Aina sattui ja tapahtui. Turkulaisen Elmo Aittolan kymmenen vuoden aika TUTO Hockeyn organisaatiossa oli värikästä aikaa. Vaikka kyse oli Mestis-seurasta, uutiskynnys ylittyi usein. Kipinät sinkoilivat ja sillat paloivat, kun lätkään intohimoisesti suhtautuva suupaltti Aittola kertoi mielipiteensä.
Kiekkohullulla lätkäjätkällä oli kompetenssia kertoa ajatuksiaan. Ei ole toista, joka tuntee Liigan, Mestiksen ja A-SM-sarjan arkipäivän yhtä tarkasti kuin Aittola.
Lopputuloksena olivat potkut. Ensin A-nuorten päävalmentajan paikalta ja lopulta koko TUTO Hockeyn organisaatiosta. Potkut turkulaisseurasta eivät ole vielä saaneet lopullista päätöstä, sillä Aittola pitää irtisanomistaan perusteettomina eli käytännössä laittomina.
”Käännä negatiivinen positiiviseksi, käännä potkut juhlaksi”
Potkut saanut Aittola järjesti itselleen ja kavereilleen omat läksiäiset. Eniten varmasti lämmitti Aittolaa hänen valintansa Tuto-kannattajien toimesta yhdistyksen kunniajäseneksi.
– Kiitos Rebeleille, ei kauhean usein valita seuratoimijoita faniklubin kunniajäseneksi, totesi Aittola.
”Peli on peliä, mutta ihmisten kanssa vietetty aika on se paras asia, mitä tässä tunteiden vuoristoradassa olen saanut kokea”
Syksyllä 2019 Aittola tiivisti tunnelmiaan Jälkipelille seuraavasti: On täysin mahdollista, että teen tulevaisuudessa jotain aivan muuta. Rehellisesti sanottuna ottaisin pari vuotta täysin vapaata, jos se olisi taloudellisesti asuntovelalliselle ja perheelliselle mahdollista.
Näin ei kuitenkaan käynyt. Kiekkomies on aina kiekkomies.
– Olen kevään aikana paljon auttanut pelaajia pääsemään ulkomaille pelaamaan. En ole varsinaisesti pelaaja-agentti, pikemminkin konsultti, joka jeesaa kavereitaan. Samalla olen voinut myös laajentaa omaa kontaktiverkostoani. Eli haluan jatkaa edelleen lätkän parissa.
Irtisanomisella on ollut myös positiivisia vaikutuksia.
– Työttömyysaikani muuttui kesälomaksi, jota en ole päässyt viettämään vuosikausiin. Yhteistä aikaa perheen kanssa tuli enemmän kuin pitkään aikaan.
Aittola sai nopeasti huomata, että kiinnostavia työtarjouksia alkoi ilmestyä.
– Valmentaminen ”rakkaudesta lajiin” on minun kohdaltani ohi. Perheellisenä ja asuntovelallisena se ei enää ole mahdollista. Monta vuotta meni niin. Viimeiset vuodet Tutossa olivat melkoista turbulenssia, jossa oma terveyskin alkoi olla koetuksella. Sain keväällä useammasta paikasta tarjouksia ja kyselyitä, paljon myös ulkomailta. Kun tanskalainen Herning IK oli minuun ensimmäistä kertaa yhteydessä, olin jo lähdössä Puolaan. Muun muassa myös Englannista otettiin keväällä yhteyttä.
”Minun ilmapallossa on taas ilmaa ja sitä on paljon. Väriäkin on kasvoilla ja kaikki on megaa”
Herning IK ja sen edustusjoukkue Herning Blue Fox on tuttu seura suomalaisille. Viimeksi joukkueessa pelasi Jonne Virtanen, jolla on Aittolan kanssa yhteistä taivalta TUTO Hockeyssa. Herningin manageri Martin Struzinski on Aittolalle jo entuudestaan tuttu.
– Olin aikaisemmin konsultoinut suomalaisia pelaajia Herningiin. Martin kyseli sähköpostilla, tietäisinkö jonkun tai olisinko minä itse kiinnostunut tulemaan heidän seuraansa valmennustöihin. Ensimmäinen oma reaktioni oli, että itse en ole kiinnostunut, mutta pian mieleni muuttui. Ammattivalmentajana vieraassa maassa oli alkanut kiinnostaa. Herningissä en ole käynyt, mutta minulla on iso määrä tuttuja pelaajia ja valmentajia, jotka ovat edustaneet seuraa.
Koronan takia tarvittavat neuvottelut käytiin puhelimessa. Aittolan tehtäväksi muotoutui Herning IK:n U20- ja U15 -joukkueiden valmentaminen. Sen lisäksi Elmo valmentaa aamupäivisin seuran akatemiapelaajia. Se on osa kiekkoilevien nuorten koulunkäyntiä. Sen lisäksi Aittola on koko seuran juniorijoukkueiden valmennuspäällikkö.
– Olen tykännyt suunnattomasti jokaisesta tanskalaisten kanssa käydystä keskustelusta, on se ollut lehtimiehen tai seuran edustajan kanssa. Ystävällisyys ja arvostus korostuu. Tanskalainen työkulttuuri on erilainen kuin Turussa.
Ennen seuran kanssa tehtyä lopullista sopimusta oli käytävä vielä yhdet tärkeät neuvottelut.
– Perheeni kanssa neuvoteltiin. Se on kuitenkin se isoin asia. Kun sieltä näytettiin vihreää valoa, saatoin jatkaa neuvotteluja tanskalaisten kanssa.
Herning on Jyllannin niemimaan keskellä sijaitseva idyllinen pikkukaupunki. Ajomatkaa Kööpenhaminasta kertyy kolmisen tuntia. Pienestä koostaan huolimatta Herning on eräs Tanskan suurimmista kiekkokaupungeista. Useat Tanskan maajoukkuepelaajista ovat olleet Herningiin kasvatteja. Kaupunki oli vuoden 2018 MM-kisoissa yksi pelipaikoista. Herning on siitä harvinainen, että jääkiekko on siellä yhtä suosittu laji kuin jalkapallo tai käsipallo.
Kaupungin ylpeys on Herning Blue Fox, joka on voittanut historiansa aikana kaikkiaan 16 mestaruutta. Joukkueessa on pelannut kymmeniä suomalaisia, joista Petri Skriko on seuraikonin asemassa. Hän pelasi joukkueessa ja valmensi menestyksellisesti vuosien ajan tanskalaisseuraa.
Jos Aittolalle tulee vapaa-ajan ongelmia, hän voi käydä katsomassa paikallista jalkapalloa. Herningin FC Midtjyllandin joukkueessa pelaa Huuhkajien kapteeni Tim Sparv.
Aittolan sopimus on yksivuotinen ja se alkaa elokuun alussa. Kaveri on jo nyt aivan töpinöissään.
– Koen pääseväni oikeasti urallani eteenpäin. Nyt saan työskennellä ammattivalmentajana ammattiorganisaatiossa keskittymällä vain olennaiseen. Uskon, että tämä pesti antaa minulle lisämahdollisuuksia myös tulevaisuudessa.
Seuran edustusjoukkueen päävalmentaja on Ben Cooper, joka on ollut neljä vuotta NHL:ssä apuvalmentajana. Hänellä on samanlaista taustaa Aittolan kanssa.
– On hienoa tehdä myös Cooperin kanssa yhteistyötä. Meillä on molemmilla sattumalta samanlainen historia, sillä olemme aloittaneet kiekkouramme videovalmentajina.
”Kunnioitusta tai kiitollisuutta ei voi ostaa, se ansaitaan teoilla”
(Kursiivilla kirjoitettu teksti on Elmon omia ajatuksia)
