VARSINAIS-SUOMI / PERNIÖ – Ruukinpatruuna Robert Bremer (1777-1844) oli erikoinen mies, mutta hän oli ihan tosissaan. Vedenpaisuminen oli tulossa Lounais-Suomeen. Hän oli harrastusmielessä opiskellut luonnontieteitä ja astrologiaa. Bremer oli myös syvästi uskovainen mies.
Hän oli tehnyt tarkat laskelmat, jotka vahvistivat tulevaa katastrofia. Lähestyvän onnettomuuden syy oli selvä: Marsin, Venuksen ja Maan keskinäisestä asennosta tietyllä hetkellä. Vedenpaisumuksen saisi aikaan neljä päivää kestävä rankkasade.
Bremer oli itse varautunut siihen, että helmikuun viides päivä vuonna 1826 vedenpinta nousee ja se peittää alleen laajoja alueita. Pelastautumista varten rakennettiin iso vene, ”Nooan arkki”. Sillä Bremer ja hänen perheensä sekä kartanoväki pääsisi turvaan. Siltä varalta, että vedenpaisumus tulisi yöaikaan, oli ikkunan alla soutuvene valmiina odottamassa.
Vedenpaisumusta ei tullutkaan.
Patruuna Bremer oli enemmänkin kiitollinen Jumalalle, että katastrofilta vältyttiin. Siitä kiitoksena hän päätti rakentaa kirkon, vieläpä itsensä suunnitteleman. Vuonna 1829 valmistuneesta Teijon kirkosta tuli Suomen pienin kivikirkko. Yksityisen kirkon paikaksi valikoitui Teijon ruukkikylän pieni kukkula.
Rakennus on lähes neliönmuotoinen. Päädyissä on kaksi samanlaista tornia ja keskellä ylöspäin kapeneva kellotorni. Mallia on otettu kiinalaisesta arkkitehtuurista, sillä kirkko tekee itämaisen vaikutelman. Kuori on itäpäädyssä, kuten kirkoissa on tapana, mutta sisäänkäynti on pohjoispuolella. Istumapaikkoja on 100.
Teijon kirkko ei ollut alueen ensimmäinen, sillä sellaiselle oli varattu tilaa jo kartanosta. Oletettavasti osa nykykirkon esineistä, kuten saarnastuoli, tiimalasi, kristallikattokruunu ja alttaritaulu, olivat jo kartanokirkossa.
Kirkossa tehtiin jo 1800-luvulla muutostöitä, mutta vuoden 1930 kunnostustöissä kirkon sisätilat palautettiin jälleen alkuperäisen näköisiksi.
Jos on ollut Teijon kirkon syntyhistoria erikoinen, värikkäitä vaiheita on osunut kirkon kohdalle useasti jälkeenkin päin. Raju tulipalo oli tuhota kirkon vuonna 1972. Sisätiloja oli lämmitetty tulevaa kastetilaisuutta varten. Hormin kuumentuessa kirkon kattorakenteet syttyivät palaamaan.
Palon jälkeen tehdyt korjaustyöt epäonnistuivat. Myöhemmin paljastui, miten palaneen tornin kunnostamisessa oli tehty useita rakennusvirheitä. Vuonna 2006 kirkko kärsi rankkasateiden myötä pahoista vesivahingoista. Katto vuosi ja vesi lainehti kirkonlattialla. Edessä oli jälleen kerran isot korjaustyöt.
Patruuna Bremerin jälkeen kartanolla ja kirkolla on ollut useita eri omistajia. Yhdessä vaiheessa Teijon maa-alueet omisti merenkulkuneuvos Antti Aarnio-Wihuri. Aikakausi oli Teijon kukoistusaikaa.
Wihurin jälkeen Teijon ja kirkon uusi omistaja oli ensin Finmekano Oy ja seuraavaksi oululainen insinööri Reino Meriläinen. Jälkimmäinen aikoi kehittää Teijon alueesta isoa vapaa-ajankeskusta. Suunnitelmat karahtivat kiville konkurssin myötä. Kirkon tulevaisuuskin oli uhattuna erilaisten, osin villienkin, suunnitelmien johdosta.
Paikallinen kyläyhdistys huolestui suunnitelmista niin paljon, että otti yhteyttä Perniön seurakuntaan. Lopulta pakkohuutokaupassa kirkko kuitenkin hautausmaineen siirtyi perustetulle Teijon kirkkoyhdistys ry:lle.
Teijon kirkko oli yksityisomistuksessa vuoteen 2010 saakka, kunnes Teijon kirkkoyhdistys ry:n lahjoitti sen Salon seurakunnalle. Kirkkoyhdistyksen pitkäaikainen toive toteutui. Se oli vuosien ajan vastannut yksinään pääasiassa talkootyönä Teijon kirkon ylläpidosta.
Nykyään kirkossa pidetään muutama jumalanpalvelus vuodessa. Lisäksi täällä järjestetään konsertteja ja vihkitilaisuuksia. Joulunaika joululauluineen on kirkon sesonkiaikaa.
TEIJON KIRKKO
Osoite: Telakkatie 1, Teijo (Salo).
LUE MYÖS: Vitsinä syntynyttä Muovikassimuseota ei oikeasti ole edes olemassa – silti se on Suomen ainoa
LUE MYÖS: Perniön Nostalgia-automuseo on yhden miehen intohimoin synnyttämä
LUE MYÖS: Perniön kirkon taidokkaasti tehdyt holvirakenteet ovat harvinaisia Suomessa
LUE MYÖS: Perniön museo kuuluu kotiseutumuseoiden eliittiin
LUE MYÖS: Teijon ruukkikylä on valittu Vuoden kyläksi
LUE MYÖS: Yliskylän puukirkon sisätiloissa on erityisen harras tunnelma
