Legioonalainen Anton Riihelä kannustaa värikkäästi omaa joukkuettaan

Kun kannustetaan omaa joukkuetta, tehdään se sitten kunnolla. Siinä turkulaisen Anton Riihelän ajatus hyvästä kannattajakulttuurista. Antonin kohdalla se tarkoittaa myös värikästä pukeutumista illan otteluun.

Upeaan legioonalaisasuun pukeutuneesta Riihelästä on tullut lyhyessä ajassa tuttu näky TPS:n Turkuhallin liigaotteluissa. Erikoinen asuvalinta on tarkoin harkittu. Se erottautuu hyvin kannattajien perinteisistä mustavalkoisista kaulahuiveista ja pelipaidoista.

– Valmentaja Raimo Helmisen aikana joukkuetta kutsuttiin hieman ivallisesti muukalaislegioonaksi. Siitä syntyi ajatus pukeutua legioonalaiseksi, eli muuttaa nimitys positiiviseksi. Kun seura täyttää 100 vuotta, päätin repäistä oikein kunnolla. Kesän avaustapahtumassa legioonalaisasu oli ensimmäistä kertaa ylläni. Juhlavuoden kunniaksi pidän tätä asua ylläni nyt koko kauden, kertoo Riihelä.

Jäykkä haarniska-asu on vaatinut hieman muokkausta.

– Asu on osin valmiiksi hankittu, mutta olen joutunut muuttamaan sitä hieman, jotta pystyn sen kanssa paremmin liikkumaan. Olen myös koristellut sitä TPS-aiheisilla logoilla. Ajattelin jo etukäteen, että tulen asullani herättämään paljon huomiota, ja näin on myös käynyt, ehkä enemmänkin kuin alun perin ajattelin.

24-vuotias Anton kuuluu TPS-kannattajien nuoriso-osastoon, jolle viime kevään liigan pudotuspelit aina finaaleja myöten olivat ainutlaatuinen elämys. Edelliskevät meni koronan ansiosta ohi ja TPS:n viimeisestä mestaruudestakin on jo vuosia aikaa.

– Kannattajakatsomo Mutkan väelle viime kevään finaalit olivat uusi kokemus. Sen synnyttämä tunnelma kiehtoo minua. Mutka on paikka, mistä ei aina näe koko peliä, mutta tunnet koko pelin. Viime kevään tunnelma oli minulle eräänlainen kauden pääpalkinto. Tunnelma onkin ykkösjuttu minulle.

Riihelän innostus lätkään ja Turun Palloseuraan syntyi hieman poikkeuksellisella tavalla.

– Ehkä epätyypillisesti puolisoni vei minut TPS:n 95-vuotisjuhlapeliin mukaan. Sen jälkeen aloimme käydä yhdessä matseissa satunnaisesti. Samalla aloin kuunnella Markku Silvennoisen otteluselostuksia radiosta. Ne koukuttivat seuraamaan otteluita enemmänkin. Viime kaudella päätimme käydä säännöllisesti ja aloimme kannattamaan oikein kunnolla. Vieraspelireissutkin tulivat mukaan. Sen myötä meistä tuli ihan ydinkannattajia. Nyt pelipäivä on meidän yhteinen juhlapäivä.

Riihelä haluaa esimerkillään innostaa muitakin.

– Kannattaminen ei saa olla liian vakavaa. Toivoisin, että katsojat uskaltaisivat repäistä vielä enemmänkin hullulla tavalla. Ehkä oma asuvalintani innostaisi muita. Legioona voisi kasvaakin.

ETUSIVU