Kristian Palotie on selostanut koripallo-otteluita yli kymmenen vuoden ajan. Palotien addiktio lajiin syntyi jo pikkupoikana hänen asuessaan perheensä kanssa Kaliforniassa. Länsirannikon koripallokaupungissa nuorukaisen rinnassa roihahti oikein kunnolla. NBA sytytti Palotien pojassa suuren koripallorakkauden. Myös kotimainen Korisliiga on tullut tutuksi sekä selostajana että Ura Basketin valmentajana.
Asuessaan lapsena Losissa, Kristianin suosikkijoukkue oli tietysti Lakers. Poika hullaantui täysin päästessään itse pelipaikalle tai katsoessaan tuntikausia koripalloa kotisohvaltaan. Myöhemmin unelma oli täydellinen keväällä 2014, kun Palotie sai ensimmäisen kerran selostajana välittää tunnelmia NBA-finaaleista. Jos on NBA antanut isoja muistoja Palotielle, sitä on tehnyt myös valmennus nuorten poikien kanssa. Poikien pohjaton ilo ja onnellisuus ovat olleet ikimuistoinen hetki.
MIAMI HEAT – SAN ANTONIO SPURS
2014. NBA:n finaalien viides ottelu. Miami Heat johti, mutta San Antonio Spurs vastasi ihan jäätävällä lumivyöryllä ja eteni lopulta mestaruuteen. Tämä oli ensimmäinen NBA-finaalisarja, jota selostin. Mukana oli myös Tuomas Iisalo. Kyseiset finaalit ovat yhä hienoimmat, mitä olen päässyt selostamaan – huolimatta, että jälkeenpäinkin on ollut useita komeita finaalisarjoja.
Totesin ottelussa tunnettua Lakers-selostajaa siteeraten, että ei ole yksikään joukkue NBA-historiassa, joka olisi pelannut korkeammalla tasolla ja lähempänä täydellisyyttä kuin San Antonio Spurs. Itselleni tuli ottelusta valtava tunnekuohu sitä selostaessani. Vaikka kopista selostin Suomesta käsin, äänentoisto oli sen verran hyvä, että tunnelman aisti ja yleisön äänet kuuli. Niska- ja käsikarvat nousivat pystyyn. Oli pakko nousta myös selostaessani seisomaan. Koripallorakkauden euforia iski täydellisesti.
URA BASKET – HBA MÄRSKY
2018. Kyseessä on valmentajakaudeltani Divari A:n neljäs finaaliottelu Littoisten monitoimitalolla keväällä 2018. Hävisimme runkosarjassa Märskyä vastaan molemmat ottelut. Finaaleissa voitimme ensimmäisen ottelun vieraissa, mutta hävisimme seuraavan kotona. Kolmannen jälleen voitimme HBA:n sen kotikentällä.
Märskyllä oli sillä kaudella erittäin laadukas joukkue, vaikka joukkueesta oli poistunutkin edellisillä kausilla poikkeuksellisen hyviä pelaajia. Nyt mukana olivat muun muassa Mikael Jantunen, Elias Valtonen, Miika Heinonen, Tuukka Jaakkola ja Andre Gustafsson.
Oli hienoa nähdä, miten Ura Basketin pelaajat ratkaisivat HBA:n tuomat taktiset ongelmat. Finaalitunnelma oli hyvä. Ensimmäistä kertaa rummutettiin jo ennen ottelua. Monnarilla oli heti alusta alkaen menoa ja meininkiä. Saimme aivan jäätävän heittomoodin päälle. Kaikki loksahti kohdilleen. Ei tarvinnut yhtään valmentaa, vaan saatoin keskittyä pitämään pelaajarotaatiota yllä. Voitimme Divarin ja nousimme Korisliigaan. Itse asiassa nousu tuli hieman etuajassa, mitä seurassa oli etukäteen suunniteltu.
SYKKI-HONKA C-POIKIEN SM-FINAALI
2017. Pelasimme Honkaa vastaan C-poikien SM-finaalia. Kyseessä oli pitkä nuorten poikien kehitysprosessi. Mukana oli pikkuseuran nuori ikäluokka, jonka motiivina oli alun perin kavereiden kanssa hauskan pitäminen, ei niinkään oman tason mittaaminen. Joukkue oli ikäluokassaan ihan hyvä, mutta ei todellakaan ollut Suomen kärkijoukkue.
Muutamassa vuodessa sain toiminnan kehittymään tavoitteellisempaan suuntaan. Pojille syntyi usko voittaa, mikä joukkue tahansa. Aloimme voittamaan joukkueita, joille olimme aikaisemmin hävinneet selvin numeroin.
Prosessi kulminoitui keväällä 2017 finaaleissa Honkaa vastaan. Ottelussa olimme pisteissä kymmenkunta pistettä perässä, kunnes nykyisin Lahti Baskeballia edustava Ville Tolonen otti pelin haltuun ja teki yhteensä ihan karmean määrän pisteitä. Nuorten poikien pohjaton ilo ja onnellisuus olivat aistittavissa. Se jätti itselleni pysyvän muiston ja varmasti myös pojille. Jälkeen päin C-poikien mestaruus ei ole ollut iso asia itselleni valmentajana muuta kuin tunnetasolla, mutta sen merkitys pojille ja seuralle junioriorganisaationa oli iso.
LOS ANGELES LAKERS – SACRAMENTO KINGS
2002. NBA:n läntisen konferenssin finaalien neljäs ottelu Los Angeles Lakers – Sacramento Kings. Olin silloin 14-vuotias ja asuin perheeni kanssa Los Angelissa ja Lakers oli suosikkijoukkueeni.
Lakers oli ollut edellisellä kaudella täysin dominoiva. Oletus oli, että Lakers on jälleen mestari. Siltä se aluksi vaikuttikin. Joukkue voitti Sacramenton (99-106) vieraissa helposti, mutta toisessa ottelussa, sekin vieraissa, Sacramento pöllytti (96-90) Lakersin. Kolmannessa ottelussa Lakersin kotihallissa vieraat olivat aivan tulessa (90-103). Syntyi vahva vaikutelma, että eihän Lakers voi voittaa tätä sarjaa.
Neljännen ottelun katsoin kotisohvaltani. Kings meni jo ensimmäisellä jaksolla 21 pisteen johtoon. Lakers tavoitti minuutti minuutilta ollen ihan ottelun lopussa enää kahden pisteen päässä. Aikalisä ja sen jälkeen kaaren takaa lähtee heitto koriin. Lopputulos 100-99 Lakersille. Jos heitto olisi mennyt ohi, tuskin Lakers olisi enää pystynyt voittamaan koko finaalisarjaa. Nyt se pääsi kuin koira veräjästä ja sarja oli tasan 2-2.
Sarja eteni aina seitsemänteen otteluun, jonka jälkeen Lakers meni NBA:n finaaleihin. Sen Lakers voitti puhtaasti 4-0.
