Vilunkipeliä viheriöllä – pelaaminen väärällä nimellä

Kesäinen sunnuntai-ilta kauneimmillaan. Alasarjan ottelu on alkamassa. Joukkueella on vaikeuksia saada kokoonpano täyteen. Ongelma ratkaistaan peluuttamalla paria ulkopuolista kaveria väärillä nimillä, mutta käry kävi Nelosessa.

Kiinnijäämisen riski on nykyään suuri. Vaikka ilmiö on marginaali, silti on yhä joukkueita, jotka peluuttavat otteluissaan pelioikeudettomia pelaajia, joskus jopa väärillä nimillä. Toiminta voi olla tahatonta tai tahallista. Sillä ei ole kuitenkaan merkitystä. Sanktiot ovat aina yhtä suuret.

Kun on kyse harrastepalloilusta, pelkästään rahalliset sakkorangaistukset kouraisevat vilunkiin syyllistyneen joukkueen lompakkoa. Myös ottelun lopputulos muutetaan sääntöjä rikkoneen joukkueen tappioksi.

Rima vastalauseen tekemiseen on korkea. Jos protesti ei menekään läpi, joutuu vastalauseen tehnyt joukkue maksumieheksi. Useimmat vastalauseet ovat olleet kuitenkin hyvin perusteltuja. Moni seura miettii myös mainettaan. Toisaalta, jos rikkeen todennut joukkue ei tee vastalausetta, se samalla hyväksyy sääntöjen kiertämisen.

– Vastalauseitten määrä on tosi pieni. Piirin alueella pelataan kaudessa tuhansia pelejä, mutta vastalauseita tehdään vain kymmenkunta. Lähes aina on kyse pelioikeudettomasta pelaajasta. Yleisin syy, etenkin junnupeleissä on se, kun ylemmältä sarjatasolta on siirretty liikaa pelaajia alemman sarjatason otteluihin. Raskaampia rikoksia ovat pelikiellossa olevan pelaajan tai väärällä nimellä otteluun osallistuvan pelaajan peluuttaminen, kertoo Länsi-Suomen piirin kilpailupäällikkö Tommi Nummijoki.

Aikuisten sarjoissa Länsi-Suomen piiri saa käsiteltäväkseen keskimäärin pari vastalausetta vuodessa.

– Aikuisten sarjoissa on useimmin kysymys sääntöjen tietoisesta rikkomisesta. Syynä on lähes aina pelioikeudettoman pelaajan pelaaminen. Ottelupöytäkirjan tekemiseen tarkoitettu Taso-järjestelmä merkitsee pelipassittomat, pelikiellossa olevat pelaajat tai käsin kirjatut pelaajat punaisella. Järjestelmä mahdollistaa vastustajalle epäilyksen. Väärällä nimellä pelaavaa pelaajaa se ei tunnista. Ottelupöytäkirja allekirjoitetaan ennen kuin se annetaan ottelun tuomarille vahvistettavaksi.

Tuomarin tehtäviin ei kuulu valvoa, onko joku pelaaja pelikiellossa tai ovatko pelipassit kunnossa.

– Tuomari ei käy pelaajia yksitellen läpi, vaan pöytäkirja on joukkueiden vastuulla. Harvassa on joukkueita, jotka läpi kauden peluuttaisi laitonta pelaajaa. Yleensä on kyse yksittäisestä ottelusta. Vastineessa usein vedotaan pelaajapulaan esimerkiksi loukkaantumisten johdosta. Se on kuitenkin huono selitys eikä se vaikuta päätökseen.

Piirille vastalauseet tulee jättää kahden vuorokauden kuluessa. Kun vastalause koskee edustusoikeutta, se on lähetettävä viikon kuluessa ottelusta piiriin. Syytöksen saaneella joukkueella on viikko aikaa antaa oma vastine. Päätökset halutaan tehdä mahdollisimman nopeasti, koska ne voivat vaikuttaa sarjataulukkoon.

Kaudella 2016 Suomen Palloliiton sarjassa, Ykkösessä, ilmaantui erikoinen tapaus, kun FF Jaro peluutti ottelussa AC Oulua vastaan liian montaa ulkomaalaispelaajaa. Ykkösessä saa peluuttaa kolmea ulkomaalaispelaajaa yksittäisessä ottelussa. Jarolla ulkomaalaisia oli kokoonpanossa neljä. Tasapeliin päättynyt ottelu tuomittiin myöhemmin oululaisten voitoksi.

Jaro peluutti liikaa ulkomaalaisia myös voitto-ottelussa TPS:aa vastaan. TPS ei hoksannut tehdä protestia. Joukkueen valmentaja Mika Laurikainen piti järjestelmää epäoikeudenmukaisena ja antoi aiheestakin kipakkaa palautetta.

– Ei voi olla vastustajan tehtävänä tarkistaa passeja ennen peliä. En minä ole mikään liiton passintarkastaja.

ETUSIVU

Yhteistyössä

Jälkipeli kurkistaa kulissien taakse.
Nostaa esiin urheilun arjen sankareita ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka harvemmin saavat julkisuutta. Yli lajirajojen. Herkullisimmatkaan tarinat eivät katoa, vaan löytyvät Jälkipeli-sivuilta. Kerro oma ehdotuksesi, niin Jälkipeli tulee paikalle!