Yliskylän puukirkon sisätiloissa on erityisen harras tunnelma

VARSINAIS-SUOMI / PERNIÖ – Syrjäinen Yliskylän kirkko on ulkopuolelta juuri sellainen kuin monet muutkin rannikkoalueen kirkot. Punainen puukirkko mäen päällä vaikuttaa heti sympaattiselta. Sisälle astuessaan ensikertalainen yllättyy täydellisesti.

Monet puukirkot ovat hirsirunkoisia, niin Yliskylän kirkkokin. Normaalisti paljaat hirret katetaan ulkoa ja sisältä laudoituksella. Yliskylässä aito hirsi on sellaisenaan jätetty sisäpuolelta näkyviin.

Paljas tummunut luonnonpuu, valkoiseksi maalattu lautaholvikatto ja vaaleanvihreiksi sävytetyt ikkunanpuitteet sekä saarnastuoli luovat harmonisen vaikutelman. Vanhat hirsiseinät tuovat kirkkosaliin hartaan tunnelman. Täällä silmä lepää ja mieli rauhoittuu.

Ymmärtämällä nykyisyyttä pitää Yliskylässä mennä historiassa vuosisatoja taaksepäin.

Yliskylä on Perniön pohjoisosassa Perniönjoen varrella sijaitseva pieni kyläkeskus. Aikoinaan seutu oli rannikkoaluetta ja kirkon kupeessa yhä virtaava Perniönjoki laski Yliskylän kohdalla mereen. Nykyiset ympäröivät pellot ovat entistä merenpohjaa.

Tämä on aluetta, missä on tehty runsaasti esihistoriallisia löytöjä. Yliskylä on myös paikka, minne rakennettiin Perniön alueen ensimmäinen kirkko 1200-luvulla. Toinen kirkko oli 1700-luvulle tultaessa jo niin huonossa kunnossa, että edessä oli sen purku ja uuden rakentaminen.

Nykyinen Yliskylän kolmas kirkko valmistui vuonna 1756. Sen rakennutti Teijon ruukinpatruuna Johan Kijk ( 1706- 1777) . Kirkon suunnitteli ja rakennustöitä valvoi Teijon tehtaan oman mies, rakennusmestari Erik Dahl.

Lopputuloksesta tuli perinteinen sisältä yksilaivainen tynnyriholvattu ja ulkoa jyrkkä satulakattoinen kirkko. Sakasti sijaitsee, kuten muissakin kirkoissa, pohjoisen puolella ja asehuone, eteinen, eteläseinustalla. Yliskylän kirkko oli rakentajansa ansiosta ruukin oma yksityinen kirkko, mutta se oli myös yliskyläläisten käytössä. Kirkossa on 200 istumapaikkaa.

Kirkon rakennuttaja Kjikin puolison lahjoittaman alttaritaulun on maalannut Jonas Bergman vuonna 1750. Se on kolmiosainen: Ylösnousemus (ylin), Ristiinnaulitseminen ja Pyhä ehtoollinen. Bergmanin maalauksia on muun muassa Paimion, Teijon, Maskun, Alastaron ja Rymättylän kirkoissa.

Yliskylän alttaritaulua on myöhemmin kunnostettu turkulaisen taiteilijan Robert Ekmanin toimesta.

Alttarin molemmin puolin on Arpalan kartanon lahjoittamat ikkunoiden lasimosaiikkityöt vuodelta 1923. Ne on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg  (1893-1958) . Niissä on kuvattuna Raamatun tapahtumia sekä itse kirkon historiaan liittyviä kuvioita vuosilukuineen. Lahjakkaan Borgin kädenjälki näkyy muissakin Salon alueen kirkoissa.

Alttarikaide on niin vanha, että se on ehkä ollut jo edellisessä kirkossa.

Saarnastuolin väritys, kuten koko nykykirkon yksityiskohdat, on 1950-luvulta. Yläpuolinen kaikukatos puuttuu ja käynti saarnastuoliin tapahtuu sakastin puolelta.

Kirkkosalin kolme kynttiläkruunua on saatu lahjoituksina. Niitä ei ole sähköistetty. Jouluna, kun kynttilät sytytetään, on Yliskylän kirkossa erityisen harras tunnelma.

Kirkkomaan kolminivelinen kellotapuli on vuodelta 1780. Hautausmaa-aluetta on jouduttu laajentamaan useampaan kertaan. Kirkkokin on vaihtanut väritystään, sillä alkuperäinen punainen vaihtui vaaleanharmaaksi 1800-luvun lopulla. Nykyinen punainen väri maalattiin takaisin 1970-luvulla.

Yliskylän kirkkomaalla, Arpalanmäellä, tehdyissä 1800-luvun lopun arkeologisissa kaivauksissa löydettiin useita rautakauden aikaisia vainajia. Eräästä vainajan puvusta on tehty jäljitelmä. Perniön Yliskylän 1100-luvun puku on Suomen ensimmäinen muinaispuku.

Perniöön kuulunut Yliskylä kuuluu kuntaliitosten myötä nykyään Salon kaupunkiin ja Salon seurakuntaan.

YLISKYLÄN KIRKKO

Osoite: Yliskyläntie 45, Perniö (Salo).

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Mathildedalin ruukkikylä palvelee nyt matkailijoita

LUE MYÖS: Vitsinä syntynyttä Muovikassimuseota ei oikeasti ole edes olemassa – silti se on Suomen ainoa

LUE MYÖS: Perniön Nostalgia-automuseo on yhden miehen intohimoin synnyttämä

LUE MYÖS: Perniön kirkon taidokkaasti tehdyt holvirakenteet ovat harvinaisia Suomessa

LUE MYÖS: Perniön museo kuuluu kotiseutumuseoiden eliittiin

LUE MYÖS: Ei tullut vedenpaisumusta – tuli Teijon yksityinen kirkko

LUE MYÖS: Teijon ruukkikylä on valittu Vuoden kyläksi

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.