Kysymys kuuluu: Miten naisten palloilupeleihin saataisiin enemmän yleisöä?
Koronarajoitteet on purettu, mutta yleisö ei löydä pelipaikoille entiseen malliin. Silti seurajohtajat jääkiekon SM-liigaa myöten selittävät alakuloa pandemian aiheuttamilla seurauksilla. Ilta-Sanomien tekemän selvityksen mukaan korona on kuitenkin syistä yksi vähäisimmistä. SM-liigan yleisömäärät ovat muutenkin olleet loivassa laskussa jo pitkään.
Kaikesta huolimatta lätkä on yhä Suomen suosituin laji, ja tulee olemaan sitä jatkossakin. Tarkennetaan, että kyseessä on miesten jääkiekko. Kun äijien puolella otteluyleisömäärä lasketaan tuhansissa, naisten puolella vain Oulun Kärpät yltää runkosarjassa yli sadan katsojakeskiarvon.
Jätetään jääkiekko nyt vertailuissa vähemmälle.
Naisten puolella Superpesiksen Porin Pesäkarhut erottuu ylivoimaisena ykkösenä. Harva kotimainen miesten joukkuekaan yltää vuodesta toiseen yli tuhannen katsojan keskiarvoon. Pesäpalloa ja lentopalloa lukuun ottamatta naisten otteluita käy kuitenkin koko Suomessa katsomassa vain murto-osa miesten vastaavista – huolimatta, että esimerkiksi tyttö- ja naisjalkapalloilijoiden määrä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti.
Sama ilmiö on havaittavissa myös salibandyn puolella. Sielläkään suosion kasvu ei ole heijastunut yleisömääriin. Vetoapua, ei jalkapallossa eikä salibandyssä, ole saatu edes naisten hyvin menestyneiltä maajoukkueilta.
Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen suosioon koronalla ei ole ollut vaikutusta, mutta eipä Huuhkajien menestys ole vaikuttanut Veikkausliigan yleisömääriin. Siihen eivät ole pystyneet kori- ja lentopallon maajoukkueetkaan. Arvokisat eivät ole tuoneet lisäkatsojia kotimaan sarjoihin.
Entä, mikä on tilanne Turussa tämän syksyn osalta?
Yleisö on päässyt syksyn aikana rajoituksetta halleihin, mutta hiljaista on ollut. Naisten puolella vieläkin hiljaisempaa. TPS:n SM-liigajoukkue on toki kärjessä, mutta Turkuhallin jääkiekko-otteluissa on aina iso määrä haamukatsojia. Ilmoitettu yleisömäärä ja tyhjäksi jääneet punaiset penkit poikkeavat paikalle tulleiden määrästä. TUTO Hockeyn syksyn katsojakeskiarvo on jäänyt selvästi alle tuhannen.
Kiekon ulkopuolelta tilastokärjessä on Raision Loimu (535), joka houkutteli avausotteluunsa TUTO Volleyta vastaan yli 700 katsojaa. Kerttulassa lentopalloperinteet ulottuvat vuosikymmenien taakse, joten Loimun otteluissa käy seurauskollista väkeä tasaiseen tahtiin.
Syksyn piristys on ollut TUTO Volley (500), joka Kupittaan palloiluhallin uutena tulokkaana on herättänyt turkulaisissa kiinnostusta. Otteluissa on ollut poikkeuksellisen hyvä tunnelmakin. Mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon väkeä saapuu Kupittaalle, kun Tuto vuorostaan isännöi paikallisottelua Loimua vastaan.
TPS (414) salibandyn liigajoukkueella on kirittävää, jos vertailuna käytetään aikaisempia tilastoja. Tosin, jos joukkue yltää keväällä pudotuspeleihin, nähdään jälleen Kupittaan palloiluhallin suurimmat yleisömäärät.
Kristika Turku (219) ja FBC Turku (160) ovat varmasti pettyneitä yleisökeskiarvoonsa. Enemmän voisi olettaa katsojia saapuvan paikalle. Myös ÅIFK (124) käsipallossa ja TPK (92) futsalissa joutuvat tyytymään pieniin yleisömääriin.
Naisten puolella syksyn odotetuin paikallisottelu oli FBC Loiston ja TPS:n kohtaaminen salibandyssä. Nelisen sataa katsojaa kauden avausottelussa oli silloin pettymys, mutta jälkeenpäin ajateltuna määrä olikin hyvä. Nimittäin joukkueet ovat kohdanneet toistamiseen kahdesti ja silloin yleisömäärät romahtivat puoleen. Pari sataa katsojaa paikallisottelussa on hämmentävän vähän.
Loiston yleisökeskiarvo (210) on Turun alueen naisten palloilulajien toistaiseksi suurin, kiitos ensimmäisen paikallisottelun. TPS:n naiset (130) saavat vetoapua miesten puolelta, mutta oma yleisökeskiarvo jää alhaiseksi.
RaiFu (123) on houkutellut kahteen ensimmäiseen futsalin liigaotteluunsa yli 100 katsojaa, mutta alueen muiden naisjoukkueiden yleisökeskiarvo jää reilusti alle sadan: RNK (ringette) 74, Raision Urheilijat (lentopallo) 63, Riento (koripallo) 57.
Jos TPS:n miesten jääkiekkojoukkue on yleisömäärissä pääsarjatasolla alueen kiinnostavin, on vastaavasti saman seuran naisjoukkue vähiten kiinnostavin. 48 katsojaa kolmen tuhannen katsojan Kupittaan jäähallissa ei ole lajille kovin mairittelevaa. Otteluihin ei ole edes pääsymaksua.
Kärjistäen joku voisi sanoa, että naisten otteluita käyvät katsomassa vain pelaajien sukulaiset ja poikaystävät. Todellinen syy lienee vaatimattomassa seurakulttuurissamme. Edes seuran omat jäsenet eivät löydä naisten otteluihin, harvoin miestenkään tapahtumiin. Suomessa on suurseuroja, joiden jäsenluku voidaan mitata tuhansissa, mutta iso osa seuran jäsenistä ja heidän vanhemmistaan eivät käy yhdessäkään edustusjoukkueen ottelussa.
Pitää kuitenkin myös huomioida, että eri lajeissa ja seuroissa laskentatavat vaihtelevat. Osa laskee mukaan virallisiin lukemiin kaikki kausikorttilaiset, ilmaisliput, yhteistyökumppanit, pallopojat, lehdistön edustajat, jopa seurojen jäsenetkin, olivat he paikalla tai eivät. Osa tyytyy ilmoittamaan vain todelliset paikalle tulleet katsojat.
Lajien ja seurojen välinen vertailu ei ole aina oikeudenmukaista. Mutta, kun yleisömäärä lasketaan kymmenissä, ei juuri jää tilaa virheelliselle tulkinnalle. Ilmoitetut korkeat yleisömäärät ovat kuitenkin seuroille edullisia. Ne ovat tärkeä osa lajin imagoa ja yleisömäärät lisäävät seuran uskottavuutta myös sponsorineuvotteluissa.
Yleisökeskiarvot Turun alueella syksyllä 2021.
NAISET MIEHET
FBC Loisto (salibandy) 210 Raision Loimu (lentopallo) 535
TPS (salibandy) 130 TUTO Volley (lentopallo) 500
RaiFu (futsal) 123 TPS (salibandy) 414
RNK (ringette) 74 Kristika (koripallo) 219
Raision Urheilijat (lentopallo) 63 FBC Turku (salibandy) 160
Riento (koripallo) 57 ÅIFK (käsipallo) 124
TPS (jääkiekko) 48 TPK (futsal) 92

