KYMENLAAKSO / VIRONLAHTI – Kuninkaantie, Suuri Rantatie tai Museotie. Kyseessä on Turusta Suomenlahden rannikkoa myötäilevä Viipuriin johtanut maantie. Kuninkaantie seuraa historiallista postireittiä Norjan Bergenistä, Ruotsin kautta Maarianhaminaan ja edelleen Ahvenanmaan saariston halki Turkuun. Täältä reitti jatkuu Etelä-Suomen kautta Venäjän puolelle. Kuninkaantie yhdisti Ruotsin suurvallan alueet toisiinsa.
Tiestä on ensimmäisiä virallisia tietoja 1500-luvulta. Matkustelun lisääntyessä tien merkitys kasvoi. Kuninkaantie-nimitys otettiin käyttöön vuonna 1735 Ruotsin kuninkaan antaessa määräyksen yleisistä teistä ja niiden leveyksistä. Kuninkaantie-nimi oli merkitykseltään tiepidollinen, mutta saattoipa kuningas itsekin joskus kulkea tärkeää tietä pitkin.
Ruotsin vallan aikana oli käytössä hollikyyditysjärjestelmä. Majatalojen ja kestikievareiden tehtäväksi tuli järjestää majoitus ja ruokaa tien käyttäjille. Hollikyytien hoitaminen merkitsi talonpojille kyyditysvelvollisuutta ja valtion virkamiehelle vapaakyytiä. Kestikievareita perustettiin tien varrelle kahden peninkulman eli 20 kilometrin välein.
Ajan myötä alkuperäinen linjaus on osaksi kadonnut. Liikennemäärän kasvu, liikennevälineiden kehitys ja hallinnolliset aluemuutokset ovat vaikuttaneet tien sijaintiin. Mutkia ja jyrkempiä mäkiäkin on suoristettu.
Tiehallinnon ansiosta Suomeen on kehitetty virallisia matkailuteitä, joiden varsilla on poikkeuksellisen runsaasti matkailijoiden kannalta kiinnostavia kohteita. Jo pelkästään reittien maisemat tarjoavat läpileikkauksen kotimaastamme varsinaissuomalaisesta maaseudun talonpoikaiskulttuurista Lapin jylhiin tuntureihin.
Matkailutiet on opastettu ruskeanpohjaisilla kilvillä. Niihin on merkitty tien nimi sekä reitin tunnus, esimerkiksi kuninkaan kruunu tai härän kuva.
Virallisia makailuteitä on yhdeksän: Tervan tie, Kuninkaantie, Hämeen Härkätie, Saariston Rengastie, Via Karelia, Revontulten tie, Sininen tie, Vihreän kullan kulttuuritie ja Taikayöntie.
KUNINKAANTIE
LUE MYÖS: Bunkkerimuseo on osa Salpalinjaa
LUE MYÖS: Kiessimuseossa on esillä jo yli 100 erilaista kulkupeliä
LUE MYÖS: Virolahden kotiseutumuseo on entisessä kansakoulussa
LUE MYÖS: Virolahden graniittilouhokselta louhittiin kiveä Pietarin arvorakennuksia varten
LUE MYÖS: Virojoen kylämuseo perustuu yhden ihmisen elämäntyöhön
