VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Vain rakennuksen ulkoseinät ja ulkoasu jäivät uuden kaavan mukaisesti jäljelle, mutta sisätilat rakennettiin kokonaan uusiksi. Wärtsilän entinen dieselmoottoreita valmistanut tehdaskiinteistö muuttui asunnoiksi.
Lopputulos ei olekaan ihan mikä tahansa kerrostalo.
Aurajoen Telakkarannaksi kutsutun alueen muuttumisen trendikkääksi asuinalueeksi mahdollisti laivanrakennuksen siirtyminen muualle 2000-luvun alkuvuosina.
Telakkatoiminta muutti uudelle Pernon telakalle lopullisesti vuonna 2004. Tilalle tuli kokonaan uusia kerrostaloja, mutta Wärtsilän alkuperäinen punatiilinen tehdassali jäi paikalleen osaksi joenrannan kaupunkikuvaa.
Aurajokisuulla on ollut laivanrakennus- ja konepajateollisuutta vuosisatojen ajan. Isompien alusten rakentaminen alkoi 1700-luvulla, mutta varsinaisesti 1800-luvulla joen molemmin puolin kehittyi suuria teollisuusyrityksiä, kuten itärannan Wechterin telakka ja länsirannan C.F. Fithien telakka.
1800-luvun puolessavälissä englantilaisen William Crichtonin konepaja kasvoi Turun suurimmaksi yritykseksi. Sen tärkeimpiä tuotteita olivat raudasta valmistetut alukset, höyrykoneet ja höyrykattilat.
Ab Crichtonin ja Vulcan Ab:n yhteenliittyminen vuonna 1924 teki siitä maan suurimman telakan. Myöhemmin vuonna 1935 yritys siirtyi osaksi Wärtsilää. Uuden omistajan aikana 1900-luvulla telakkatoiminta laajeni koko Aurajokisuulle. Laivojen koon kasvaessa alue alkoi käymään ahtaaksi.
Edessä oli muutto Turun Pernoon 1970-luvulla.
Laivanrakennuksen päätyttyä alue vapautui muuhun käyttöön. Osa siellä sijaitsevista vanhoista teollisuusrakennuksista säilytettiin, kuten Aurajokisuun itärannalla sijainnut Crichton & Vulcanin pitkä puinen asuinrakennus. Sen vieressä sijaitseva punatiilinen konttorirakennuskin ovat yhä jäljellä. 1960-luvulla valmistunut Wärtsilän entinen ammattikoulu ja konepaja on muutettu asuin- ja liikekäyttöön.
Wärtsilä aloitti dieselmoottoreiden valmistuksen ennen toista maailmansotaa, mutta sotavuodet keskeyttivät tuotannon. 1950-luvulla laivojen ja voimalaitosten dieselmoottorien valmistus aloitettiin uudelleen.
1980-luvulla dieselmoottoreita valmistanut Wärtsilä Diesel erotettiin erilliseksi tytäryhtiöksi. Telakan vanha punatiilinen levyhalli muutettiin moottoritehtaaksi. Laivatelakka toimi nimellä Wärtsilä Meriteollisuus.
Vuonna 2004 Wärtsilä lopetti moottorituotannon Turun tehtaalla ja tuotanto siirrettiin Italian Triesteen. Vaikka moottorituotanto päättyi Turussa, Wärtsilälle jäi vielä muita toimintoja Aurajokisuun tehdasalueelle, kunnes alue tyhjeni teollisuustoiminnasta kokonaan.
Wärtsilän L-tehtaaksikin kutsuttu rakennus valmistui vuonna 1935 ja sen laajennus vuonna 1958. L-mallisen tehtaan jokirannan suuntainen lisäosa oli dieselmoottoreiden asennushalli vuoteen 2004.
Yli 100 metriä pitkä ja 30 metriä leveä rakennus siirtyi vuonna 2013 YH Kodit Oy:n ja Jatke Oy:n omistukseen.
Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners toteutti uudet suunnitelmat L-tehtaan muuttamiseksi loft-asunnoiksi. Rakennukselle annettiin nimeksi Loft-Tehdas.
Entisestä Wärtsilän konepajasta jäi purkutöiden jälkeen ulkoseinät ja sisätilan betonipilarit. Ikkunat uusittiin ja välipohjat valettiin uudestaan. Myös rakennuksen puupaalut vaihdettiin teräspaaluiksi.
Loft-tehtaan yksilölliset asunnot ovat poikkeavia, sillä parhaimmillaan kaksikerroksisissa asunnoissa huonekorkeus yltää kuuteen metriin. Paikallinen teollisuushistoria ja nykyaikainen arkkitehtuuri on onnistuttu yhdistämään.
Lasikattoinen atriumtyyppinen sisäpiharatkaisu on Suomessa harvinaisuus. Pysäköintitilat ja autopaikat sijoittuvat tehtaan alle ja pihan puolelle. Arkkitehtonisesti omaperäisistä asunnoista joutuu myös maksamaan. Ylemmissä kerroksissa neliöhinta on ollut noin 6 500 euroa. Sisäpihan puolelta asuntoja on myyty edullisemmin.
WÄRTSILÄN KONEPAJA (nyk. Asunto Oy Loft-Tehdas)
Osoite: Itäinen Rantakatu 74, Turku.
KARTTA
Laivamoottori W6L64
Pitkään siinä meni. Seitsemän vuotta. Turun Aurajoen Telakkarannassa oli mystinen siniseen pressuun kääritty paketti, kunnes se vihdoin avattiin kaikille nähtäväksi. Moni olikin jo unohtanut, mitä vuonna 2017 tällä paikalla tapahtui. Poistetun pressun alta paljastui W6L64… LUE LISÄÄ
Mater Marium (Tarja Ervasti)
Telakkatoiminta näkyi Aurajoen maisemissa vuosisatojen ajan. Isommassa mittakaavassa laivojen rakentaminen alkoi jo 1700-luvun lopulla. 1800-luvun lopulla itärannalla toimi Vulcanin telakka, joka yhdistyi joen vastarannalla toimineen Ab Crichtonin telakan kanssa. Näin syntyi fuusioyritys Ab Crichton-Vulcan… LUE LISÄÄ
Remains (Alexandre Farto)
Portugalilaistaiteilija Alexandre Farto, taiteilijanimeltään Vhils, on suomalaisille melko tuntematon. Sen sijaan hänen erikoinen teoksensa Remains on tuttu kaikille niille, jotka ovat kävelleet Turun entisellä telakka-alueella, Telakkarannassa… LUE LISÄÄ
Historiallinen kaasukello ei ole löytänyt uusia käyttäjiä
Turussa kaasupoletteja ostettiin lähimmästä maitokaupasta. Kaasu oli halpaa ja sitä oli helppo käyttää. Poletti laitettiin hellan yläpuolella olevaan mittariin ja sen jälkeen liesi oli käyttövalmis. Näin toimittiin Turussa yli 100 vuotta, kunnes kaasulaitos lakkautettiin 1970-luvulla… LUE LISÄÄ





