KANTA-HÄME / JOKIOINEN – Pappilamuseo ei sijaitse siellä, missä on Jokioisten kirkko, vaan vanhan Turuntien varrella korkean mäen päällä. Museomäeltä avautuu kaunis lounaishämäläinen maalaismaisema Loimijoki-laaksoineen ja peltoaukeineen.
Punatiiliverhoiltu museorakennus on todellisuudessa tehty savesta ja tiivisteenä on käytetty olkea sekä sammalta. Rakenne on melko poikkeuksellista Suomessa. Erikoista seinäratkaisua voi tarkastella eteisen seinän lasivitriinistä.
Pappilarakennuksen on rakentanut Jokioisten kartanoherra Ernst Gustav von Willebrandt. Rakennus otettiin käyttöön vuonna 1800. Pappilana se toimi vuoteen 1877 ja sen jälkeen vielä lukkarin asuntona. Vuonna 1918 Jokioisten kartanoiden siirtyessä valtion omistukseen pappilasta tehtiin kartanon työntekijöiden asunto.
1950-luvulla rakennus aiottiin purkaa, mutta se annettiin Jokiläänin Kotiseutuyhdistykselle pappilamuseon perustamista varten. Vuonna 1959 avattu Jokioisten Pappilamuseo on Suomen ensimmäinen omalla paikallaan sijaitseva pappilamuseo.
Museo edustaa aikakautta (1840-71), jolloin täällä asui pastori Erik Napoleon Bonsdorff. Alakerrassa on papin huone, sali, vierashuone, emännän huone, keittiö ja eteinen. Tyylihuonekalut eivät ole alkuperäisiä, mutta vastaavat hyvin Bonsdorffin aikakauden tyyliä.
Maalaispappilan elämänmeno onkin saatu hyvin aidoksi. Museon seinillä on paikkakunnalla toimineiden pappien valokuvat ja kolme alttaritaulua. Asunnon yläkerrassa on talousneuvos Miina Sillanpäälle kuuluneita esineitä.
Pappilanmäen alkuperäiset piharakennukset on purettu, mutta alueelle on tuotu muualta pari hirsirakenteista aittaa, savusauna ja Jokioisten Ferrarian tehtaan lato. Pappilamäen toisella puolella sijaitsee paikka, missä sijaitsi Suomen ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpään synnyinkoti.
PAPPILAMUSEO
Osoite: Vaulammintie 2, Jokioinen.
LUE MYÖS: Elonkierto on suunnattu lapsiperheille
LUE MYÖS: Jokioisten kartanolla on hieno tarina kerrottavanaan
LUE MYÖS: Jokioisten museorautatie huokuu entisaikojen nostalgiaa
