Huomaa, että kesä on alkanut. Ruissalon Saaronniemen hiekkarannan kupeessa turkulaiset surffarit virittelevät varusteitaan. Turun Windsurfer Clubin (TWC) innokkaimmat puuhamiehet rikavat innoissaan purjelautojaan ennen lähtöään Airistolle. Osalle tämä on kesän ensimmäinen kerta.
Ja mikä parasta. Toukokuun viimeisenä viikonloppuna (lauantaina 29.5.) kuka tahansa pääsee kokeilemaan, miltä vauhdikas laji tuntuu käytännössä. TWC järjestää avoimet ovet -tapahtuman, jolloin voi oppia asiantuntijoiden avustamana surffauksen alkeet. Seura lainaa tarvittaessa laudan, purjeet, jopa märkäpuvun.
Paljon on tapahtunut niistä ajoista, kun uusi muotivillitys, surffaus, rantautui Suomeen. Juppimaisesta purjelautailusta tuli 1980-luvulla niin suosittu, että kannatti pitää lauta autonsa katolla, vaikka ei olisi edes harrastanut surffausta. Moni suhtautui kuitenkin lajiin sen verran nuivasti, että Saaronniemen kyltit kielsivät aikoinaan surffauksen alueellaan.
Toisin on nyt.
Jo vuonna 1979 perustetun Turun Windsurfer Clubilla on alkeelliset, mutta toimivat tilat Saaronniemessä. Lautaa ei tarvitse kuljettaa autonkatolla. Kaikki muukin tarpeellinen voidaan säilyttää täällä vuoden ympäri. Bussillakin pääsee perille.
– Alun perin tämä oli vesiskootterivuokraamo, mutta se joutui muuttamaan pois. Kun purjelautailun harrastaminen sopi paremmin luonnonsuojelualueelle, saimme alueen käyttöömme. Täällä meillä on ympärivuotiset säilytystilat jäsenillemme, kertoo seuran puheenjohtaja Timo Leino, joka on ollut hauskan lajin parissa jo nelisenkymmentä vuotta.
Kaikki sai alkunsa Yhdysvalloista, kun oivallettiin asentaa lainelautaan purje. Elettiin 1960-lukua. Uusi laji, purjelautailu, oli syntynyt. Kun ensimmäistä lautaa kutsuttiin nimellä Windsurfer, tuli siitä myös yleisnimi purjelautailulle. Suomen kieleen vakiintui sana surffaus, vaikka se todellisuudessa tarkoittaa Jenkeissä alkuperäistä lainelautailua.
Muutamassa vuosikymmenessä on tapahtunut paljon. Esimerkiksi aluksi nostoköli piti tarvittaessa nostaa käsivarren ympärille roikkumaan. Nykyisissä malleissa ei välttämättä ole köliä lainkaan. Muutos on lisännyt vauhtia. Kovempi nopeus vaatii myös jalkalenkit.
– Kehitys oli nopea uusien materiaalien myötä. Laudat painoivat aluksi niin paljon, että kantamiseen tarvittiin kaksi miestä. Nyt lauta painaa vain kymmenisen kiloa. Ennen laudat olivat pitkiä ja kapeita, nykyään lyhyitä ja leveitä. Myös purjeet ovat kehittyneet.
Välinevarustelun kiihtyessä syntyi uusia tyyppiluokkia. Alkuperäisen Windsurfer-luokan suosio alkoi hiipua. Näin tapahtui myös Suomessa ja lopulta yksittäisiä vanhoja lautoja löytyi enää lähinnä kesämökeiltä.
Kuinka ollakaan, nyt eletään perinteisen Windsurfer-laudan uutta tulemista. Laudasta kehitettiin uusi versio ja sen helppous kiinnostaa lajin harrastajia. Saaronniemessä, seuran tukikohdassa, aistii rentoa retromeininkiä, kun mukana on nyt paljon varttuneempaa väkeä.
– Moni arvostaa sitä, kun kaikilla on samat välineet. Taito ratkaisee. Moni lajiin hurahtanut onkin palanut takaisin. Ikää on tullut itse kullekin lisää muutama vuosikymmen, mutta tämä on yhä yhtä hauskaa kuin nuorempana. Koronan ansiosta olemme saaneet uusia jäseniäkin.
Eräs ”paluumuuttaja” on turkulainen Antti Schrey, joka innostui surffauksesta jo nuorempana.
– Olin poissa 30 vuotta, mutta nyt olen mukana renessanssihengessä. Tuntuu kuin olisin palanut juurilleni. Tämä on todella kivaa touhua, joka koukuttaa nopeasti vasta-alkajankin, vakuuttaa Schrey.
TWC on saanut Antista myös uutteran puuhamiehen seuraan.
– Toimin seuran kouluttajana samalla, kun itse harrastan jälleen tätä mukavaa lajia. Osallistun myös kilpailuihin.
Moni oppii purjelautailemaan omatoimisesti onnistumisen ja erehtymisen kautta. Helpoin tapa oppia ja tykätä lajista on käydä kurssi sekä saada henkilökohtaista opetusta. Suuntaamalla toukokuun lopussa Saaronniemeen pääsee maksutta kokeilemaan.
Mikään ei estä myös jo aikoinaan lopettaneen kokeilemaan lajia uudestaan. Jospa taidot olisivat tallella. Mikäli viime vuoden vastaavasta tapahtumasta voi päätellä, väkeä tulee taas paljon paikalle.
Schrey painottaa, että pari asia pitää tietysti muistaa.
– Pitää osata uida eikä saa pelätä kaatumista. Alkukesän kylmä merivesi ei haittaa, sillä seuralta saa märkäpuvun lainaksi.
Lisätiedot täältä.
