TPS 100 VUOTTA – Lakki päästä! TPS-ikoni tervaskanto Heikki Mäki täyttää komeat 90 vuotta

TPS 100 VUOTTA. – Taidan laittaa kotioven säppiin. En aio järjestää juhlia. Mutta pakko on kai puhelimeen vastata, kun syntymäpäiväni on tullut julkisuuteen.

Näin toteaa turkulainen tervaskanto, vuonna 1930 syntynyt Heikki Mäki, joka täyttää seitsemäs joulukuuta (7.12.2020) komeat 90 vuotta. Se on muutaman vuoden vähemmän kuin pian 100 vuotta täyttävä Turun Palloseura – seura, jota Heikin isä Uuno oli aikoinaan perustamassa vuonna 1922.

Askel on hieman hidastunut, mutta ajokortin juuri uusinut Mäki kulkee sujuvasti paikasta toiseen yhä omalla autollaan. Ajallista perspektiiviä saa, kun tietää, että Heikin syntyessä tasavallan presidenttinä oli Lauri Kristian Relander. Kun Sauli Niinistö lasketaan mukaan, presidenttejä on ollut Mäen aikana toistakymmentä. Heikin ensimmäinen TPS:n jäsenkorttikin on jo talvisodan ajoilta. Isän kuollessa vuonna 1941 Heikki oli vasta 10-vuotias. Niistä ajoista lähtien poika-Mäki on ollut TPS:n aktiivinen jäsen.

Huolimatta, että isä-Uunon perustama TPS oli alun perin jalkapalloseura ja pojankin mielestä jalkapallo on pelien kuningas, valikoitui Heikin lajiksi koripallo, niin pelaajana kuin myöhemmin valmentajana.

– Omassa lapsuudessani harrastettiin kaikenlaisia pihapelejä. Kesällä pelattiin jalkapalloa ja talvella jääpalloa. Myöhemmin koripallosta tuli minun oma lajini. Pelasin ja valmensin koripalloa mestaruussarjassa sekä olin tuomarinakin. Nostin yhden ikäluokan, vuonna 1942 syntyneet, D-juniori-ikäisistä mestaruussarjajoukkueeksi.

Vaikka ikää on kertynyt, muisti toimii kuin partaveitsi. Heikillä on enemmän muistoja turkulaisesta palloilusta kuin kellään muulla. Mäen puheesta pulppuaa tauotta ulkomuistista otteluiden lopputuloksia, maalintekijöitä ja vuosilukuja. Eräs syy on varmasti Heikin rooli ahkerasti vuosikymmenien ajan urheilusta kirjoittavana freelancer-toimittajana. Se oli hyvää vastapainoa mainostoimiston pomolle.

– Olen koulutukseltani ekonomi, joka ei ole koskaan tehnyt koulutusta vastaavaa työtä. Olin Kestilän mainospäällikkö. Päätyöni ohessa lähetin kirjeitä eri lehtiin eri puolille Suomea ja ehdotin heille urheilujuttujen tekemistä. Monen lehden kanssa teinkin yhteistyötä vuosikymmenien ajan.

Eräs Mäen yhteistyökumppaneista oli Turun Sanomat.

– Menin Uusi Aura -lehden toimitukseen ja ehdotin heille jalkapallojuttujen tekemistä. Sen aikaisesta Suomisarja-ottelusta kirjoitin ensimmäisen urheilujuttuni. Kun Uusi Aura meni konkurssiin 1964, legendaarinen pikajuoksija ja toimittaja Aki Tammisto pyysi minua Turun Sanomiin. Toivolan Eeron kanssa tehtiin pitkään puoliksi jääkiekko- ja jalkapallojuttuja. 1970-luvun alussa Turun Sanomat ilmoitti, että avustajia ei enää käytetä, vaikka niitä kyllä käytettiin.

Myös kuuluttajalegenda, urheilutoimittajanakin toiminut Aulis Virtanen kuului Mäen ystäväpiiriin.

– Virtasella oli Uusi Suomi, Hufvudstadsbladet, Aamulehti ja Demari. Aulis ehdotti, että tekisin näihin lehtiin juttuja koripallosta. Näin se lajikirjo laajeni. Lopuksi päälehteni olivat Iltalehti ja Aamulehti.

Kirjoittavan toimittajan ura kesti vuosikymmeniä.

– Kun täytin 80 vuotta, päätin lopettaa urheilusta kirjoittamisen. Kalevaan kirjoittamani TPS- Kärpät oli viimeinen otteluraporttini. 53 vuotta tuli oltua urheilutoimittajana.

TPS:n toimiston kassakaapissa säilytetään arvokasta turkulaista palloiluhistoriaa, niin sanottuja Mustia kirjoja. Niihin on kirjattu tarkasti jokainen TPS:n käymä ottelu pelaajaluetteloineen aina vuodesta 1922, ensimmäisestä ottelusta alkaen. Tuskin miltään toiselta kotimaiselta urheiluseuralta löydy vastaavaa käsin kirjoitettua arkistoa. Syystäkin Mäki palkittiin Elämänura-palkinnolla Varsinais-Suomen Urheilugaalassa.

– Itse päivitin Mustia kirjoja aina vuoteen 2014.

Eero Toivola ja Heikki Mäki ovat yhdessä kirjoittaneet myös Turun Palloseuran historiikin.

Mäki on todennäköisesti nähnyt eniten pääsarjan jalkapallo-otteluita Suomessa. Isä-Uunon mukana käytiin matseissa jo 1930-luvulla. Ja lisää otteluita kertyy. Edes viime kauden päätteeksi tapahtunut putoaminen Veikkausliigasta ei suuremmin hetkauta Mäkeä.

– Olen nähnyt TPS:n putoavan ja nousevan jalkapallossa useampia kertoja.

Erään nousun pääsarjaan vuodelta 1956 Mäki muistaa erityisen hyvin.

– Nousukarsintaottelussa Rosenlewin Urheilijoita vastaan 1956 tuomari Wolf Karni antoi Tepsille rangaistuspotkun, vaikka rike tapahtui rangaistusalueen ulkopuolella. TPS voitti ja nousi takaisin Mestaruussarjaan. Samalla tuli kuitattua saman tuomarin tekemä virhe vuoden 1948 ottelusta, jolloin TPS hävisi ratkaisevan pelin mestaruudesta Vaasan Palloseuraa vastaan.

Kaudella 2015 Mäeltä jäi TPS:n jalkapallo-ottelut väliin.

– Olin silloin vaimoni omaishoitaja. Kun minusta tuli leskimies, TPS on tullut vieläkin tärkeämmäksi. Elämänsisältöä haetaan nykyään kodin ulkopuolelta. Myös TPS Seniorilaiset ovat tulleet tärkeäksi. Vedin itsekin sitä porukkaa kymmenkunta vuotta.

(Tämä haastattelu tehtiin noin pari vuotta sitten Heikin täyttäessä 90 vuotta. Tervaskanto seuraa yhtä tiiviisti TPS:n otteluita)

TPS järjesti syksyllä 2019 tilaisuuden, missä julkaistiin kaksitoista ensimmäistä tepsiläistä Kunniagalleriaan. Heikki Mäki oli tyttärensä kanssa edustamassa Heikin isää, Uuno Mäkeä, joka oli perustamassa seuraa vuonna 1922.
Uuno Mäen, Heikin isän ja TPS:n perustajan, hauta löytyy Turun hautausmaalta.
Turun NMKY vuodelta 1961. Valmentajana Heikki Mäki. Ylärivi vasemmalta: Matti Vermola, Pekka Lindberg, Vesa Jääskeläinen, Pertti Siika, Leo Lindstedt ja Heikki Mäki. Alarivi vasemmalta: Karl-Olof Sjöblom, Pentti Hilke, Juhani (Jussi) Saarento, Hannu Alho ja Jouko Tammero.

ETUSIVU