ETELÄ-POHJANMAA / LAPUA – Se oli huhtikuun 13. päivä vuonna 1976. Lapuan patruunatehtaan aamuvuoro oli jo aloittanut työnsä, kun klo 7.42 jysähti. Tehtaalla tapahtui eräs Suomen rauhanajan historian tuhoisimmista onnettomuuksista.
Patruunatehtaan räjähdyksessä kuoli 40 ja loukkaantui 60 henkilöä. Suurin osa menehtyneistä oli naisia.
Räjähdys oli niin voimakas, että se tuhosi patruunatehtaan latomon aivan täysin. Seinät kaatuivat ja katto irtosi. Räjähdyksen ääni kantautui kilometrien päähän.
Onnettomuuden tutkijalautakunnan mukaan onnettomuuden syyksi todettiin, että räjähdyksen todennäköinen lähtökohta oli pulttipistoolin patruunoiden latauskoneen ruudittajan annostelusylinterin tiivisterengasura. Onnettomuuden jälkeen toimintoja alettiin siirtää pois Lapuan keskustasta, viiden kilometrin päähän Jouttikalliolle.
On selvää, että räjähdystapahtuma on näkyvästi esillä Patruunatehtaan museon näyttelyssä, joka on sijoitettu kulttuurikeskus Vanhaan Paukkuun. Kyseessä on entisen patruunatehtaan tehdassali, Iso Tehdas.
Patruunatehtaan alueella oli alun perin Eino Lahdensuon omistama saha, joka oli valmistunut vuonna 1918. Hän myi tonttinsa Lapuan Sähkölle.
Suomen itsenäistyessä päätettiin perustaa maahamme patruunatehdas. Riihimäelle perustettiin yksityinen Suomen Ampumatarviketehdas. Eduskunnan enemmistö oli kuitenkin sitä mieltä, että Suomen valtio pitäisi itse omistaa patruunatehdas tuotannon varmistamiseksi. Lapua valittiin paikaksi ja Suomen valtio osti edellä mainitun tontin Lapuan Sähköltä. Patruunatehtaan virallisia avajaisia vietettiin Lapualla tammikuussa 1925.
Tehtaan vuosituotanto nousi muutamassa vuodessa moninkertaiseksi. Sotavuosien aikana valtion omistaman patruunatehtaan toiminnan tehokkuus oli Suomen sodankäynnin kannalta ratkaisevan tärkeitä. Suomen armeijalla ei ollut missään vaiheessa puutetta kiväärinpatruunoista. Tehdas myös säästyi Neuvostoliiton pommituksilta.
Sotien jälkeen tilaukset romahtivat ja tehdas joutui vaikeuksiin. Siviilikäyttöön tarkoitetuille tuotteille ei ollut vielä riittävästi kysyntää. Korvaavia uusia tuotteita olivat tehosiirto- ja kuljetinketjut, männäntapit, onteloniitit ja polkupyörien polkimet. Vähitellen urheilu- ja metsästyspatruunoiden tarve kasvoi ja ne muodostivat yhä suuremman osan tehtaan tuotannosta.
Tehtaan nimikin vaihtui Lapuan patruunatehtaaksi. Tehtaan korkea laatu on ollut kansainvälisestikin arvostettua. Lapua-tuotemerkki tunnetaan ympäri maailman.
Vuonna 1993 Lapuan kaupunki osti vanhan patruunatehtaan alueen kiinteistöineen. Nykyisin Vanhan Paukun alueella toimii museoiden lisäksi kaupunginkirjasto ja kulttuuritoimi, musiikki- ja kansalaisopistot, tehtaanmyymälä, eri alojen yrityksiä ja yhdistyksiä, teatteri, kuntosali, elokuvateatteri, lounasravintola sekä panimoravintola.
Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa toimii myös Pyhälahden Valokuvaamomuseo ja Lapuanliikkeen museo.
LAPUAN PATRUUNATEHTAAN MUSEO
Osoite: Vanhan Paukun tie 1, Lapua.
LUE MYÖS: Körttimuseon monipuolinen anti yllättää
LUE MYÖS: Lapuanliikkeelle on varattu oma osasto kulttuurikeskus Vanhasta Paukusta
LUE MYÖS: Pyhälahden Valokuvaamomuseoon on tallennettu kolmen sukupolven elämäntyö
LUE MYÖS: Ränkimäen talomuseo täydentää Lapuan museotarjonnan
