VARSINAIS-SUOMI / MYNÄMÄKI – Mynämäen harmaakivikirkolla on näköä ja kokoa. Pyhän Laurin kirkko onkin Suomen suurimpia keskiaikaisia kivikirkkoja. Sisälle astuessa jokainen kiinnittää ensimmäiseksi huomionsa juuri tilaviin sisätiloihin.
Liki 40 metriä pitkä, yli 20 metriä leveä ja lähes 30 metriä korkea rakennus sijaistee keskellä kylää.
Jyrkkäkattoisessa kivikirkossa on rakenteellisia yksityiskohtia, joita harvemmin näkee maamme kirkoissa. Esimerkkinä on ulkosaarnastuoli, josta kirkkoherra saattoi saarnata ulos kirkkomaalle kerääntyneille seurakuntalaisille.
Mynämäki tunnetaan mahtisuvuista, kirkon tärkeistä taloudellisista tukijoistaan. Tämä näkyy 
myös paikkakunnan kirkossa. Sisätiloista löytyy valtaneuvos ja sotapäällikkö Henrik Flemingin (1584-1650) ja hänen puolisonsa Ebba Bååtin barokkityylinen hautamuistomerkki.
Lisäksi kirkon seinältä löytyy värikäs Flemingin perheen muistotaulu, epitafi, jossa on kuvattu koko perhe polvistuneena ristiinnaulitun Jeesuksen äärelle. Mukana kuvassa ovat myös Flemingin kuolleet lapset valkoisiin puettuina. Seinältä löytyy lisäksi suvun hautajaisvaakuna.
Lehtisten kartanon omistaja, kartanonherra Henrik Fleming oli myös hyväntekijä. Hän muun muassa rakennutti Mietoisten kivikirkon 1600-luvun puolivälissä.
Ehkä kuuluisin mynämäkeläinen on Maunu II Tavast, Suomen piispa vuosina 1412-1450. Hänet on haudattu Turun tuomiokirkkoon. Mynämäen kirkko rakennettiin Maunu Tavastin ollessa piispana.
Kirkkoherroista tunnetuin on ollut äidinkieleltään suomalainen Anders Lizelius (1708-1795), joka siirtyi tehtäväänsä Pöytyältä Mynämäelle. Hän toimi Mynämäen virassaan kolmisenkymmentä vuotta.
Lizelius tunnetaan innokkaana suomen kielen vaalijana. Hän muun muassa kirjoitti asiakirjat suomen kielellä, mikä oli siihen aikaan harvinaista. Lizelius muistetaan myös ensimmäisen suomenkielisen lehden Suomenkieliset Tieto-Sanomat perustajana.
Mynämäen kirkon rakentamisvuosi ei ole tiedossa, mutta otaksutaan, että se olisi valmistunut 1400-luvun alkuvuosikymmeninä. Kirkon runkohuone on kolmilaivainen. Sen ristiholvattua sisäkattoa kannattelee neljä tiilestä tehtyä massiivista pilaria. Sakasti sijaitsee pohjoispuolella ja asehuone, oma erillinen sisäänkäynti, eteläpuolella – kuten keskiaikaisissa kivikirkoissa on ollut tapana.
Varhaisgotiikkaa edustavan kirkon eräs erikoisuus on hämmästyttävän tilava eteishalli. Sisälle tullaan ovesta, jossa on alkuperäinen takorautakoristeinen ovi. Mahdollisesti oli alun perin tarkoitus tehdä eteishalliin holvattu katto ja jatkaa rakentamista tekemällä torni, mutta syystä tai toisesta työ jäi kesken. Jos suunnitelmat olisivat toteutuneet, tilasta olisi tullut Suomessa poikkeuksellisen komea.
Mynämäen kirkko on nimensä mukaisesti omistettu Pyhälle Laurille (Laurentius), joka on köyhien ihmisten, kirjojen ja kirjastojen suojelupyhimys. Pyhä Laurentius oli tärkeä pyhimys katolisessa Suomessa. Maassamme onkin useita hänelle omistettuja kirkkoja Mynämäen kirkon lisäksi.
Mynämäen Pyhän Laurin kirkko on käynyt läpi ison, yli vuoden kestäneen remontin. Seurakuntalaiset ovat päässeet hämmästelemään korjatun kirkon uutta sisäilmettä. Valoisuus on tullut pimeähkön tunnelman tilalle.
Seinät putsattiin ja maalattiin valkoisiksi, betonilattia vaihtui lankkulattiaksi ja penkitkin saivat uudemman värisävyn, niiden välejä harvennettiin ja istumakulmaa muutettiin.
Konservoitu krusifiksi, ristiinnaulitun kuva, siirrettiin seinältä takaisin alkuperäiselle paikalleen, alttarin eteen kattoon kiinnitettynä. Kattoholvien rappausten alta otettiin esiin alkuperäisiä maalauksia. Puolikaareva alttarikaide vaihtui kulmikkaaseen kaiteeseen. Väri vaihtui hillityn harmaaseen.
Mynämäen kirkossa on ollut useita puuveistoksia, ja moni niistä on säilynyt läpi vuosisatojen. Alttarin molemmin puolin, omissa syvennyksissään turvalasin takana, on sijoitettuna katolisen ajan suojelupyhimyksiä esittävät 1400-luvun veistokset: Pyhä Laurentius ja Pyhä Eerik.
1600-luvun saarnastuoli on valmistettu Virossa. Sen julkisivussa on Jeesuksen ja opetuslapsien kuvia. Kirkkosalin puolelle näkyy urkuparven 1700-luvun maalaukset. Ne kuvaavat pelastus- ja kärsimyshistoriaa. Takaosan 1800-luvun kirkkolaiva on saatu lahjoituksena.
Pintojen siistimisen ja esineiden konservoinnin lisäksi kirkon sähköasennukset, valaistus, äänentoisto ja hälytysjärjestelmät uusittiin. Eteisaulaan tuli siistit vessat.
PYHÄN LAURIN KIRKKO
Osoite: Kirkkokatu 3, Mynämäki.
LUE MYÖS: Karjalan kotiseutumuseo – alueelta on löydetty kymmeniä kivikautisia esineitä
LUE MYÖS: Korvensuun konepajamuseo on tärkeä osa mynämäkeläistä historiaa
LUE MYÖS: Untamo Setälän kotimuseo tihkuu nostalgiaa
LUE MYÖS: Naimaton Vihtori Ylen jätti jälkeensä hirsisen Vihtorin tuvan
