… LUE LISÄÄ
Kompastuskivi (Gunter Demnig)
Kompastuskiveen ei ole nimestään huolimatta tarkoitus kompastua. Riittää, kun sen huomaa ja ehkä ymmärtää kiven merkityksen. Jalkakäytävän pintaan asennetun messinkilaatan symboliikka ei avaudu ilman etukäteen saatua tietoa siitä, mistä oikeastaan on kyse… LUE LISÄÄ
Kulkijat (Topi Ruotsalainen)
Harva taideteos on synnyttänyt yhtä paljon kohua jo ennen valmistumista kuin Topi Ruotsalaisen muraali Turussa. Syynä oli se, että keskeneräisestä seinämaalauksesta lähti kiertämään sosiaalisessa mediassa kuva… LUE LISÄÄ
Korppu-Vihtori (Viljo Mäkinen)
Nummenpakalla on humoristinen patsas, Kissa-Kallu. Se esittää todellista henkilöä. Kuvanveistäjä Simo Heleniuksen tekemän patsaan esikuva Karl Georg Lemberg oli originelli persoona, jolle nummenpakkalaiset halusivat pystyttää oman patsaansa. Martinmäessä on vastaavanlainen, Korppu-Vihtori eli Frans Viktor Galenius… LUE LISÄÄ
Kun ystävyyssuhteet solmitaan (Wäinö Aaltonen)
Turun konserttitaloa vastapäätä Puutorilla sijaitseva Kun ystävyyssuhteet solmitaan -veistoksen tunnistaa liki jokainen turkulainen. Monet tietävät myös, miksi komea patsas aikoinaan pystytettiin, onhan sen symboliarvo merkittävä. Patsaan nimensä mukaisesti kyse on ystävyydestä… LUE LISÄÄ
Kurjet kaivolla (Jussi Mäntynen)
TYKS Mäntymäen sairaalan (ent. Turun kaupunginsairaala) edessä sijaitseva Kurjet kaivolla -veistos jää monelta huomaamatta. Nykyään se on kesäisin istutusten ja lehtipuiden varjossa. Istuinpenkit houkuttelisivat levähtämään, mutta monella ohikulkijalla lienee muita mielessä sisälle sairaalaan kiirehtiessä… LUE LISÄÄ
Kurjet pesällä (Jussi Mäntynen)
KuvanveistäjäJussi Mäntysen teoksia löytyy kaksin kappalein. Niistä Joutsenet Turun taidemuseon edessä on tunnetuin. Sen sijaan Mäntysen Kurjet pesällä -veistos jää syrjäisemmän sijaintinsa takia puiston itäosassa tuntemattomammaksi… LUE LISÄÄ
Kustaa II Aadolfin patsas (Bengt Erland Fogelberg)
Suomen alue oli vuosisatojen ajan Ruotsin vallan alla. Siihen ajanjaksoon mahtuu monta hallitsijaa, mutta harvassa ovat ruotsalaisten kuninkaiden ja kuningattarien muistomerkit Suomessa. Yksi sellainen löytyy Turusta. Kustaa II Aadolfin patsas sijaitsee Akatemiatalon edustalla… LUE LISÄÄ
Laivamoottori W6L64
Pitkään siinä meni. Seitsemän vuotta. Turun Aurajoen Telakkarannassa oli mystinen siniseen pressuun kääritty paketti, kunnes se vihdoin avattiin kaikille nähtäväksi. Moni olikin jo unohtanut, mitä vuonna 2017 tällä paikalla tapahtui. Poistetun pressun alta paljastui W6L64… LUE LISÄÄ
Lapset (Arja Aho)
Turun Yliopistokadun varrella asunto-osakeyhtiö Kasinonkulman edustalla oleva Lapset -niminen veistos suihkulähteineen on kahdelta osin harvinainen. Ensinnäkin se on paljastettu aikana, vuonna 1959, jolloin lapsiaiheiset julkiset veistokset olivat vielä harvinaisia. Oli totuttu siihen, että muistomerkit kuvaavat suurmiehiä, kuten kulttuuri- ja liike-elämän merkkihenkilöitä… LUE LISÄÄ
Leijona-suihkukaivo (Gunnar Finne, Armas Lindgren)
Turun kaupungin ensimmäinen suihkukaivo valmistui keväällä 1924. Toivomuksen mukaan suihkulähteen huipulla pylvään päässä seisoo Suomen kansaa symboloiva pronssiin valettu leijona. Veistoksen merihevoset ja simpukat viittaavat meren merkitykseen Turulle… LUE LISÄÄ
Leikkiviä lapsia (Into Saxelin)
Kuvanveistäjä Into Saxelin sai elää vain lyhyen elämän, sillä hän kuoli jo runsas nelikymppisenä. Harmi, sillä hän oli 1900-luvun alkuvuosien eräs lahjakkaimmista kuvanveistäjistämme. Ne harvat julkiset työt, jotka ovat jääneet nykysukupolville ihailtaviksi, ovat taidokkaasti tehtyjä… LUE LISÄÄ
Lenin (Anicushin, Mihail)
Tervaa ja höyheniä. Puolalanpuiston kupeessa, Aurakadun päässä, sijainnut Vladimir Iljitš Leninin rintakuva sai töhrijät liikkeelle viimeksi vuonna 2020. Kerta ei ollut ensimmäinen. Leninin patsas Turussa oli ilkivallan kohteena vuosikymmenestä toiseen… LUE LISÄ
Life Cycle (Alice Baillaud)
Teoksen nimi Life Cycle, on englanniksi ja teoksen tekijä, kuvataiteilija ja maisema-arkkitehti Alice Baillaud, on ranskalainen. ”Elämän kierros” -teoksen sijainti on kuitenkin monelle tutussa paikassa, Turussa Kaskenlinnan sairaalan edustalla, Vähäheikkiläntien varressa… LUE LISÄÄ
Life on a Leaf -talo eli Lehtitalo (Jan-Erik Andersson)
Turun Hirvensalossa sijaitsee kaupungin erikoisin rakennus. Pikisaarentien varren kirkkaankeltaista taloa ei voi olla huomaamatta. Moni pysähtyy viereiselle tielle valokuvaamaan taloa. Useat uteliaat ohikulkijat intoutuvat tutkimaan rakennusta tarkemminkin… LUE LISÄÄ
Liljan patsas (Wäinö Aaltonen)
Turun keskustan Runeberginpuistossa sijaitseva Liljan patsas on klassikko. Se on myös turkulaisten vastine helsinkiläisten Mantalle. Patsas tunnetaan myös nimellä Turun Lilja. Se oli tärkeässä roolissa paikallista kevätkarnevaalia jo 1920-luvulla… LUE LISÄÄ
Lotta-patsas (Niina Sailo)
1980-luvulla aika oli toinen kuin nyt. Suomessa ei ollut ainuttakaan lottapatsasta. Raumalainen talousneuvos Pauli Talvio halusi pystyttää sellaisen lottien kunniaksi, olihan hänen puolisokin Mirjami Talvio toiminut lottana sodan aikana. Lotta-patsaan pystyttämisestä syntyi kuitenkin kova kohu… LUE LISÄÄ
Marsalkka Mannerheimin muistomerkki (Veikko Leppänen ja Aarne Ehojoki)
Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingissä on tunnetuin marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimia esittävistä julkisista patsaista. Kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen monumentti paljastettiin vuonna 1960 Mannerheimin syntymäpäivänä… LUE LISÄÄ
Mater Marium (Tarja Ervasti)
Telakkatoiminta näkyi Aurajoen maisemissa vuosisatojen ajan. Isommassa mittakaavassa laivojen rakentaminen alkoi jo 1700-luvun lopulla. 1800-luvun lopulla itärannalla toimi Vulcanin telakka, joka yhdistyi joen vastarannalla toimineen Ab Crichtonin telakan kanssa. Näin syntyi fuusioyritys Ab Crichton-Vulcan… LUE LISÄÄ
Maan antimet (Jussi Vikainen)
Klassikkotuotteet ja kaikkien tuntemat Turun sinappi, Pilti-lastenruoka ja Jalostajan hernekeittopurkki eivät juuri selittelyjä kaipaa. Suosittujen merkkien taustalla on alun perin monialayrittäjä ja kauppaneuvos Heikki Huhtamäki… LUE LISÄÄ
Matkan varrella (Maarit Nissilä)
Turun Vähäheikkilässä Kupittaankadun ja Askaistentien risteyksessä kaksi pronssiin valettua naista istuu penkillä vastakkain. Kuvanveistäjä Maarit Nissilän kubistinen teos sijaitsee lahjoittajansa Turun Osuuspankin toimipisteen edustalla… LUE LISÄÄ
Meanderi (Anssi Pulkkinen, Taneli Rautiainen)
Lähes miljoonan euron taideohjelman keulakuvaksi nousee ”polkupyöräteline”. Voittajateoksen monitulkintaisuus hurmasi palkintolautakunnan Turussa, kirjoitti paikallinen lehti… LUE LISÄÄ
Merikotkat (Jussi Mäntynen)
Turun kauppakorkeakoulu perustettiin vuonna 1950. Oman rakennuksen koulu sai vuonna 1958. Se on arkkitehti Aarne Ehojoen suunnittelema. Hän piti Turun kauppakorkeakoulua yhtenä parhaimpana työnään Turussa… LUE LISÄÄ
Mielikuvituksen horisontti (Jan-Erik Andersson)
Oleellinen osa koulutilojen uudistamista on taiteilija ja kuvataiteen tohtoriJan-Erik Anderssonin teokset. Neliosainen taideteos on nimeltään Mielikuvituksen horisontti. Hanke on rahoitettu taiteen prosenttiperiaatteen avulla… LUE LISÄÄ
Miinanraivaajien 1945-1950 muistomerkki
Miinanraivaajien 1945-1950 muistomerkki on ulkonäöltään eräs vaatimattomin muistomerkki Turussa. Siihen liittyvä symboliikka on kuitenkin erittäin merkittävä. Kyse on kunnianosoituksesta niille varusmiehille, jotka sodan jälkeen joutuivat riskeeraamaan oman henkensä… LUE LISÄÄ
Monumental sculpture igitur (Pepe González)
Espanjassa syntynyt, mutta turkulaistunut kuvataiteilija, säveltäjä ja muusikko Pepe González on tullut tunnetuksi värikkäistä tempauksistaan. Toisinaan kirvestaiteilija on eksynyt provosoivilla tekosillaan luvattomillekin teille. Julkisuutta tuli ainakin… LUE LISÄÄ
Muusat (Terho Sakki)
Jokainen Turun yliopistossa opiskellut on kulkenut legendaarisia portaita pitkin tuomiokirkolta ylös Yliopistonmäelle. Koskenniemenkatu -nimisen kulkuväylän puolessavälissä on Koskenniemenaukio ja muistomerkki Muusat Veikko Antero Koskenniemelle… LUE LISÄÄ
Norsuaukio (Hanna Vihriälä)
Matti Koivurinnan säätiö käynnisti tilaustyöhankkeen Turun kulttuuripääkaupunkivuoden sekä museon perustajan kauppaneuvos Matti Koivurinnan 80-vuotispäivän kunniaksi. Työ tilattiin tunnetulta kuvanveistäjä Hanna Vihriälältä… LUE LISÄÄ
Nurmio, Heikki (Kalervo Kallio)
Turun Vartiovuorenpuistossa Mustainveljestenkujan varrella sijaitsevaan nelikulmaisen pylvään päähän sijoitettu rintakuvaa ei voi olla ohikulkija huomaamatta. Muotokuvan henkilöä on kuitenkin ehkä vaikea tunnistaa. Ei edes sitä, että kyseessä on meritoitunut sotilashenkilö… LUE LISÄÄ
Nurmi, Paavo (Wäinö Aaltonen)
Paavo patsastelee viidessä eri paikassa – juoksijan kotikaupunki Turku sai vasta kolmannen Paavo-patsaan. Paavo Nurmen Pariisin olympiakisojen viiden olympiakullan symbolinen arvo nuorelle kansakunnalle oli niin suuri, että Suomen valtio tilasi turkulaiselta kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta mestarijuoksijaa esittävän veistoksen vuonna 1924… LUE LISÄÄ
Onnenhevonen (Rafael Saifulin)
Saa taputtaa ja se olisi ihan suotavaakin. Kuvanveistäjä Rafael Saifulinin suunnittelema Onnenhevonen on tarkoitettu nimensä mukaisesti tuottamaan ohikulkijalle onnea. Saifulinin mukaan saavuttaakseen jotain elämässä on päästävä ratsun selkään… LUE LISÄÄ
Pax (Walter Runeberg)
Äveriäs tupakkatehtailija ja laivanvarustaja kauppaneuvos Fredrik von Rettig lupautui maksajaksi. Turkulaiset tarvitsivat kunnon kirjaston. Rettigillä oli kuitenkin oma henkilökohtainen toive. Hän oli tykästynyt 1600-luvulla rakennettuun Tukholman ritarihuoneen ulkonäköön… LUE LISÄÄ
Pesä (Jouna Karsi, Suvi Solkio)
Turussa Pansion kaupunginosassa korkean mäen päällä on vanha lentomajakka 1930-luvulta. Se tuli ajankohtaiseksi, kun Suomen ensimmäinen maalentokenttä perustettiin Artukaisiin vuonna 1935. Ajatuksena oli rakentaa Turusta Tukholmaan asti lentomajakoiden ketju… LUE LISÄÄ
Pilvet (Mika Natri)
Kuvataiteilija Mika Natrin teos Pilvet paljastettiin Aurajokirannassa loppuvuonna 2006. Haponkestävästä teräksestä tehdyn kolmiosaisen ympäristötaideteoksen historia alkaa kuitenkin jo 1970-luvun alkuvuosilta. Se oli aikaa, kun Turku sai kansainvälisestikin tasokkaan hotellin… LUE LISÄÄ
Pohjoinen (Micha Ullman)
Jo nimi Varvintori, Varvstorget, viittaa vahvasti siihen, mitä tällä paikalla aikoinaan tehtiin. Telakkatoiminnasta ja laivanrakentamisesta ovat yhä muistona torin ympärillä säilyneet entiset telakkahallit ja vanha köysitehdas. Jälkimmäinen toimii nykyisin Turun ammattikorkeakoulun taideakatemian tiloina ja entisessä telakkahallissa on Turun konservatorio ja Sigyn-sali… LUE LISÄÄ
Poika ja meri (Simo Helenius)
Harva turkulainen tietää, missä sijaitsee kuvanveistäjä Simo Heleniuksen Poika ja meri -veistos. Se sijaitsee Asunto-osakeyhtiö Auranrannan sisäpihalla osoitteessa Linnankatu 34 Marina Palace -hotellin vieressä… LUE LISÄÄ
Porthanin muistomerkki (Carl Eneas Sjöstrand)
On muistomerkkejä ja muistomerkkejä. Ja sitten on Porthanin muistomerkki, Suomen ensimmäinen kansalaiskeräyksellä rahoitettu monumentti vuodelta 1864. Monien mielestä Turun Porthanin puistossa sijaitseva historiallinen veistos on myös eräs maamme hienoimmista muistomerkeistä… LUE LISÄÄ
Portsan pojat (Viljo Mäkinen)
Portsan pojilla näyttää olevan ihan mukava fiilis, vaikka ovat matkalla kouluun. Reippaan parivaljakon opinahjo Turun Lyseo on enää vain muutaman korttelin päässä. Lieneekö tiedossa Fredrik ”Fretu” Rauhan oppitunti. Ehkä pojat ovat vain pahasti myöhässä… LUE LISÄÄ
Posankka (Alvar Gullichsen)
Posankkaa ei voi olla huomaamatta, jos ajelee Helsingistä päin Turkuun. Kylpylähotelli Caribian edustalla ja Helsingintien varrella sijaitseva humoristinen kumiankan ja marsipaanipossun risteytys on ihastuttanut jo vuosien ajan… LUE LISÄÄ
Puhuri (Kauko Räsänen)
Kuvanveistäjä Kauko Räsäsenveistos Puhuri Varissuon Marjavuoren puistossa kätkeytyy helposti kesäkuukausina lehmusten sekaan. Lähellä Suurpäänkadun ja Kraatarinkadun risteystä, kevyenliikenteen väylän kupeessa, vauhdikkaasti juoksenteleva alaston nainen herättää huomiota viimeistään lehtien pudotessa… LUE LISÄÄ
Päivänkakkara (Jani Rättyä ja Antti Stöckell)
Forum Marinumin ja Suomen Joutsenen välisellä nurmialueella sijaitseva komea Päivänkakkara -niminen tilataideteos pystytettiin vuonna 2011. Koska teokseen käytetyt materiaalit eivät olleet tarkoituksellisesti kovin pitkäikäisiä, oletettiin teoksen olevan purkukuntoinen muutaman vuoden kuluttua pystytyksestä… LUE LISÄÄ
Remains (Alexandre Farto)
Portugalilaistaiteilija Alexandre Farto, taiteilijanimeltään Vhils, on suomalaisille melko tuntematon. Sen sijaan hänen erikoinen teoksensa Remains on tuttu kaikille niille, jotka ovat kävelleet Turun entisellä telakka-alueella, Telakkarannassa… LUE LISÄÄ
Rumpalit (Niilo Savia)
Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun Turun tuomiokirkon takamailla sijaitsi vilkas kasarmialue. Niistä ajoista muistuttaa enää kadunimet Kasarminkatu ja Vänrikinkatu sekä pari muistomerkkiä, Nina Sailon veistämä Lotta Svärd -patsas ja Rumpalit… LUE LISÄÄ
Runeberg ja piste (Jan-Erik Andersson)
Aboa Vetus & Ars Nova -museon muuriin on upotettu teos, joka on omistettu Fredrika Runebergille , Johan Ludvig Runebergin puolisolle. Jälkimmäisen meriitit ovat tunnettuja, mutta Fredrika jäi usein miehensä varjoon… LUE LISÄÄ
Runeberg, Lönnrot, Snellman (Harry Kivijärvi)
Kuuluisat suurmiehet Johan Ludvig Runeberg, Elias Lönnrot ja Johan Vilhelm Snellman ovat aakkosjärjestyksessä, niin veistoksen nimessä kuin itse muistomerkkiin ikuistettuinakin. Näiden merkkihenkilöiden patsaita on muuallakin kuin Turussa… LUE LISÄÄ
Saarinen, Jarno (Motoclub Jarno Saarinen)
Keväästä 1973 ja Italian Monzasta tuli Jarno Saarisen uran päätepiste. Radalle jäänyt öljyläiskä koitui sekä ”Paronin” ja italialaisen Renzo Pasolinin kohtaloksi. Jarno Saarinen oli ennen kuolemaansa nousemassa urallaan kohti maailmankärkeä. Miehen meriitteihin kuului jo 250 kuutioisten maailmanmestaruus… LUE LISÄÄ
Sadetyttö ja makeisputto (Jussi Vikainen)
Hellaksen tehdasrakennuksista komein on 140 metriä pitkä arkkitehti Voldemar Kuurmanin suunnittelema suklaatehdas. Funkkistyylinen talo rakennettiin alun perin vuonna 1941, mutta sitä on myöhemmin laajennettu. Kerroksiakin on lisätty. Suklaatehtaan edessä on hieno suihkulähde ja vehmaalaisen Jussi Vikaisen veistos Sadetyttö ja makeisputto… LUE LISÄÄ
Sateenkaaren salaisuus (Jan-Erik Andersson)
Turun Biolaakson Biolinja -nimisen kadun varrella on ympäristötaideteos, jota ei ehkä edes oivalla taideteokseksi. Se on osin tarkoituskin, sillä Jan-Erik Anderssonin teos hyödyntää rakennettuja kunnallisteknisiä rakenteita, kuten valaisinpylväitä ja Jaaninojan yli rakennettua kahta kevyenliikenteen siltaa… LUE LISÄÄ
Soihtu (Terho Sakki)
Turun musiikkitalon rakentaminen Itsenäisyydenaukiolle tarkoitti alueella olevien veistosten siirtämistä väliaikaisesti varastoon. Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistomerkki sijoitetaan pysyvästi Tuomaanpuiston entiselle Turun Kasarmialueelle. Taivaallinen vaunu ja Soihtu -suihkukaivoveistoksen osat varastoitiin väliaikaisesti Turun museokeskuksen tiloihin… LUE LISÄÄ
Spöringin muistomerkki
Turkulainen Herman Spöring on saanut oman muistomerkkinsä, vaikka useimmilla ei ole hänestä mitään käsitystä. Olipa hänen meriitit pitkään unohduksissa jopa historian asiantuntijoiltakin. Tai niitä ei ainakaan osattu arvostaa riittävästi… LUE LISÄÄ
Summan taistelun muistomerkki (Jussi Vikainen)
Turun Kupittaanpuiston Summan taistelun muistomerkki, Turun Ylösnousemuskappelin hiekkareliefit, Paimion Raivaajapatsas, Laitilan Piispa Eerik Sorolainen, Rauman Fransiskaanipatsas ja Jussi Vikaisen viimeinen suurtyö Vehmaan Työn patsas ovat tuotteliaan kuvanveistäjän tunnetuimpia julkisia teoksia… LUE LISÄÄ
Suojattu kasvu (Jarkko Roth)
Punagraniittinen veistos Läntisellä Rantakadulla lähellä Teatterisiltaa sijaitsee näkyvällä paikalla. Useimmat turkulaiset tunnistavat tyylikkään Suojattu kasvu -teoksen, mutta sen sisältämä symboliikka jää monien muiden julkisten taideteosten tavoin vieraaksi… LUE LISÄÄ
Suominen, Kim (TPS Jalkapallo)
Syksyn pimenevästä torstai-illasta Turun Kupittaalla tuli lopulta sysimusta. TPS:n juniorijoukkueen valmentaja ja seuraikoni Kim Suominen sai yllättäen sairaskohtauksen. Nopeatkaan elvytystoimet eivät auttaneet… LUE LISÄÄ
Sweet Yellow Melon (Miina Äkkijyrkkä)
Turun pääkirjaston sisäpihalla käyskentelevä Sweet Yellow Melon eli Makea Keltainen Meloni on vain yksi taiteilija Miina Äkkijyrkän lukuisista teoksista, mutta tämäkin herättää helposti erilaisia mielipiteitä, puolesta ja vastaan – kuten Äkkijyrkän kohdalla on usein ollut tapana… LUE LISÄÄ
Symbiosis (Stefan Lindfors)
Taiteilija Stefan Lindfors oli tärkeällä asialla. Saaristomeren suojelu sai häneltä komean lahjoituksen, Symbiosis-monumentin. Veistoksen avulla halutaan kiinnittää huomio Itämeren huonoon tilaan ja samalla kerätä rahaa Saaristomeren suojeluun… LUE LISÄÄ
Tapaaminen Turussa 1812 (Andrei Kovalchuk)
Paraatipaikalla sijaitseva veistos Tapaaminen Turussa 1812 on herättänyt paljon jupinaa. Leninin rintakuva sai lähteä Turun katukuvasta. Kaupungin tiedotteen mukaan venäläistä vallankumousjohtajaa esittävä patsas ei sovi Turun kaupungin nykyarvoihin… LUE LISÄÄ
Temppeli (Kim Simonsson)
Keramiikkataiteilija Kim Simonssonin teos Temppeli poikkeaa useimmista muista Turun julkisista teoksista. Turku Energian muuntajarakennus Uudenmaankadun ja Kupittaankadun kulmassa on saanut tyystin toisen ilmeen suomalais-ruotsalaisen kuvanveistäjä Simonssonin ansiosta… LUE LISÄÄ
Tiedon häivä (Maaria Wirkkala)
Omena ei ole todellakaan pudonnut kauas Wirkkalan perheessä. Isä Tapio Wirkkala oli kuuluisa suomalainen muotoilija ja kuvanveistäjä. Äiti Rut Bryk oli meritoitunut keramiikkataiteilija. Perheen poika Sampsa on sisustusarkkitehti ja tytär Maaria Wirkkala on useasti palkittu kuvataiteilija… LUE LISÄÄ
Tiedon pyramidi (Kimmo Ojaniemi)
Vuonna 1996 Peltolan koulutalon nurmikolla paljastettiin kuvanveistäjä Kimmo Ojaniemen ympäristötaideteos Tiedon pyramidi. Samalla vietettiin Peltolan teknillisen ammattikoulun (nyk. Turun ammatti-instituutti) kymmenvuotisjuhlia… LUE LISÄÄ
Turun Linnatontun ja Valpuri Innamaan kohtaaminen Teatterisillalla (Jan-Erik Andersson)
Sillan kiireinen kulkija ei välttämättä edes huomaa, että kyseessä on myös sillankanteen ikuistettu taideteos. Taiteilija Jan-Erik Anderssonin teos kuvaa kahden henkilön kohtaamista. Toinen on fiktiivinen hahmo Turun linnantonttu ja toinen todellinen henkilö Valpuri Innamaa… LUE LISÄÄ
Turun punavankileirin muistomerkki “535” (Ismo Kajander)
Turun ehkä mystisin muistomerkki löytyy läheltä Turun yliopistollista keskussairaalaa Kurjenkaivonkentän rinteestä. Sitä on vaikea huomata ja talvisin kallioon upotettu taideteos katoaa lumen alle kokonaan näkyvistä… LUE LISÄÄ
Turun sotaveteraanien muistomerkki (Aarne Ehojoki)
Keskellä Turun Samppalinnanpuistoa, sen korkeimmalla paikalla, sijaitsee harmaagraniittinen pylväs. Veistokseen on kirjoitettu teksti Pro Patria 1939-1945 (Isänmaan puolesta). Nelikulmaiseen pylvääseen on ikuistettu myös pronssinen Tammenlehvä, viime sotiemme veteraanien arvokas tunnus… LUE LISÄÄ
Turun tuomiokirkon kortteli v.1756 (Bruno Aspelin)
Kerta ei ollut ensimmäinen, kun Turku oli ilmiliekeissä. Vuoden 1827 palo oli kuitenkin tulipaloista tuhoisin. Lähes koko kaupunki paloi poroksi. Katastrofilla oli myös pitkäaikaiset vaikutukset Turun kaupungin tulevaisuuteen… LUE LISÄÄ
Tähtiin tähyävät (Kari-Petteri Kakko)
Julkiset veistokset voivat olla humoristisiakin – Aurajokirannassa moni pysähtyy ihmettelemään. Tämä tarina alkaa, kun Myllysilta rakennettiin yli Aurajoen. Tai pikemminkin silloin, kun tämä alkuperäinen vuonna 1975 valmistunut ohut silta alkoi notkua. Tuli tarve rakentaa uusi Myllysilta. Uuden sillan vihkiäiset pidettiin syksyllä vuonna 2011… LUE LISÄÄ
Utelias (Simo Helenius)
Kuvataiteilija Simo Heleniuksen teos Utelias oli alun perin esillä Wäinö Aaltosen museossa. Paikka oli tuttu Heleniukselle, sillä hän työskenteli vuosien ajan Wäinö Aaltosen museon vahtimestarina ja taideteosten ripustajana… LUE LISÄÄ
Vahva (Maarit Nissilä)
Kun kyse oli legendaarisen rakennusurakoitsija Armas Puolimatkan muistomerkistä, sen piti kuvastaa myös esikuvaansa – niin nimessä, muodoissa ja valitussa materiaalissakin. Tältä pohjalta syntyi kuvanveistäjä Maarit Nissilän teos Vahva… LUE LISÄÄ
Voimajohtopylväät (Studio Nurmesniemi)
Antin askeleet, Antinportti, Illuusio, Pirkanpylväs, Sinikurjet, Viikin Keltakoipi ja Keltanokat. Erikoisia nimiä, joille löytyy eräs yhteinen tekijä. Kaikki ovat kantaverkkoyhtiö Fingridin pystyttämiä sähköverkon voimajohtopylväitä… LUE LISÄÄ
Wecksell, Josef Julius (Yrjö Liipola)
Turkulaisen runoilijan Josef Julius Wecksellin ura oli lyhyt, mutta menestyksellinen. Hän ehti julkaista uransa aikana vain kaksi teosta, joista näytelmästä Daniel Hjort, Turun linnaan ja nuijasodan aikaan sijoittuvasta näytelmästä tuli menestys… LUE LISÄÄ
Westerholm Victor (Wäinö Aaltonen)
Ylös mentäessä vasemmalla puolella on kuvataiteilija Robert Wilhelm Ekmana oikealla samalaisen nelikulmaisen pylvään, hermin, päälle on asetettu Victor Westerholmin… LUE LISÄÄ
Voiton portti (Harry Kivijärvi)
Turkuhallin edustalle hankittiin Pro Finlandia -mitalilla palkitun Harry Kivijärven taideteos Voiton portti. Sen kerrotaan maksaneen miljoona markkaa. Sellainen piti kuitenkin saada, kun isossa maailmassakin on vastaavanlaisia nähty hallien edustoilla… LUE LISÄÄ
Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen (Jussi Mäntynen)
Ei epäillystäkään, kuka on Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen -veistoksen tekijä. Kuvanveistäjä Jussi Mäntynen erikoistui eläinaiheisiin veistoksiin. Pitkäkaulaiset joutsenet olivat hänen lempilintujaan. Mäntynen lahjoitti Tuomiokirkkopuistossa sijaitsevan tyylikkään veistoksen Turun kaupungille… LUE LISÄÄ
Ystävyyden patsas (Antti Louhisto)
Alkuperäisellä paikallaan on myös Puolalan puiston massiivinen Ystävyyden patsas, Leningradin, nykyisen Pietarin ja Turun kaupungin ystävyydestä muistuttaen. Tosin toistaiseksi ystävyyssuhteet on katkaistu. Turku keskeytti kaikki käynnissä olevat nykyiset toiminnat sekä tulevien tapahtumien suunnittelun… LUE LISÄÄ
Äiti ja lapsi (Felix Nylund)
Myös Petrelius on saanut oman muistomerkkinsä. Se sijaitsee Samppalinnanmäen näköalapaikalla. Tosin nykyään puut ovat kasvaneet jo niin suuriksi, että näkymä on etenkin kesäisin rajallinen. Kuvanveistäjä Felix Nylundin teosta Äiti ja lapsi pidetään yhtenä Turun kauneimpana julkisista veistoksista… LUE LISÄÄ