Ottelun erotuomari Antti Munukka viheltää pilliinsä pelin päättymisen merkiksi. FC Interin pelaajat lyyhistyvät nurmelle. Filip Valenčič purskahtaa itkuun. Niko Markkula käy lohduttamassa maassa makaavaa tähtihyökkääjää. Syvästi pettyneet turkulaiset käyvät hakemassa katkerat hopeamitalinsa. Yksikään ei suostu valokuvaan himmeämpi mitali kaulassaan. Eletään syksyä 2019, vuosi sitten.
Ottelun erotuomari Antti Munukka viheltää pilliinsä pelin päättymisen merkiksi. FC Interin pelaajat iloitsevat tasapelistä jo aikaisemmin Suomen mestaruuden varmistanutta HJK:ta vastaan. Ottelunlopputulos merkitsee turkulaisille hopeamitalien voittamista. Hymy on herkässä kaikilla. Iloinen hetki ikuistuu valokuviin, joissa pelaajat ilakoivat hopeiset mitalit kaulassaan. Eletään syksyä 2020.
On hopeamitaleja ja hopeamitaleja.
FC Inter on toista kautta peräkkäin hopealla, Suomen toiseksi paras joukkue, mutta eroa viimeisten otteluiden tunnelmilla on kuin yöllä ja päivällä. Aina hävitty hopea ei ole häpeä. Tämän syksyn hopeamitalit ovat FC Interin seurahistorian neljännet.
Ennen ratkaisuottelua tiedetään, että Veikkausliigan kauden viimeisillä otteluilla on jälleen iso merkitys. Erityistä on se, että Interin paikalliskilpailijan ottelulla, Turun Palloseuralla, on vaikutusta naapuriseuran mahdollisiin hopeamitaleihin. TPS:n tulisi voittaa kakkospaikalla oleva Kuopion Palloseura. Ei edes karsintapaikkakurimuksessa kärvistelevän TPS:n tasapeli kuopiolaisia vastaan riittäisi Interille.
Väliaikatiedot Kupittaalta eivät kerro mitään positiivista Interille. TPS:n pikamaalin jälkeen KuPS ensin tasoittaa ja menee maalilla johtoon. Helsingissä Interinkin johto sulaa HJK:n tasoittaessa. Hopeamitalit ovat matkaamassa Savoon.
Kun Kupittaalla on ottelua jäljellä enää kymmenisen minuuttia, TPS tasoittaa. Maali ei vielä pelasta Palloseuraa eikä auta Interiäkään. Pieni toivonkipinä kuitenkin herää, mutta todellisuudessa tuskin kukaan tosissaan uskoo, että viimeisten minuuttien aikana Veikkausliigan lopullinen sarjataulukko menee vielä uusiksi.
Tilanteen absurdisuutta kuvastaa se, että kaikki turkulaiset toivovat TPS:n voittoa, jopa innokkaimmat vastajännärit. TPS:n voitto sopii kovimmallekin Interin kannattajalle etenkin, kun Valkeakoskelta tullut tieto kertoo, että TPS:n pahin kilpailija, IFK Mariehamn, johtaa Hakaa vastaan. Voittokaan ei siis pelastaisi Palloseuran joutumista kiusallisiin karsintaotteluihin, mutta se mahdollistaisi FC Interille hopeamitalit.
Töölön jalkapallostadionin kulman valotaulussa näkyvät ottelun aikana muiden otteluiden väliaikatiedot. Etenkin ottelun viime hetkillä Interin pelaajat kuikuilevat valotaulun suuntaan.
Jani Meriläinen, FC Interin maalivahtivalmentaja ja joukkueenjohtaja, jännittää Töölön jalkapallostadionilla omiensa puolesta ja seuraa ilmeisen herkeämättä Turun tapahtumia.
Kuinka tarkkaan olit selvillä ottelun aikana Turun tapahtumista ja miten seurasit TPS-KuPS -ottelun kulkua?
– Joukkuejohtajana minulla on aina kännykkä taskussani otteluiden aikana. Sen avulla pystyin ajoittain seuraamaan Turun tilannetta. Toisella jaksolla aloin kiinnittämään siihen enemmän huomiota. Tilanne vaihteli Turussa kuitenkin nopeaan tahtiin. Sivusilmällä piti seurata myös Ilves-Honka -ottelua, koska silläkin oli meille merkitystä.
Tiesivätkö Interin pelaajat oman ottelunsa aikana, miten peli eteni Turussa?
– Jos pelaaja haluaa, niin kyllä hän tilanteen näkee valotaululta. Ehkä ottelun loppuvaiheessa, kun tulee esimerkiksi vaihtoja, on pelaajalla aikaa seurata muiden otteluiden tilanteita. Töölön valotaululla oli välillä näkyvissä reaaliaikainen sarjatilannekin, jossa olimme hetkellisesti toisena. Valmentajamme José Riveirokin tiesi varmasti tilanteen, mutta tuskin se vaikutti Interin pelaamiseen.
Kun Kupittaalla oli enää kymmenisen minuuttia jäljellä, uskoitko itse, että TPS vielä tasoittaa ja voittaa ottelun?
– Ennakkoon odotin KuPS:lta enemmän, etenkin kun vertaa heidän pelaajamateriaalia Tepsiin. Olosuhteet Turussa olivat kuitenkin sellaiset, että mitä tahansa voi tapahtua. Kuopiolaiset olivat sukeltaneet aika pahasti viimeisissä peleissään. Meille lähtötilanne oli se, että halusimme ”pilata” HJK:n mestaruusjuhlat voittamalla heidät. TPS:n tasoitus ja voittomaalit tulivat niin nopeaan tahtiin, että en oikein ehtinyt niihin edes reagoida.
Kun Helsingissä ottelu oli jo päättynyt, Turussa pelattiin yhä lisäminuutteja. Interin lopullista sarjasijoitusta piti odotella vielä tovin.
Kuinka nopeasti pelaajille selvisi, että he olivat voittaneet hopeamitalit?
– Huoltaja David Moorella oli puhelin auki ja seurasimme pelaajien kanssa kentällä Turun ottelun loppuhetkiä Ruudun välityksellä.
Viime syksynä Kupittaalla pelattiin viimeisessä ottelussa Suomen mestaruudesta. KuPS ansaitsi silloin voittonsa ja kultamitalinsa. Vuosi sitten interiläisille hävitty hopea alkoi maistua vasta myöhemmin. Arvokas kakkospaikka toi seuralle kuitenkin europaikan. Se merkitsee aina helpotusta seuran kassakirstuun ja pelaajarekrytointiin.
Meriläinen on päivittäin mukana FC Interin pelaajien arjessa. Hän jos kukaan on kokenut aitiopaikalta joukkueensa ilot ja surut. Myös hänelle itselleen tappiot ja voitot ovat tärkeä osa päivittäistä elämää.
Kuvaile tunnelmia syksyn 2019 ja tämän syksyn hopeamitalien jälkeen.
– Jos on mahdollisuus voittaa mestaruus viimeisessä ottelussa, kuten viime vuonna, mutta häviät, on se suuri pettymys. Mitalin saavuttaminen vaatii ylipäätään, että onnistut todella hyvin sarjassa. Mutta tuntuihan se viimevuotinen hopea aluksi pahalta. Nyt mitali oli voitettu hopea. Mitali pysyi pelaajien kaulassa pukukoppiin asti, kun sen viime syksynä jokainen otti heti pois.
– Kaikesta huolimatta tästäkin hopeasta jäi jäljelle kitkerä sivumaku, koska sarjaa ei pelattu loppuun asti. Inter oli vahvasti menossa ylöspäin ja olisimme pystyneet haastamaan Klubin. Olemme kahden viime vuoden aikana saavuttaneet sellaisen aseman, että meidän hyvä tekeminen on alkanut vaikuttaa vastustajan tekemiseen. Esimerkiksi HJK joutuu muuttamaan pelitapaansa pelatessaan Interiä vastaan, koska he eivät pärjää meille, jos pelaavat heille normaalilla tavalla. Olemme tällä hetkellä se joukkue, jota muut pelkäävät. Se on jo itsessään meiltä hyvä saavutus.
Tämän vuoden hopea takasi Interille jo kolmannen peräkkäisen pääsyn eurokentille. Jo yksi ottelupari Eurooppa-liigassa merkitsee tuhtia summaa rahaa, yli 200 000 euroa.
Kuinka suuri merkitys eurokentillä on seuralle ja pelaajille?
– Ottelun aikana ei ole suurtakaan merkitystä sillä, oletko toinen tai kolmas. Europaikka tulee joka tapauksessa. Jälkeenpäin mitalit aina kirkastuvat. Paikka eurokentillä tuo seuralle rahaa. Emme tule koskaan voittamaan Eurooppa-liigaa, mutta menestyminen siinä mahdollistaa meille tiettyjä asioita Suomessa. Pelaajat pääsevät mittaamaan omaa tasoaan eurooppalaisia joukkueita vastaan. Jos joku pelaaja onnistuu europeleissä, se todistaa, että hän pystyy pelaamaan kovatempoisissa ulkomaiden sarjoissa.
Viralliset hopeamitalit olivat Turussa varattuna kuopiolaisille. Kupittaalla oli myös pronssimitalit valmiina, mutta ilman kaiverrettuja vuosilukuja. Vastaavasti viralliset pronssimitalit olivat Helsingissä. FC Interin pelaajat saivat ottelun jälkeen hopeiset feikkimitalit.
– Olen kerännyt Interin pelaajilta saadut väliaikaiset mitalit pois ja lähetän ne Veikkausliigalle. Saamme viralliset hopeamitalit paluupostissa pelaajille jaettaviksi.
