Valikko Sulje

Tehtaan kenttä – ehkä Suomen kaunein jalkapallostadion

Valkeakosken Tehtaan kenttä on tärkeä osa suomalaista palloiluhistoriaa. Huolimatta tekonurmestaan se on yhä jalkapalloromantikon mieleen. Tehtis kilpailee Suomen kauneimman jalkapallostadionin tittelistä.

Hakan edustusjoukkueen harjoitukset aamulla kello 10.00.

Legendaarisen Tehtaan kentän pukukoppitilojen seinälle kiinnitetty ilmoitus herätti vuosikymmeniä sitten ihmetystä, paljon myös kateutta, Valkeakoskelle saapuneissa vierasjoukkueen pelaajissa. Muualla ei nähty edes unta mahdollisuudesta päästä harjoittelemaan aamupäivällä ja vieläpä työajalla. Kotimaiset jalkapalloilijat olivat amatöörejä.

Toista oli Valkeakoskella.

Paikallisille vuorineuvos Juuso Walden oli synonyymi sanoille paperitehdas, työpaikka ja jalkapallo. Hän toimi isänsä Rudolf Waldenin perustaman Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1940–1969.

Tehtaan tuoksut ja taivaisiin kohoavat piiput kertovat, miten tehdas ja jalkapallo ovat yhdistäneet valkeakoskelaisia jo vuosikymmenien ajan. Waldenin ansiosta Valkeakoskella puoliammattilaisuus oli mahdollista vuosia aikaisemmin kuin muualla Suomessa.

Walden opiskeli nuorena Englannissa ja ihastui sikäläiseen jalkapalloon. Vuonna 1932 hän aloitti työt paperitehtaan palveluksessa. Englantilaisen esikuvansa mukaan jalkapallolla oli erikoisasema hänen johtamassaan yrityksessä.

Työt seis ja miehet kesken duunipäivän jalkapalloharjoituksiin, kuului Waldenin määräys Jugoslavian presidentti Titon vieraillessa tehtaalla. Patruuna halusi esitellä arvovieraalleen oman jalkapallojoukkueensa sekä firman tunnetuimman myyntimiehen ja pelaajan, Juhani Peltosen.

Walden panosti suuria summia Hakan toimintaan. Tehtaan ”töissä” olleet pelaajat nauttivat poikkeuksellisista eduista. Joukkueen pelaajat saivat harjoitella työajalla ilman pelkoa ansiomenetyksistä. Eivät edes pelimatkat vaikuttaneet tilipussin sisältöön. Monilla Hakan pelaajilla oli käytössään myös tehtaan omistama ilmainen asunto. Saattoipa yhtiö tarjota toisinaan pelaajille ilmaisia palkkio- ja virkistysmatkoja ulkomaille.

Valkeakosken Haka perustettiin 1930-luvun alkuvuosina. Seuran jalkapallojaosto perustettiin pari vuotta myöhemmin vuonna 1934. Sodan jälkeen Yhtyneet alkoi tukea kaikkien lajien urheilijoita, mutta jalkapalloilijoilla oli erityisasema. Hakan kotiottelut pelattiin tehtaan omistamalla Tehtaan kentällä, jonka avajaisia vietettiin vuonna 1936. Valkeakoskella oli maan ensimmäiset keinovalot.

Selvää tietysti oli, että patruuna oli itse vakiopaikallaan katsomossa Hakan pelatessa.

Walden ei ole ollut poikkeus. Teollisuus ja liikemaailma ovat ahkerasti tukeneet urheilua. Lyytikäisen suku ja Apulehti on ollut pitkään HJK:n takana. Rakennusmestari Aimo Mäkinen toimi Jokereiden mesenaattina. Vuorineuvos Olavi Raade ja Tapiolan Honka liitettiin toisiinsa. Ilman Ari Lahtea, Raimo Sarajärveä, Erik Wiklöfiä ja Stefan Håkansia olisi Suomessa muutama jalkapalloseura vähemmän.

Oma lukunsa ovat ne pikkuliikemiehet, julkkiselämän nousukkaat, joilta on puuttunut todellinen sydän seuraa kohtaan, ja joilta rahat ovat loppuneet jo varhaisessa vaiheessa. Heistäkin on kokemusta Valkeakoskella.

Historiallinen Tehtaan kenttä eli tuttavallisesti Tehtis kilpailee Suomen kauneimman jalkapallostadionin tittelistä. Tampereen Tammelan stadion on hyvä haastaja etenkin, kun siellä on vielä aito luonnonnurmi. Mikäli tamperelaisten modernit suunnitelmat toteutuvat, romanttisimman jalkapallostadionin titteli menee Valkeakoskelle.

Tehtaan kentän nykyiset katsomot on rakennettu eri aikaan, Kivikatsomo 1960, Puukatsomo 1996 ja Päätykatsomo 2001. Stadionin katsomot reunustavat kenttää kolmelta suunnalta sopivasti niin, että paperitehtaan piiput näkyvät symbolisesti yhdeltä avoimelta sivustalta. Ja, mikä parasta, kentän reunoilla olleet juoksuradat on poistettu.

Tehtaan kentän kohtalo puhututti aikoinaan huolestuneita valkeakoskelaisia jalkapallon ystäviä, sillä kentän omistaja Metsäyhtiö UPM halusi päästä siitä eroon. Valkeakosken kaupunki ei innostunut stadionin lunastamisesta. Ostajaksi tuli Valkeakosken Tehtis Oy, jonka omistavat jalkapallon myyntihetkellä Ykkösessä pelannut FC Haka ja useita seuran kannattajia. Näin taattiin Hakan pelien jatkuminen Suomen kauneimmalla stadionilla.

Vaikka Tehtaan kentän historiallinen yleisilme on säilynyt vuosikymmenien ajan, on tietysti eräs yksityiskohta, mikä riipaisee jalkapalloromantikon sydäntä. Kentän pinta, aito luonnonnurmi, on vaihtunut moderniin tekonurmeen. Kehitys on vääjäämätön. Tehtaan kentän käyttömahdollisuudet laajentuivat uuden pinnan myötä merkittävästi. Harjoittelukausikin pidentyi varsinkin, kun kenttä on vielä lämmitettävä. Nyt kentälle pääsevät harjoittelemaan Hakan edustusjoukkueen lisäksi muutkin jalkapallon harrastajat.

Eikä tässä vielä kaikki.

Ei ole sattumaa, että jalkapallomuseo löytyy juuri Valkeakoskelta. Kotimaiseen jalkapalloiluun keskittynyt erikoismuseo sijaitsee vanhassa paperitehtaan tiloissa. Jalkapallomuseon kanssa samassa rakennuksessa toimii myös kaupungin omistama Myllysaaren museo. Siellä kerrottaan patruuna Waldenin elämäntarina.

Jalkapallomuseon kokoelmat ovat syntyneet vähitellen. Itse asiassa sana ”museo” on hieman harhaanjohtava, sillä esillä on myös uudempaa esineistöä, kuten Jari Litmasen, Mikael Forssellin ja Jussi Jääskeläisen pelipaitoja.

Museon pääpaino on kotimaisissa pelaajissa ja seuroissa. Maajoukkue jää vähemmälle. Suomalaisten seurojen ja yksittäisten pelaajien saamia mitaleja ja pokaaleja on esillä runsaasti.

Katsomot reunustavat kenttää kolmelta suunnalta sopivasti niin, että paperitehtaan piiput näkyvät yhdeltä avoimelta sivustalta.
Valkeakoskella Veikkausliigaa voi seurata myös lasten leikkipaikalta. Lienee melko harvinaista Suomessa.
Valkeakoskella sijaitsee myös kotimaiseen futikseen erikoistunut Jalkapallomuseo.
Paikallisille vuorineuvos Juuso Walden oli synonyymi sanoille paperitehdas, työpaikka ja jalkapallo. Tässä hän (vas.) esittelee joukkuettaan ja sen tähtipelaajaa Juhani Peltosta Jugoslavian presidentti Titolle.

ETUSIVU