VARSINAIS-SUOMI / VASKIO (Salo) – Ulkopuolinen pitää koko taloa perin tavallisena. Vain pieni risti katolla viittaa kirkolliseen rakennukseen. Sen sijaan paikallisten, vaskiolaisten, mielestä talossa ei ole mitään erikoista. Näin on ollut jo yli 100 vuotta.
Ulkonäöstään huolimatta kyseessä on vaskiolaisten vuonna 1908 rakennuttama oikea kirkko. Se on siinä mielessä erityinen, että kirkkorakennus on yksityisen kannatusyhdistyksen omistama. Yhden käden sormet riittävät laskemaan kaikki Suomen yksityiset evankelisluterilaiset kirkot.
Halikon Vaskion kirkollisen toiminnan juuret ulottuvat 1700-luvun lopulle. Käytössä oli alkuaikoina vain vaatimaton rukoushuone. Se sijaitsi parin kilometrin päässä nykyisestä kirkosta. Koska rakennuksessa ei ollut lämmitystä, sitä voitiin käyttää vain kesäisin.
Ei ollut myöskään omaa pappia, vaan naapurista Halikosta papit kävivät kerran kuussa pitämässä Vaskiolla jumalanpalveluksia. Matka Halikosta Vaskioon tai vastaavasti matka Halikon kirkkoon oli pitkä ja tiet olivat siihen aikaan huonokuntoisia.
Vaskion rukoushuoneyhdistys perustettiin 1900-luvun alkuvuosina. Tavoitteena oli 1920-luvulla oman seurakunnan ja Vaskion kunnan perustaminen. Kun vanha rukoushuone purettiin huonokuntoisena, päätettiin rakentaa uusi. Joensuun kartano lahjoitti tontin.
Perustamissuunnitelmat eivät täysin kuitenkaan toteutuneet. Eduskunta hylkäsi vaskiolaisten hakemuksen oman kunnan perustamisesta, mutta Turun tuomiokapituli näytti vihreää valoa Vaskion oman seurakunnan puolesta.
Kun itsenäisen kunnan perustamiselle ei löytynyt riittävästi perusteita, koettiin oman seurakunnankin ylläpitäminen haastavana. Vaskiolaiset päättivät palata takaisin Halikon seurakunnan yhteyteen.
Sotavuosien jälkeen Halikon tilanahtauden takia Vaskion hautausmaa otettiin käyttöön vuonna 1958. Samalla virisi ajatus rukoushuoneen muuttamiseksi viralliseksi kirkoksi. Tämä toive toteutui. Vaskiolaiset saivat oman nykyisen 250 hengen kirkkonsa. Alkuperäinen rukoushuoneyhdistys muutti nimensä Vaskion kirkon kannatusyhdistykseksi.
Kirkko tarvitsi myös kellotapulin. Sellainen saatiin vuonna 1967, joka sekin on ulkonäöltään hieman poikkeava. Kellotapulin viralliset vihkiäiset pidettiin seuraavana vuonna, kun vietettiin kirkon 60-vuotisjuhlia. Kaikki paikalle saapuneet eivät edes mahtuneet uuteen kirkkoon.
Vuonna 2018 juhlittiin jo Vaskion kirkon 110-vuotistaivalta.
Kirkon esillä olevat esineet on saatu lahjoituksina, kuten vihkiryijy, ehtoollisvälineet, kynttiläjalat, Kristus-patsas jne. Alttaritaulu on vaskiolaisen Armas Lindgrenin vuonna 1892 maalaama. Hän lahjoitti sen kotikirkolleen. Alkuperäisestä rukoushuoneesta on jäänyt tallelle alttaripöytä ja yksi esillä oleva maalaus.
Vaskion kirkossa pidetään säännöllisesti jumalanpalveluksia kerran kuukaudessa. On myös kastetilaisuuksia, vihkimisiä ja musiikkitapahtumia.
Vaskion kirkon vieressä sijaitsi koulurakennus, joka kävi opetustoimintaan tarpeettomaksi. Kannatusyhdistys osti sen ja kunnosti talon talkoilla seurakuntakodikseen vuonna 1983.
Kuntaliitosten myötä Halikon Vaskio kuuluu nykyisin Salon kaupunkiin ja vaskiolaiset Salon seurakuntaan.
VASKION KIRKKO
Osoite: Puutaivaantie 21, Vaskio, Salo.
LUE MYÖS: Halikon kirkkoa ei olisi ilman paikallisia aatelissukuja
LUE MYÖS: Halikon museo on eräs Varsinais-Suomen monipuolisimmista kotiseutumuseoista
LUE MYÖS: Kreivinmäen ulkomuseoalueen mylly on alkuperäisellä paikallaan
LUE MYÖS: Kuninkaantie yhdisti Ruotsin suurvallan alueet toisiinsa
LUE MYÖS: Trömperin kestikievari tarjosi lepopaikan Kuninkaantien kulkijalle
LUE MYÖS: Wiurilan kartano huokuu arvokkuutta
