– En ollut todellakaan mikään junnutähti. En ollut lapsena edes mitenkään urheilullinen. B-juniori-ikäisenä istuin lähinnä vaihtopenkillä. Enkä saanut kovinkaan paljon vastuuta.
Näin vaatimattomasti toteaa Kristikan Turun kauden löytö Lauri Tuomelan koripallouransa alkua. Ennen tätä syksyä Lauri pelasi viimeisen tilastoidun virallisen ottelunsa kymmenen vuotta sitten B-junioreiden SM-sarjassa. Jotain on kuitenkin viime vuosien aikana tapahtunut, sillä Kristikan Turun syksyn otteluissa laidalla viilettävä energinen Tuomela on kiinnittänyt huomiota.
Ihan puskista Tuomela ei tullut, sillä Kristika kiinnostui viime kaudella kakkosdivarin opiskelijaporukassa pelaavan Laurin väkevistä otteista.
– Viime keväänä halusin itse ottaa yhteyttä Kristikaan. Elämäntilanteeni mahdollisti koripallon harrastamisen tavoitteellisemmin kuin aikaisemmin. Ajattelin kysyä, saanko tulla koittamaan, näyttämään onko minusta mihinkään. En ehtinyt soittaa, kun Kristikasta soitettiin minulle.
Tuomela on Tampereen Pyrinnön kasvatti. Koripalloharrastus alkoi, kun luokkakaveri houkutteli 9-vuotiaan Laurin koripalloharjoituksiin. Vähitellen toinen laji, jalkapallo, sai väistyä.
– Kiitos vanhempien ja kavereiden, lapsena tuli tehtyä kaikenlaista. Uintia, hiihtoa, lätkää, leikkejä metsässä samoamista yms. Siellä jossain ne pohjat on rakennettu, ja tätä monipuolisuutta tarvittaisiin nykyäänkin lasten keskuudessa.
Koripallo on kuulunut enemmän tai vähemmän Tuomelan arkeen, vaikka se on ollut vain mukava harrastus.
– Lukioikäisenä ja armeija-aikana pelasin A-poikien kolmosjoukkueessa ja aikuisiälläkin vain alasarjoissa.
Lauri hoiti koulun moitteetta. Liikunnan maikan ammatti kiinnosti, mutta Tuomelan matka suuntautui Aurajoen rannoille. Turussa alkoi luokanopettajaksi opiskelu. Täällä syttyi samalla iso kipinä urheilemiseen ja omasta kunnosta huolehtimiseen.
– Turussa innostukseni urheiluun kasvoi. Olin muun muassa uimavalvojana Turun uimarannoilla. Sateisina päivinä hypin ja pompin lyijyliivien kanssa hiekassa. Huomasin kehittyväni, pomppasin korkeammalle ja olin voimakkaampi. Aluksi en donkannut, en päässyt edes lähellekään. Nyt se menee jo kevyesti. Olin niin innoissani sopimuksestani Kristikaan, että treenasin omatoimisesti kovaa viime kesän.
Tuomela lähti uudelle sarjatasolle maltillisin odotuksin.
– Piti aluksi katsoa, tuleeko tästä edes yhtään mitään. Rehellisesti sanottuna tulin katsomaan, saanko ylipäätään peliaikaa. Mielestäni olen pärjännyt hyvin. Hyvällä fysiikalla pääsee jo pitkälle. Nuorena roolini oli rotevana puolustaa. Sieltä on jäänyt aggressiivisella puolustusasenteella taito puolustaa isoja pelaajia vastaan.
Hyppy sarjatasolla pari porrasta ylemmäksi ei ole ollut kuitenkaan helppo.
– Vauhti on paljon kovempi kuin kakkosdivisioonassa. Tilanteet tulevat nopeasti ja hyökkäyspäässä on vähemmän aikaa. Suurin oppimisen paikka on oppia tekemään oikeita ratkaisuja. Ensimmäinen pelini menikin ihan penkin alle.
25-vuotiaalla Tuomelalla on edessään mielenkiintoiset vuodet niin työelämässä kuin koripallokentälläkin. Maisterin paperit ovat viittä vaille valmiina.
– Koripallossa haluan katsoa, kuinka pitkälle minulla on mahdollista päästä. Ensi kesä ratkaisee, mitä tulen tekemään. Valmistumisen myötä mahdollinen työpaikka asettaa omat ehtonsa pelaamiselle. Opettajan työ ei lopu koulupäivän jälkeen, mutta pystyn itse määrittelemään illan ajankäyttöni. Se mahdollistaa koripallon harrastamisen.
Sukunsa viidennen polven tuleva opettaja Tuomela työskentelee jo nyt Turun normaalikoulussa. Kaikesta aistii, että kaveri on oikeassa ympäristössä.
– Vaikka kuulostaa tosi kliseiseltä, mutta kun saa oppilaan ymmärtämään ja oppimaan opetettavan asian, se tuottaa mielihyvää. Iso tyydytys tulee myös, kun huomaat, miten jokin kasvatuksellinen asia menee lopulta perille.
Kuulostaa siltä, että Tuomela nähdään tulevaisuudessa myös koripallovalmentajana.
