VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Turun palosta säästynyt Fortuna-kortteli rajautuu Läntiseen Rantakatuun, Kristiinankatuun, Linnankatuun ja Aurakatuun. Alueen useita vanhoja rakennuksia ja pihapiirejä on säilynyt nykypolvelle asti. Osa rakennuksista on Turun kaupungin omistuksessa, osa on yksityisomistuksessa.
Kaupungilla on ollut mahtipontisia suunnitelmia. Fortuna-korttelista on haluttu kehittää kiehtova käsityön, muotoilun ja muodin kauppakortteli. Ihan eivät ole suunnitelmat toistaiseksi edenneet toivotulla tavalla.
Paikallispoliitikot ovat kiistelleet muun muassa Fortuna-korttelin kiinteistöjen myymisestä yksityisille ja samalla velvoittaen uutta omistajaa kunnostamaan rakennus Fortuna-korttelin konseptin mukaisesti. Myytävistä rakennuksista on pitkään kinasteltu, eikä ostajiakaan ole ollut jonoksi asti.
Ensimmäiseksi Turku myi yksityiselle Läntinen Rantakatu 15:ssa sijaitsevan Petreliuksen talon. Mutkia tuli aluksi matkaan, mutta lopulta ostaja löytyi. Aurajokirannan komea 1800-luvun puutalo siirtyi yksityisomistukseen. Tontti säilyi Turun kaupungilla. Vuokra-ajaksi tuli 50 vuotta.
Tontin sisäpihan rakennukset, entinen pesula ja luhtimakasiini, oli myyty aikaisemmin Linnankadun puolella sijaitsevalle Turun Kansalliselle Kirjakaupalle.
Kyseinen hirsirunkoinen rakennus tunnetaan Petreliuksen talona, kuuluisan turkulaisen kunnallisneuvos Gustav Albert Petreliuksen (1836-1910) mukaan. Komea renessanssijulkisivun omaava yksikerroksinen keltainen puutalo on Qwenselin talosta eli Apteekkimuseosta seuraava kohti satamaa.
Petrelius on ollut vain yksi talon omistajista. Sen rakennutti alun perin vuonna 1809 kapteeni Gustaf Adolf Dammert. Seuraava omistaja oli laamanni Adolf Fredrik Willebrand. Hänen aikakaudellaan rakennusta laajennettiin rakentamalla lisäosa talon päätyyn.
Vuonna 1870 omistajaksi tuli kauppias Gustav Petrelius. Hän oli menestyvä liikemies, mutta myös hyväntekeväisyyden harrastaja. Esimerkiksi Turun kaupunki sai häneltä testamenttilahjoituksena ison summan rahaa. Näin syntyi G. A. Petreliuksen lahjoitusrahasto.
Gustav Petrelius oli monessa mukana, muun muassa perustamassa höyrylaivayhtiötä ja oli osakkaana Barkerin puuvillakehräämössä. Aurajokirannan talossa ja osin myös piharakennuksessa toimi Petreliuksen paitatehdas. Hänen aikakaudellaan päärakennus sai nykyisen renessanssityylisen ulkonäön. Muutostöistä vastasi kaupunginarkkitehti Arthur Kajanus. Pihan nykyiset varastokäytössä olevat Kajanuksen suunnittelemat talousrakennukset valmistuivat myös Petreliuksen aikakaudella.
Petreliuksen kuoltua vuonna 1910 tontti siirtyi puoliso Johannan haltuun. Leskirouva meni myöhemmin naimisiin Åbo Akademin professori ja musiikkitieteilijä Otto Anderssonin kanssa. Johannan kuoltua vuonna 1915 arvokas tontti ja rakennus siirtyi silloiselle puolisolle. Lopulta Otto Andersson myi Petreliuksen talon Turun kaupungille. Otto Andersson on poliitikkona tunnetun Janina Anderssonin isoisän isä.
Petreliuksen talo on ollut Turun kaupungin omistuksen aikana useassa eri käytössä, aluksi myös asuntona. Kaupungin eri tahot ovat majoittuneet sinne, kuten silloin, kun Turku toimi yhtenä Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2011.
Vuonna 2018 talossa oli poikkeuksellinen vuokralainen, kun kaupunki vuokrasi tilat TUTO Hockey Oy:n tytäryhtiölle Kupittaan Palvelu Oy:lle. Kesäkuukausien aikana Petreliuksen talossa ja sisäpihalla nautittiin olutta saksalaistyyppisen biergartenin tunnelmissa. Kesäravintola G.A. Petrelius Biergarten sijoittui osin sisätiloihin ja pihamaalle. Ilman soraääniä ei tämäkään hanke toteutunut.
Nyt kiinteistössä on vuokralla Reaktor Innovations Oy eli Reaktor, suomalainen pörssiin listautunut it-alan yritys.
Yli 200-vuotias arvorakennus on kunnostettu nykyaikaiseksi toimistotilaksi kuitenkin vanhaa kunnioittaen. Esillä on yhä historiallisesti arvokkaita kakluuneja ja koristeellisia sisäkattoja kipsikoristeineen. Myös talon tyhjänä ollut vinttikerros on muutettu toimistokäyttöön, mutta rakennuksen alla on yhä viisi tiiliholvattua kellaria alkuperäisessä asussaan.
PETRELIUKSEN TALO
Osoite: Läntinen Rantakatu 15, Turku.
Äiti ja lapsi (Felix Nylund) – kunnallisneuvos Gustav Petrelius oli suuri hyväntekijä
Äiti ja lapsi (Felix Nylund) – kunnallisneuvos Gustav Petrelius oli suuri hyväntekijäKunnallisneuvos Gustav Albert Petrelius oli liikemies ja hyväntekeväisyyden harrastaja. Näin syntyi G. A. Petreliuksen lahjoitusrahasto, jonka avulla kaupunki on tehnyt muun muassa useita taidehankintoja…
