Vuosi sitten Korisliigan finaaleissa Salon Vilpas – Karhu Basket oli enemmän pahvipäitä kuin oikeita katsojia. Nyt tilanne on toinen, kun yleisörajoitukset ovat poistuneet. Kauhajoen Eero Innamaa on kuvassa oikealla.
Otetaan yhteys Etelä-Pohjanmaalle. Tätä haastattelua tehdään kevään Korisliigan ensimmäisen finaaliottelun jälkeen. Ottelu päättyi Karhu Basketin 90-68 voittoon. Kuten numeroistakin näkyy, Salon Vilpas koki todellisen selkäsaunan.
Turkulaislähtöinen Karhu Basketin nykyinen takamies Eero Innamaa siirtyi Aurajoen maisemista lakeuksille kesällä 2018. Ajoitus oli mainio, sillä jo seuraavana keväänä nuorukainen sai maistaa, miltä tuntuu nostaa himottua Pantteri-patsasta yläilmoille. Eikä kovin huonosti mennyt jatkossakaan. Koronakevään jälkeen Innamaan kaulaan ripustettiin hopeinen mitali.
Mitkä ovat päällimmäiset mietteesi ensimmäisestä finaaliottelusta?
– Ottelu oli alussa tiukka, mutta ehkä näytti siltä, että saimme helpon voiton. Sitä se ei kuitenkaan ollut. Piti tehdä kovaa työtä 40 minuuttia. Peli oli meiltä puolustuksellisesti yksi kauden parhaistamme. Vilpas on siinä mielessä ärsyttävä joukkue, kun se voi saada yhtäkkiä hurmoksen päälle.
– Itse pääsin hyvin peliin mukaan, mutta sitten otin ensimmäisellä jaksolla kaksi pikaista virhettä ja istuin penkillä jakson loppuun. Toisella jaksolla sain enemmän peliaikaa ja tuli onnistumisiakin.
Innamaa oli Divari A:n parhaimpia takamiehiä, silti hänen lähtöä Turusta Etelä-Pohjanmaalle saattoi joku ihmetellä. Vasta aikuisikään ehtinyt takamies sai kasvattajaseurassaan Kristika Turussa peliaikaa niin paljon kuin halusi. Viimeisen divarikauden aikana kertyi 16,2 pistettä ottelua kohden. Kauhajoella Karhu Basketissa oli luvassa pieni vastuu ja vähäiset peliminuutit.
Ensimmäisellä kaudellaan Korisliigan noviisi Innamaan peliaika jäi alle kahdeksaan minuuttiin ottelua kohden. Pistekeskiarvokin oli vaatimaton.
– Aluksi oli paljon opettelua. Korisliigassa vauhti on paljon kovempi ja pelaajat ovat fyysisempiä. Alkukaudesta tuli vähän peliminuuttejakin. En oikein tiennyt, mitä vahvuuksiani pystyisin parhaiten käyttämään. Aina ei uskaltanut edes yrittää. Pelkäsin epäonnistumisia. Olisi pitänyt pelata rohkeammin.
Näin Innamaa totesi aikoinaan ensimmäisen Korisliigakautensa jälkeen.
Paljon on kuitenkin tapahtunut kehitystä Innamaan kohdalla Kauhajoki-vuosien aikana. Tällä kaudella peliaikaa on tullut jo komeasti yli 20 minuuttia ottelua kohden. Yhden ottelun piste-ennätys, 22 pistettä, tuli Joensuun Katajaa vastaan.
Millaiseksi koet roolisi nykyjoukkueessasi?
– Olen nykypelaajista pisimpään pelannut Kauhajoella. Olen joukkueen varakapteeni ja Katajaa vastaan pelasin myös yhden pelin kapteenin roolissa. Kentällä tehtäväni on puolustaa kovaa ja käyttää heittopaikat hyväksi, kun olen vapaana. Palloton roolini korostuu etenkin nyt kevätkaudella.
Kristika Turun kasvatilla on menossa jo neljäs kausi Kauhajoella. Kyseessä on eteläpohjaanmaalainen 13 000 asukkaan pikkukaupunki. Urheiluseura Kauhajoen Karhu pyörittää muuta paikallista urheilutoimintaa.
Mitkä asiat ovat mahdollistaneet sen, että olet viihtynyt näin pitkään pienellä paikkakunnalla?
– Menestys koriskentällä auttaa viihtymään, mutta eihän täällä pienellä paikkakunnalla ole kentän ulkopuolella paljoakaan tekemistä. Voittaminen ja kehittyminen pelaajana sekä mukavat joukkuekaverit että kannattajat vaikuttavat viihtymiseen.
Kauhajoki on jo neljättä kertaa peräkkäin loppuotteluissa. Joukkueen menestys näkyy myös kannattajakulttuurin voimistumisessa. Oranssiasuun pukeutuneita Karhu Basketin kannattajia lähtee runsaasti mukaan vieraspelimatkoillekin. Kiinnostus lisääntyy, kun tulee menestystä. Siinä mielessä Kauhajokikaan ei tee poikkeusta.
Miten itse koet kannattajien merkityksen?
– Olen ottanut tavan moikata kaikkia. Suurimman osan kannattajistamme olen oppinut jo kasvoista tunnistamaankin. Paljon tulee kommentteja vastuuntulijoilta. Onhan se kannattajaporukka ihan uskomaton. Aina saavat vieraspeleihin bussin täyteen. Kotiotteluissa ihan tavallinenkin katsoja ei pelkästään taputa, vaan innostuu huutamaan ja nousemaan ylös penkiltä.
Aninkujan liikuntahallin tunnelmaa on vaikea aistia TV-ruudun välityksellä. Kyseessä on Kauhajoen koulukeskuksen perinteinen liikuntahalli puolapuineen ja näyttämötiloineen. Seinät on tyrkätty täpötäyteen irtomainoksia. Yleisvaikutelma on yhtä sekamelskaa. Yleisöä ei kuvaruuduissa juurikaan näy, koska TV-kamerat ovat samalla puolella. Olosuhteet laadukkaalle finaaliottelulle eivät ole parhaat mahdolliset.
Tähän on tulossa muutos.
Jopa niin suuri, että ensi syksynä monet koripallon ystävät saavat olla kateellisia kauhajokelaisille. Paikkakunnalle on valmistumassa yksityisellä rahalla uusi monitoimiareena, johon mahtuu kerralla 5 000 katsojaa, eli lähes puolet kauhajokilaisista. IHK Areenasta tulee kotimaisen koripallon ykköspaikka. Siellä kelpaa pelata europelejäkin – etenkin, kun Innamaalla on sopimus Karhu Basketin kanssa jo ensi kaudeksi.
Millainen on uuden hallin merkitys sinulle, joukkueelle ja seurallesi?
– Oma halli hyvine treeniaikoineen vaikuttaa paljon pelaajan arkeen. Halli antaa ottelutapahtumalle uusia mahdollisuuksia järjestää oheistoimintaa. Nythän koulutiloissa ei voida järjestää esimerkiksi anniskelua. Uudessa hallissa on ravintolatilat, pukukoppitilat ynnä muut viimeisen päälle.
Karhu Basketin finaalivastustaja Salon Vilpas on perin tuttu. Joukkueet kohtaavat nyt kolmannen kerran finaaleissa edellisen neljän kauden aikana, kun Suomen mestaruuksia on kentällä ratkaistu. Kysytään haastattelun lopuksi se ajankohtaisin kysymys.
Miksi Karhu Basket voittaa tällä kaudella Suomen mestaruuden?
– Joukkueemme hyvä puolustuspelaaminen ratkaisee. Se on se millä voitamme mestaruuden. Meillä on tietyt pelaajat, jotka pitävät joukkueen voittamisen tahtotilan koko ajan yllä.
