VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Vastaus riippuu, keneltä kysytään. Osa Liedon uudistuneessa kirkossa vierailevista on ihastuksissaan, mutta osa poistuu pyhätöstä suu mutrussa. Oman kylän kirkko kiinnostaa ja jakaa mielipiteitä.
Liedon keskiaikaisen harmaakivikirkon peruskorjaus vuosina 2021-2022 muutti sisätiloja täysin. Lopputuloksena ei ollut perinteinen vuosisatoja vanha kirkkosali, vaan siitä tehtiin seurakunnalle enemmänkin monitoimitila.
Vaikka kirkkosali toimii toki myös entiseen malliin kirkkona, sitä ei enää erottaisi samaksi remonttia edeltäväksi tilaksi – historiallisia kattoholveja lukuun ottamatta.
Joku saattaa jopa nyt miettiä, voiko keskiajan kivikirkkojen tulevaisuus olla muutakin kuin pelkkä kirkko.
Pyhän Pietarille omistetun Liedon kirkon tarina alkaa nykytiedon mukaan 1400-luvun lopulla tai 1500-luvun alussa. Sijaintipaikaksi valikoitui Aurajokivarren savinen joentörmä läheltä sen aikaisen valtakunnan pääväylää, Hämeen Härkätietä.
Harmaakivikirkosta tuli kolmilaivainen holvien koristelema pitkäkirkko. Laivat on eroteltu kahdella pilaririvillä. Runkohuoneen pohjoispuolelle tuli perinteisen tavan mukaan satulakattoinen sakaristo ja länsipuolelle asehuone.
Savinen maaperä on aiheuttanut vuosisatojen ajan omat ongelmansa. Niitä on jouduttu ratkomaan. Kirkkoa on muutenkin pitkän historian aikana korjailtu ja on tehty useitakin pienempiä sekä suurempia muutoksia. Penkkejä on vaihdettu ja saarnastuoli uusittu. Rakennettu, purettu ja taas rakennettu parvet uudestaan jne. Komea kellotapuli tuli vuonna 1766.
Eräs merkittävä uudistus tehtiin 1900-luvun alkuvuosina, kun kirkon itäpäähän lisättiin kuusikulmainen, tiilestä tehty, uusgoottilaistyylinen kuori, niin kutsuttu pikkukirkko. Ennen 2020-luvun muutostöitä viimeisimmät laajamittaiset korjaustyöt tehtiin 1970-luvulla.
Liedon kirkko oli alun alkaenkin yksityiskohdiltaan pelkistetympi kuin useimmat varsinaissuomalaiset kivikirkot. Viimeistään uskopuhdistuksen myötä loputkin seinämaalaukset katosivat. Myöhemmin muutama vihkiristi ja kattoruoteiden koristelut on jätetty näkyville sekä muutama seinämaalaus on otettu uudestaan esiin.
Kirkossa on ollut iso määrä keskiaikaisia puuveistoksia, joita muutamaa lukuun ottamatta säilytetään Turun museokeskuksen kokoelmissa Turun linnassa. Vanhimmat veistokset ovat 1300-luvulta. Uskonpudistuksen myötä puuveistokset lojuivat sään armoilla vuosisatojen ajan kirkon ja kellotapulin vintillä.
Nelisen miljoonaa maksaneen viimeisimmän peruskorjauksen konkreettisena lähtökohtana oli valtakunnallinen ilmiö. Kirkon jäsenmäärän laskiessa samalla myös seurakuntien tulot alkavat ehtyä. Taloutta tasapainotetaan myymällä ylimääräisiä kiinteistöjä, mikäli se on mahdollista. Esimerkiksi voidaan myydä seurakunnan pappila saadakseen kirkon korjaukseen tarvittavat rahat.
Liedossa päädyttiin ratkaisuun, jossa peruskorjauksen jälkeen kirkkotilasta tuli monikäyttöinen. Se on sekä pyhä tila että arkipäivän olohuone. Käytännössä se on tarkoittanut normaalien kirkollisten tilaisuksien ohella seurakunnan muutakin toimintaa, kuten kahvitilaisuuksia, keskustelukerhoja, jopa joogaa.
Toiminnan laajentamisen mahdollistaa uudisosa, Leipähuone. Kirkossa on nyt pieni keittiö ja wc-tila. Uuden nykyaikaisen tilan rakentaminen vanhan kirkon yhteyteen ei ollut itsestään selvää. Turun tuomiokapituli ja Kirkkohallitus hyväksyivät suunnitelmat. Museovirasto vastusti, mutta vain aluksi. Lupa tuli.
Erillinen Leipähuone on ollut vain pieni osa uudistusta. Kirkosta tehtiin kauttaaltaan esteetön. Kirkkosalin lattia on nyt yhdessä tasossa. Kirkkopenkit poistettiin. Niiden tilalle tuli yksittäiset siirrettävät tuolit. Alttari saatiin keskelle kirkkoa ja ihmiset istumaan sen ympärille.
Uutta ovat myös saksalaisvalmisteiset urut, joita pidetään hyvin korkealaatuisina.
Vaikka kirkkosalin toiminallisuus muuttui, paljon tuttuja yksityiskohtia on jäänyt jäljelle. Perällä olevan kuoriosan eli pikkukirkon seinällä on Eero Järnefeltin vuonna 1908 maalaama alttaritaulu, Jeesus ja langennut nainen.
1700-luvun lahjoituksena saatu kirkkolaiva, kolmimastoinen fregatti, on esillä, kuten ennenkin. Alkuperäinen 1800-luvun alttaritaulu ehtoollista esittävä öljymaalaus on asehuoneen oven vieressä kirkkosalissa.
Keskiajalta periytynyt rippikello on myös nähtävänä. Kelloa kilautettiin messun aikana ilmoittamaan tärkeistä hetkistä, jotta latinaa taitamaton kirkkokansa osaisi osoittaa oikeassa kohdassa kunnioitustaan. Myös vaaleansininen 1700-luvun kaappikello on paikoillaan.
On uudesta ajatusmallista mitä mieltä tahansa, Liedossa lopputulos on harkitun tyylikäs.
LIEDON KIRKKO
Osoite: Kirkkotie 14, Lieto.
LUE MYÖS: Hämeen Härkätien alkuperäinen reitti vielä hyvin löydettävissä
LUE MYÖS: Kätkössä oleva helmi, Liedon Vanhalinna, on eräs Suomen mielenkiintoisimmista kotimuseoista
LUE MYÖS: Vanhalinnan linnavuori on muinainen vartiopaikka
LUE MYÖS: Nautelankoski on Aurajoen komeimpia koskialueita
LUE MYÖS: Vilkkimäen Kahvimuseo tarjoaa nostalgisia muistoja
