VARSINAIS-SUOMI / NAUVO – Nauvo on monen ensimmäinen pysähdyspaikka matkatessaan Paraisten kautta Saariston Rengastietä. Moni myös poikkeaa Nauvon harmaakivikirkon sisälle ihailemaan keskiaikaista tunnelmaa.
1400-luvun puolessa välissä valmistunut Nauvon kirkko on pyhitetty norjalaiselle kuninkaalle Olavi Haraldinpojalle, Norjan kansallispyhimys Pyhä Olaville. Suomessa on poikkeuksellisen monta kirkkoa Nauvon ohella, jotka on omistettu Pyhä Olaville. Pelkästään Varsinais-Suomessa Kalannin, Lemun ja Yläneen kirkot on pyhitetty entiselle Norjan kuninkaalle.
Nauvossa parkkipaikalta siirrytään Kirkkomäelle 1700-luvun harmaakivestä tehdyn porttihuoneen läpi. Tornittoman kirkon ristiholvattu kirkkosali on kolmilaivainen. Keskilaiva on täälläkin sivulaivoja korkeampi ja leveämpi.
Katse kiinnittyy kirkkosalin pohjoisreunalla sijaistevaan ylimääräiseen huoneeseen, joka ei ole sakasti. Jälkimmäinen sijaitsee vieressä. Tilasta käytetään nimitystä pikkukirkko, joka toimii nykyisin kastekappelina. Se on ilmeisesti ollut alun perin hautakappeli. Kappelin seinällä on Gabriel Gotthard Sweidelin maalaus Pyhä Ehtoollinen vuodelta 1700-luvun lopulta.
Nauvon kirkko kuuluu monien Suomen kirkkojen tavoin niihin, joiden arvokkaat historialliset esineet on lunastettu Kansallismuseon kätköihin. Osa katolisen ajan puuveistoksista vietiin Turun linnaan.
Eräs Kansallismuseoon viety on alkuperäinen 1400-luvun alttarikaappi. Samasta paikasta löytyvät myös kuori-ikkunan Pyhää Olavia ja Pyhää Erikiä esittävät 1440-luvun lasimaalaukset. Nykyiset ovat kopioita.
Onneksi ainakin yksi keskiaikainen puuveistos, 1400-luvun krusifiksi, on saanut jäädä paikoilleen kirkkoon.
Eräs Nauvon kirkon erikoisuus on tai paremminkin olisi Suomen vanhin säilynyt urkusoitin 1600-luvun Nauvon positiivi. Tämäkin on viety Kansallismuseoon. Tosin harvinaiset urut, jotka ehtivät palvella Nauvon kirkossa vuosikymmenien ajan, vietiin uusien urkujen tieltä ensin kellotapuliin pölyttymään. Sieltä urkujen matka jatkui myöhemmin Kansallismuseoon.
Vanhoista uruista muistuttaa sakastinoven yläpuolella oleva hirsi teksteineen. Se kannatteli aikoinaan sittemmin purettua urkulehteriä. Nauvon länsipäädyn nykyisetkin 1700-luvun urut ovat arvokkaita. Ne ovat säilyneistä 1700-luvun uruista suurimmat ja ainoat kunnostetut. Erikoisuutena on soittimen kaksiosainen rakenne, joka sijoittuu päätyikkunan molemmille puolille.
Saarnastuoli vaikuttaa uudelta ainakin verrattuna kirkon ikään. Lääninarkkitehti Carl Johan von Heideken teki piirustukset ja turkulainen puuseppä Johan Westling rakensi. Tuoli on vuodelta 1870. Alkuperäisen 1600-luvun saarnastuolin kohtalo oli tyly. Se annettiin Turun kaupungin historialliselle museolle Turun linnaan, jossa tuoli tuhoutui pommituksissa sodan aikana vuonna 1941.
Uskonpudistuksen myötä osa keskiaikaisista katto- ja seinämaalauksista jäi kalkkikerroksen alle. Muutamia 1600-luvun maalauksia on jäljellä holveissa, seinissä ja pylväissä. Kuvat ovat kuitenkin melko yksinkertaisia, eivätkä ole alan huippuammattilaisten tekemiä.
Sen sijaan pohjoisseinän Viimeistä ehtoolista esittävä maalaus vuodelta 1850 on eräs oman aikakauden tunnetuimman taidemaalari, turkulaisen Robert Ekmanin tekemä. Mallia on ilmeisesti otettu Leonardo da Vincin vastaavasta teoksesta.
Kirkkomaan ulkopuolella, poikkeuksellisen kaukana mäen päällä, sijaitsee punainen kellotapuli alun perin vuodelta 1751. Rakennuksen ulkonäköä on viimeistelty myöhemmin.
Entisaikoina, kun kulkuyhteydet olivat haasteelliset, pitkämatkalaisten käytössä oli kirkkotallit. Suomessa lähes kaikkialta kirkkotallit on purettu pois. Nauvossa on vielä pari jäljellä. Tallit oli tarkoitettu hevosille ja kirkkoväen vaatteiden vaihtoon. Nauvossa osa kirkkoväestä tuli tietysti soutamalla.
Kirkkolaivan on tietysti tehnyt kylän oma mestari, Åke Sandvall.
NAUVON KIRKKO
Osoite: Kirkkolaidun 1, Nauvo.
LUE MYÖS: Fagerlundin traktorimuseo – veljekset ovat entisöineet viimeisen päälle yli kolmekymmentä traktoria
LUE MYÖS: Nauvon Finbyn jatulintarhan arvoitus on ratkaisematta
LUE MYÖS: Nauvon Merenkulkutalo kunnioittaa laivamallirakentaja Åke Sandvallin elämäntyötä
LUE MYÖS: Saariston Rengastie on kesämatkailijoiden suosiossa
