VARSINAIS-SUOMI / PAIMIO – Seurakunta seurakunnassa. Siinä on hieman erilainen lähtökohta tarinalle, joka liittyy Paimion Hevonpäässä ehkä vähemmän tunnettuun Pyhän Jaakobin kirkkoon.
Piilossa katseilta olevasta kirkosta pitää huolta Pyhän Jaakobin kirkon seurakuntayhdistys. Se on nykyään osa Paimion seurakuntaa.
Lähellä sijaitseva Viksbergin kartano liittyy oleellisesti Pyhän Jaakobin kirkon historiaan. Hevonpää, joksi Viksbergiä aikoinaan nimitettiin, oli olemassa jo keskiajalla. Ilman kartanoherrojen ja rouvienkin apua kartanon maille rakennettua kirkkoa tuskin olisi edes olemassa.
Kivinenän nimellä kulkeva kumpu on ollut kirkollinen paikka jo silloin, kun meri oli lähempänä ja veneillä pääsi nousemaan Paimionjokea pitkin kauemmaksi sisämaahan. Nyt vanha merenpohja on peltoina.
Kummulle rakennettu ensimmäinen puukirkko rapistui ajan saatossa, joten tuli tarve rakentaa kokonaan uusi kirkko. Sen aikainen Viksbergin kartanon omistaja kihlakunnantuomari Abraham Paleen rahoitti kirkon rakentamista.
Uusi puinen kirkko ja kellotapuli valmistuivat vuonna 1734.
Jokaisella puukirkolla on rajallinen ikä, niin myös tällä. Pyhän Jaakopin kirkkoa oli pyritty pitämään kunnossa, kunnes kevätsiivouksen yhteydessä vuonna 1909 sakariston kaminaa lämmitettäessä tuli pääsi irti. Kirkosta jäi jäljelle lähinnä vain muistot.
Uuden kirkon suunnittelu aloitettiin välittömästi. Suunnittelijaksi valittiin eräs Suomen sen hetken tunnetuin arkkitehti Lars Sonck, Turun Mikaelinkirkon ja Tampereen tuomiokirkon suunnittelija. Pohdittiin kahta vaihtoehtoa: puukirkko vai kivikirkko. Lopulta päädyttiin jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
Arkkitehti Sonck tunnetaan 1900-luvun alkuvuosien arkkitehtinä, joka suosi Euroopasta Suomeen tullutta uutta tyylisuuntaa, jugendia. Koristeellinen ja täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia oleva arkkitehtuuri miellytti ihmisiä.
Jugendin valtakausi oli kuitenkin lyhyt. Muoti-ilmiö hiipui nopeasti. Vuonna 1928 Hevonpään Pyhän Jaakobin kirkko syntyikin kyseisen tyylisuunnan jälkimainingeissa. Vaikka jugend meni pois muodista nopeasti, nykysukupolvi ihastelee 1900-luvun alun koristeellista arkkitehtuuria. Kaunis Pyhän Jaakobin kirkko hautausmaineen on siitä hyvä esimerkki.
Uusi 200-paikkainen kivikirkko rakennettiin palaneen puukirkon lähelle, kalliokumpareen päälle. Sitä varten Viksbergin kartanon sen hetkinen omistaja Erik Dahlström lahjoitti lisämaata seurakunnalle. Vanha kellotapuli oli säästynyt tulipalossa. Se siirrettiin nykyiselle paikalleen. Kartanoherra Dahlström vastasi kustannuksista.
Autonavigaattori opastaa perille, mutta muuten vanhan Ykköstien (nyk. 110) varressa sijaitsevaa Pyhän Jaakobin kirkkoa on ensikertalaisen hieman vaikea löytää. Päätien reunassa on pieni, lähes huomaamaton opaskyltti, mutta sen ohi ajaa helposti. Kun kirkkotien pään löytää, se vie suoraan perille.
Pyhän Jaakobin kirkko on harvakseltaan avoinna, mutta jo hautausmaahan ja kirkon ympäristöön tutustuminen on vierailun arvoinen. Ja onhan itse kirkkokin ulkopuolelta hienoa katseltavaa.
Kirkkotarhan portin lähellä on uusklassista tyyliä edustava Rehbinderin suvun hautakappeli. Keltainen hautamausoleumi on poikkeuksellisen mallinen, täysin pyöreä. Sen on suunnitellut tunnettu arkkitehti Carl Ludvig von Engel.
Hautakappelin on rakennuttanut Viksbergin isäntä vapaaherra Robert Henrik Rehbinder oman isänsä majuri Reinhold Johan Rehbinderin (1777-1841) ja hänen puolisonsa Kristiina Margareta o.s. af Palenin hautapaikaksi. Myös rakennuttaja itse on puolisonsa kanssa haudattu samaan paikkaan. Komea hautapaikka kuitattiin luovuttamalla jälleen lisää kirkkomaata seurakunnalle.
Hautakappelin katolla on erikoinen messinkinen tähtikoriste. Sen kerrotaan olleen Venäjän keisarin lahja Viksbergin kartanoherra Robert Henrik Rehbinderille.
Normaalisti Suomessa kirkot rakennetaan itä-länsi-suuntaisesti. Hevonpään punatiilisen pitkäkirkon kohdalla tehtiin toisin. Se on rakennettu pohjoiseteläsuuntaisesti, eli kuori on pohjoispäädyssä. Saarnastuolikin on sijoitettu alttarin taakse osaksi sitä.
Kirkon jugendtyylisen sisustuksen on suunnitellut taiteilija Oskari Niemi (1886-1964). Arvostettu ylikonservaattori Niemi on entisöinyt monien maamme kirkkojen 
maalaukset. Hevonpään kirkon katon maalaukset ja kuoripäädyn Kristuksen päätä esittävä lasimaalaus ovat taiteilija Niemen tekemiä.
Kirkon esineistä osa on uudempaa, osa vanhasta palaneesta kirkosta pelastettuja. Jälkimmäisiä ovat muun muassa puinen krusifiksi ja alttarilla olevat kynttiläjalat sekä katosta roikkuva puinen kynttiläkruunu.
Eräs erikoisuus on lahjoituksena saatu kolehtihaavi Karjalasta evakuoidun Johanneksen pitäjän asukkailta. Haavi on ollut käytössä ennen sotavuosia heidän rajan taakse jääneessä kotikirkossaan Karjalassa.
PYHÄN JAAKOBIN KIRKKO
Osoite: Jaakobintie, Hevonpää.
LUE MYÖS: August Pyölniitun museo kertoo paimiolaisen originellin mielenkiintoisesta elämästä
LUE MYÖS: Käsityömuseo Miila syntyi testamentin turvin
LUE MYÖS: Paimion kirkko sijaitsee todellakin keskellä kylää
LUE MYÖS: Paimion parantola on Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista eräs hienoimmista
LUE MYÖS: Sähkömuseo kertoo paimiolaisten sähköisestä menneisyydestä
