VARSINAIS-SUOMI / MELLILÄ (Loimaa) – Mellilän kirkkoa ei kannata etsiä kylän keskustasta, vaan pari kilometriä taajaman ulkopuolelta Niinijoen varrelta. Puinen kirkko rakennettiin aikakaudella, kun rautatie, Turku–Toijala -rata, oli vasta tulossa. Kirkko jäi syrjään kylän kasvaessa aseman seudulle.
Entisestä nimestään Peräkulmasta huolimatta Mellilä oli vuodesta 1916 lähtien itsenäinen kunta. Sitä ennen se kuului Suur-Loimaaseen. Lopulta alueella oli viisi itsenäistä seurakuntaa. Mellilän lisäksi oli Alastaron, Loimaan maalaiskunnan, Metsämaan seurakunnat ja Loimaan kauppalaseurakunta (myöhemmin Loimaan kaupunki).
Rautatieasema lakkautettiin vuonna 1990. Mellilän asukasluku pieneni vuosi vuodelta. Enimmillään asukkaita oli kolmisen tuhatta, mutta nykyään maaltapaon myötä melliläläisiä on enää kolmannes entisaikoihin verrattuna. Niinpä 2000-luvulla palattiin takaisin alkuperäiseen hallinnolliseen tilanteeseen.
Vuonna 2005 Loimaan maalaiskunta (Loimaan kunta) ja Loimaan kaupunki yhdistyivät. Loputkin naapurikunnat seurasivat pian perässä. Samalla syntyi myös laajempi Loimaan seurakunta, mihin Melliläkin nyt kuuluu.
Mellilän tunnelmallinen ja perin valoisa 200-vuotinen kirkko on hyvässä kunnossa. Ulkomaalaus tehtiin viimeksi vuonna 2017. Hautausmaa-aluekin on hyvin hoidettu. Tapahtumia järjestetään, vaikka väkeä käy täälläkin harvakseltaan. Kaikesta kuitenkin näkee, että kirkko on yhä tärkeä monelle paikalliselle. Kirkosta halutaan pitää huolta.
Keisarilta saatiin rakennuslupa vuonna 1815. Kirkon valmistuminen viivästyi, kun peräkulmalaiset innostuivat riitelemään keskenään. Keisari puuttui käskykirjeellään viivyttelyyn. Lopulta Mellilän 300-paikkainen kirkko valmistui vuonna 1825.
Torppari Saarikon tiedetään olleen rakennusmestarina ja kirvesmies Johan Wikströmin varsinaisena rakentajana. Puinen kirkko on päätytornillinen ristikirkko. Ulkokatteena on perinteinen satulakatto ja sisätiloissa on laudoitettu tynnyriholvi.
Liki 40 metriä korkea torni lisättiin myöhemmin kirkkoon, vasta vuonna 1888. Alun perin oli suunnitelmissa rakentaa jopa kolmekin tornia. Kirkonkelloja soitetaan yhä käsin.
Mellilän kirkon lahjoituksena saadun alttaritaulun on maalannut Edvin Lyden (1879-1956). Hän oli taitava maalari, 
piirtäjä ja kuvittaja. Pro Finladia -mitalilla palkittu Lyden oli ensimmäisiä modernistipolveen taidemaalareita. Vuonna 1912 valmistunut Mellilän alttaritaulukin poikkeaa tyyliltään muista maamme kirkkojen alttaritauluista. Taiteilijan mallina on ollut hänen puolisonsa.
Kirkon esineistöä on saatu paljon lahjoituksina, kuten kristallikruunut, viisihaarainen kynttilänjalka, öylättirasia, virsitaulu, virsikirjat, pellavainen messukasukka, vihkiryijy, alttariliina jne.
Kirkkoa on kunnostettu vuosikymmenien aikana useampaan kertaan. Saarnastuoli on vaihtanut paikkaa. Saarnastuolin katoskin on ollut välillä varaston kätköissä. Kirkko sai sähköt ja lämmitysjärjestelmä muutettiin kamiinoiden poistuessa.
Mellilän kirkon sankaripatsas on vehmaalaisen kuvanveistäjä Jussi Vikaisen tekemä vuodelta 1951.
Elokuussa (10.8.) vuonna 2025 vietetään Mellilän kirkon 200-vuotisjuhlaa. Messun toimittaa ja saarnan pitää piispa Mari Leppänen.
MELLILÄN KIRKKO
Osoite: Kirkkotie 90, Mellilä.
LUE MYÖS: Alpo Jaakolan patsaspuisto herättää ristiriitaisia tunteita
LUE MYÖS: Metsämaan luvatta rakennuttu kirkko on kyläläisten silmäterä jo vuosisatojen ajan
LUE MYÖS: Monumentaalinen Kanta-Loimaan kirkko tekee vaikutuksen koollaan ja ulkonäöllään
LUE MYÖS: Loimaan kotiseutumuseo sijaitsee komean kirkon vieressä
LUE MYÖS: Lieskiven pajamuseolla on pidetty kyläyhdistyksen järjestämät pajapäivät
LUE MYÖS: Suomen maatalousmuseo Sarka on valittu Vuoden museoksi
