Pelkäämättömiä maahockeyn maalivahteja ei ole jonoksi asti

HC Kilpparin maalivahti Jussi Luhta syöksyy surutta suoraan vastustajan laukauksen eteen. Maahockeyn veskarilla on suojavarusteet, mutta laji vaatii melkoista rämäpäisyyttä.

Vapaaehtoisia maalinsuulle ei suuremmin löydy, mutta eipä maahockey Suomessa muutenkaan kuulu suosituimpien lajien joukkoon. Lajin harrastajia on vain tuhatkunta. Syykin on melko selvä. Suomesta ei löydy kunnon olosuhteet kuin Helsingin Velodromilta. Turussa maahockeyta pelataan kesällä Parkin tekonurmella, joka pehmeytensä ansiosta soveltuu paremmin jalkapallon pelaamiseen.

Maailmalla maahockey on suosittu ja laajalle levinnyt. Olympialaisissa laji on ollut mukana lähes alusta alkaen. Suomessa miesten SM-sarjassa pelaa vain neljä joukkuetta, joista Seinäjoki United luovutti kesken kauden pelaajapulaan vedoten. Kestomenestyjä turkulainen HC Kilppari on dominoinut tällä kaudella SM-sarjaa.

Vuoden pelaajaksikin valittu Luhta on harrastanut lajiaan jo vuosia. Meriittilistalle on kertynyt maajoukkuedustuksiakin. ”Hokiin” hurahtaneella Luhdalta, kuten muiltakin maahockeyn pelaajilta, urheilijatausta löytyy muualta.

– Jalkapallo oli alkuperäinen lajini. Monilla meidän joukkueen pelaajilla on mailapelitausta, kuten lätkä. Jotkut pelaavat salibandyä.

Miten itse päädyit lajin pariin ja miten yleensä halukkaat löytävät lajin?

– Opiskelin liikuntaohjaajaksi Lohjalla, ja luokkakaverini, joka pelasi maahockeyta, pyysi minua mukaan. Siitä on kulunut jo yli 20 vuotta. Nykyään olemme käyneet esittelemässä lajia kouluissa. Osa porukasta tulee yliopistolta. Sana kiirii, kun kaverit kertovat kavereille.

Maahockey-mailan kätisyys on aina oikeanpuoleinen. Suurin osa ihmisistä on kuitenkin niin sanottuja leftin pelaajia. Eikö se tee pelaamisesta vaikeaa?

– Saat koskettaa palloa vain mailan yhdellä puolella. Se on vain opettelukysymys. Maahockeyn suurmaissa, esimerkiksi Australiassa, ei ole juurikaan muita mailapelejä. Näissä maissa ei ole edes olemassa leftin mailaa. Jokainen joutuu pelaamaan alusta alkaen oikea käsi alhaalla.

Mitä erityisominaisuuksia maahockeyn maalivahdilta vaaditaan?

– Maalivahti ei saa ottaa palloa haltuun. Se tekee maahockeyn maalivahdin roolista erilaisen kuin muissa lajeissa. Aina, kun tulee veto, pyrin torjumaan sen sivulle. Laji vaatii rämäpäisyyttä. Kontakteja tulee paljon. Olennainen osa maalivahdin tehtäviä on pelin äänekäs ohjaaminen.

Minkälaisia suojia maalivahti saa käyttää?

– Kenkien päällä on pehmusteet, töppöset. Säärissä on patjat, jotka ovat kevyemmät kuin jääkiekossa. Reisien suojana on lajin omat hokkihousut, osa pelaa lätkähousuilla. Lisäksi on rintapanssari, olkatoppaukset, kaulasuoja, kyynärsuojukset ja kypärä. Mailakädessä on suojahanska ja toisessa kädessä kilpihanska. Räpylää ei ole lainkaan. Ja ilman alasuojusta ei kannata mennä maaliin. Varusteista huolimatta kova pallo tekee välillä kipeää.

Maalivahdin varusteita ei saa tavallisesta urheilukaupasta. Mistä hankit varusteet ja kuinka kalliita ne ovat?

– Tilaan varusteet Hollannista. Ne ovat arvokkaita. Hyvät hanskaparit maksavat useamman satasen. Varusteet kuluvat nopeasti Suomen kentillä. Ilmastointiteipillä pitää usein korjailla.

Onko pelialustalla suurikin merkitys?

– Helsingin Velodromilla on lyhyt tekonurmi, jota kastellaan. Se on ainoa kunnon kenttä Suomessa. Parkin tekonurmi ei sovellu millään lailla, mutta muutakaan vaihtoehtoa ei ole Turussa.

Miltä lajin tulevaisuus näyttää Suomessa?

– Välillä harmittaa, kun tämä laji on pieni Suomessa. Ulkomaille suuntautuneilla pelimatkoillani olen nähnyt, kuinka suosittu laji voi olla ja kuinka hienot ovat olosuhteet. Maahockey on eräs suosituimmista mailapeleistä maailmassa. Joissakin maissa rekisteröityjä hokipelaajia on enemmän kuin jalkapalloilijoita.

– Viimeisten vuosien aikana on Suomessa junioritoiminta lisääntynyt. Tilanne on nyt parempi kuin muutama vuosi sitten.

”Hokissa” maalivahti ei saa ottaa palloa haltuunsa. Toisinaan on syöksyttävä pelotta laukauksen eteen. Kuva on ottelusta HC Kilppari (pinkkipaidat) – ABC-Team.

ETUSIVU