Tammikuun ottelu Lahtea vastaan talvella 2021 oli Teemu Rannikolle merkityksellinen. Hän teki vielä kerran paluun parketille pahan loukkaantumisen jälkeen. Kausi päättyi myöhemmin Suomen mestaruuteen.
Yhteensä kaksi pistettä koripallo-ottelussa ei kuulosta järin kummoiselta. Nekin vielä vapaaheittoviivalta. Teemu Rannikon tekemät pisteet kuitenkin mainitaan illan Urheiluruudussa. Seuraavan päivän lehdissä tiedetään myös kertoa, että Rannikko, yksi Suomen menestyksekkäimmistä koripallon pelaajista, on tehnyt edellisillan ottelussa kaksi pistettä.
Tammikuussa 2021 pelatussa ottelussa Vilpas vastaan Lahti Basketball ei ehkä kirjoitettu suurta suomalaista koripallohistoriaa, mutta ilta oli Rannikolle eräs uran merkittävimmistä. Hän teki paluun vielä kerran koripallokentille. Takana oli kuukausia kestänyt toipumisjakso pahan loukkaantumisen jälkeen. Se ei ollut kerta ensimmäisen pitkän uran tehneelle pelimiehelle, kun taukoa on tullut vammojen ansiosta. Rannikko oli kuitenkin itse jo ajoissa päättänyt, että hän lopettaa uransa omilla ehdoillaan.
Vajaa vuosi tammikuussa 2020 ennen paluuottelua tunnelmat olivat tyystin toiset. Salohallissa paikalla olleet liki 3 000 katsojaa muistavat hetken, kun halli hiljentyi. Ottelussa Kouvoja vastaan jokainen näki, että nyt sattui ja pahasti. Rannikko lähti hyökkäyslevypalloon oman kaukoheittonsa jälkeen. Törmäyksessä murtui sääriluu ja Rannikko kiidätettiin suoraan Turkuun tutkittavaksi. Teemu on todennut, että hän ei ollut koskaan kokenut vastaavaa kipua.
Sääriluun murtumasta toipuu kyllä, mutta ei ole yksiselitteistä, että 39-vuotias huippu-urheilija pääsee vielä pelikuntoon. Sääriluun mukana katkennut kausi oli Rannikolle kolmas Salon Vilppaassa. Sopimusta oli jatkettu aina vuosi kerrallaan ”viimeisen” kauden jälkeen. Rannikko ei ollut toistaiseksi pystynyt tuomaan seurahistorian ensimmäistä mestaruutta Saloon.
Rannikon paluuottelu pelattiin poikkeuksellisesti Lohjan Training Centerin parketilla, ei tutussa Salohallissa. Elettiin aikaa, kun koronapandemia esti yleisön saapumisen hallille. Oletettavasti salolainen kotiyleisö oli sinä iltana istunut visusti kotisohvillaan TV-ruutujen äärellä. Tätä päivää oli odotettu hartaasti.
Jo hyvissä ajoin ennen isoa ottelua oli liikkunut huhuja, että Rannikon näköinen mies on ollut mukana Vilppaan harjoituksissa. Teemun pelikunto oli kuitenkin arvoitus. Lopulta seura tiedotti viikkoa aikaisemmin, että koripallolegendan comeback on tiedossa.
Kun paluuottelua oli pelattu muutama minuutti, paikalla olleiden kuvaajien kamerat suunnattiin kohti Vilppaan vaihtopenkkiä. Illan seuratuin pelaaja riisui veryttelyasuaan. Valmentaja Sami Toiviainen vaihtoi kokeneen takamiehensä kentälle. Rannikon kauan odotettu paluu parketille tapahtui Teemun antamalla sivurajasyötöllä.
Kolmannella jaksolla alkoi tapahtua, mutta ei sitä, mitä harvalukuiset paikallaolijat toivoivat. Tapansa mukaan Rannikko yritti pyydystää hyökkääjälle virhettä jäämällä Lahden ison Henri Ventoniemen jyräämäksi. Hetken aikaa halliin tuli tuttu hiljaisuus. Ei kai vaan taas…Ei onneksi.
Ottelun jälkeen ei liene ollut epäselvää, kuka pelaaja otettiin TV-haastatteluun. Harvoin kahden pisteen mies on ottelun sankari. Viidellä kahdeksan sentin ruuvilla vahvistettu Rannikko oli yhtä hymyä. Vaikka paluuottelu ei ollut mikään suuri näytös, kaverin leveä hymy televisiokameroiden edessä kertoi kaiken.
Jos paluuottelu oli vielä totuttelua, kolmen päivän päästä pelattu vierasottelu Joensuun Katajaa vastaan todisti, että Vilppaan pelintekijä oli todellakin palannut parketille.
Kevään 2021 pudotusotteluista aina finaalia myöten tuli salolaisittain ikimuistoiset. Koronan vaikutuksesta Korisliigan päätöspäivämäärää aikaistettiin. Se tuotti ongelmia Vilppaalle. Tuli kiire, vaikka toipilas Rannikko kuntoutui päivä päivältä parempaan kuntoon. Kausi tulisi joka tapauksessa olemaan Turun Namika-kasvatin uran viimeinen. Edellisenä vuonna mestaruutta ei jaettu ja keväällä 2019 joukkueen kausi päättyi hopeamitalit kaulassa.
Välierissä Vilpas pudotti sensaatiomaisesti helsinkiläisen Seagullsin. Teemulla oli roolinsa, mutta toinen takamies Aatu Kivimäki puki yllensä sankariviitan. Vilpas voitti välierät.
Vilppaalla oli mahdollisuus katkaista sarja Kauhajokea vastaan Salohallissa. Voitolla tulisi Suomen mestaruus, tappiolla ratkaisu tapahtuisi Karhujen kotiluolassa. Siinä tapauksessa Saloon ei olisi palattu ja näin Rannikon viimeinen ottelu olisi minulta jäänyt näkemättä.
Teemu on itse kertonut, että hän ei muista itse mitään Suomen mestaruuden ratkaisseen ottelun viime sekunneista – sitä, kun hän lyö pallon voimalla lattiaan ja lähtee juhlimaan Suomen mestaruutta harvalukuisten paikalla olijoiden riemuksi. Samalla Vilppaan kannattajien iloksi salolainen ympyrä ikään kuin sulkeutui, kun paikallisen koripallon kasvatin Jari ”Rönä” Rannikon poika päätti uransa isiensä mailla.
Itselleni on ollut etuoikeutettua olla mukana paikan päällä Teemun ensimmäisessä ja viimeisessä koripallo-ottelussa. Siinä välissä vierähti neljännes vuosisata.
