Valikko Sulje

Tammisen ja TUTO Hockeyn toinen värikäs yhteinen matka

Minulle tuli mitta täyteen amatöörien puuhastelusta, lähdin itse pois, totesi Jujani Tamminen. Eletään vuotta 2012, joten moni turkulainen muistaa. Sitä ennen kiekkoleijona nosti TUTO Hockeyn toistamiseen parrasvaloihin. Tämä on viikon päästä 70 vuotta täyttävän Tammisen viimeiseksi jäänyt meriitti haalarihommissa.

– Täällähän on ihan kuollut tunnelma, totesi Juhani Tamminen seuratessaan TUTO Hockeyn räpellystä Kupittaalla kymmenkunta vuotta sitten. Joukkue oli sijoittunut Mestiksen viimeiseksi ja säilytti sarjapaikkansa vasta karsintojen kautta.

Kun kaiken kokenut kiekkoleijona oli nähnyt tilanteen, mihin TUTO Hockey oli ajautunut, on helppo ymmärtää Tammisen antamaa myöntävää vastausta. Liikemiehet Heikki Vaiste ja Heikki Salmela kysyivät Tammisen kiinnostusta nostaa turkulaisjoukkue jälleen parrasvaloihin.

– Tunsin molemmat mesenaatit jo vuosien takaa, Vaisteen Aura Golfin ympyröistä ja Salmelan siitä, kun hän oli vuokrannut kotitaloni vuodeksi ollessani perheeni kanssa maailmalla. Salmelan omaa satulinnaa vasta rakennettiin.

Jääkiekossa tilanne oli samankaltainen kuin 1990-luvun alkuvuosina, kun Tamminen nosti sensaatiomaisesti Tuton SM-liigaan.

– Vaiste soitti ja pyysi käymään omistamassaan Hotelli Helmessä. Myös Hesburgerin omistaja Salmela oli paikalla. Näillä arvostamillani liikemiehillä oli sydäntä urheilulle ja molemmilla oli niin sanottu ”TuTo-sydän”. Heillä oli halua auttaa ja minulla oli kiekko-osaamista, joten he soittivat minulle. Kiekkohommat ovat aina kiinnostaneet minua, mutta vain tietyillä ehdoilla. Tärkein ehtoni oli, että he ovat rahoittajina mukana, muistelee Tamminen vuosikymmen sitten käytyjä keskusteluja.

Projekti lähti liikkeelle seuran omistuspohjan muuttamisella

– Tuton pitkäaikainen puheenjohtaja ja pääomistaja Reijo Paksal luopui omistuksesta kokonaan. Seuralle tulivat uudet omistajat. Vaiste ja Salmela olivat mukana kukin 45 prosentin osuudella. Itselläni oli kymmenen prosenttia. Siitä lähdettiin liikkeelle ja minusta tuli Tuton varatoimitusjohtaja vuonna 2011.

Kun Tamista tuli TUTO Hockey uuden tulemisen kasvot, oli ainakin yksi asia varma. Tuto tuli saamaan paljon mediajulkisuutta. Tammisen värikäs ura Sveitsissä, Ranskassa, Porin Ässissä, Oulun Kärpissä tai Vaasan Sportissa ei jättänyt ketään kylmäksi. Hellaan ääreen ei kannata tulla, jos ei kestä kuumuutta, on Tamminen useasti todennut.

”Tami is back” näkyi heti seuran tiedotustilaisuuksissa.

– Mediaväkeä oli moninkertainen määrä aiempiin TuTo Hockeyn infoihin verrattuna.

Rooli varatoimitusjohtajana

Tammisen vastuulla Tuton varatoimitusjohtajana oli urheilupuoli, markkinointi ja joukkueen sekä ottelutapahtumien brändäys. Hän vastasi pitkälti myös yhteistyökumppaneiden hankkimisesta ja yritysmyynnistä. Moni otaksui, että vuodesta 2008 alkaen edustuksen päävalmentajana toiminut Petri Niukkanen olisi saanut väistyä Tammisen tieltä. Näin ei kuitenkaan käynyt, koska ”Nisse” oli Tamin luottopelaaja jo edellisessä joukkueessa (Tuton nousu 1994).

Tuto sai Tammisen myötä luonnollisesti paljon julkisuutta, vaikka urheilullinen puoli oli vaatimattomalla tasolla. Pelit kaukalossa eivät kulkeneet toivotulla tavalla. Ongelma pyrittiin ratkaisemaan vaihtamalla loppukaudeksi Niukkanen kokeneella Kari Makkosella. Hänen johdollaan Tuto ylsikin pudotuspeleihin, mutta putosi jo heti ensimmäisellä kierroksella.

Ollilla hyvässä opissa

Vauhtikone Tammisen liittyessä mukaan organisaatioon, on aina tiedossa menoa ja meininkiä. Tunteita herättävä persoona synnyttää vahvoja mielikuvia, jotka eivät aina vastaa todellisuutta. Nyt jo pitkään Tuton organisaatiossa uurastanut toimistopäällikkö Janne Ollila oli nuori noviisi Tammisen tullessa taloon.

– Tami teki ihmisenä itseeni suuren vaikutuksen. Se persoona, joka julkisuudessa nähdään, on täysin eri persoona toimistolla ”omien joukossa”. Hän on lämmin ja välittävä persoona, joka aloitti joka aamu työpäivän sillä, että kiersi koko toimiston läpi kysymässä, mitä kuuluu ja tsemppasi tekemään yhdessä päivästä mestariteoksen.

Ollila on kiitollinen kokeneen pelimiehen opetuksista.

– Sain vinkkejä käytännön asioista, esimerkiksi median huomioon ottamisesta ja viestinnästä. Esimerkiksi Tamin johdolla laadimme kattavan mediakohtaisen sähköpostilistan. Sen jälkeen hän soitti jokaiseen mediataloon ja kysyi, kuka on jääkiekosta vastaava urheilutoimittaja. Näihin osoitteisiin lähetettiin kaikki mediakutsut ja mediatilaisuuksien jälkeen lehdistötiedotteet.

Ollilla muistaa hyvin, miten Tamminen ohjeisti tekemään myös otteluselostuksia.

– Tami soitti, kun joukkue oli tulossa Vaasasta kotiin tappiopelin jälkeen. Olin juuri julkaissut otteluraportin ja siinä oli otsikko ”Tuto taipui niukasti Sportille”. Tami sanoi puhelimeen ”Janne katsokin, että ”TUTO EI TAIVU” koskaan! Pointti viestissä oli, että aina pitää löytää positiivinen tulokulma asiaan, kun se uutisoidaan omissa kanavissa.

Santtu Kiili mukaan Tuton toimintaan

Tammisen aloittaessa syksyllä 2011 TuTon toimitusjohtajana oli Mikko Nikula, joka vaihtui kesken kauden Santtu Kiiliin. Myös hänellä on värikkäitä muistoja Tammisen ajoista.

– Tami on äärimmäisen kunnianhimoinen, jolla on uskomaton energia. Ei hän voi valmentaa joukkuetta, joka ei oikeasti taistele liiganoususta. Tosiasia on, että Tuton toiminta meni valovuoden eteenpäin Tamin ansiosta. Mutta, kun hän elää aina satakymmenen lasissa, niin tulee vaikeuksia. Muut eivät pysy mukana vauhdissa, kertoo Kiili.

Ennen Tammisen tuloa, Tuton yleisömäärä oli muutamia satoja. Tami oli jo aikaisemmilta ajoilta huomannut, että kiekko-organisaatio ei elä ilman oheistuotteita. Ottelutapahtumissa rahaa tulee kioskeista, ravintoloista ja oluenmyynnistä.

– Toin tapahtumanäkökulmaa toimintaan. Ennen oli menty urheilu edellä. Rakensimme kesän aikana Legendaklubin, aitiot ja päätyravintolat. Saimme yleisömäärän moninkertaistettua, muistaa Kiili.

Tammisen toisella Tuto-kaudella 2012-2013 vauhti kiihtyi. Maestro itse siirtyi varatoimitusjohtajan paikalta joukkueen päävalmentajaksi. Hänen valmennustiimiinsä kuuluivat valmentajat Kai Ortio, Timo Kinnunen. Elmo Aittola toimi seuran pelaajakoordinaattorina.

– Meillä oli yhteistä taustaa jo Vaasan Sportin ajalta. Olimme siis vanhoja tuttuja. Olin Tamin apulainen auttamalla kaikessa mahdollisessa, muistelee Aittola oman kiekkouransa alkuaikoja.

Kova divaritason kaappaus

Mediahuomio lisääntyi entisestään, etenkin, kun Tamminen halusi tehdä joukkueestaan voittavan ja mielenkiintoisen.

– Tämä käsitys ”voittava ja mielenkiintoinen” on useimmissa kiekko-organisaatioissa nykyään nolla tasolla, toteaa Tamminen.

Tässä apuna oli useamman kovan pelimiehen hankinta Turkuun.

– Yksi heistä oli kärkihankinta Antti Virtanen. Hän oli kaikkien aikojen kaappaus divaritasolla. Tämä hankinta herätti koko kiekkosuomen. Toimme Turun oman pojan kotiin. Sain vinkin ja siitä paikasta lähdimme seuran puheenjohtaja Mikko Lehtisen kanssa Jyväskylään. Tunnen pelaajamarkkinat, ja kun tiedossa on kuuma äijä, niin heti pitää toimia. Virtasen kanssa tehtiin kolmen vuoden sopimus, kertoo idean isä Tamminen.

NHL-avut tulivat Turkuun

Joukkue sai lisänäkyvyyttä, kun kauden aikana Tutossa pelasi useampia NHL:n työsulkuvahvistuksia. Jesse Winchester räjäytti mielenkiinnon Tutoa kohtaan. Sen jälkeen Tamminen hankki joukkueeseen lähes 700 ottelua NHL:ssä pelanneen Matt Bradleyn. Kolmas oli Columbus Blue Jacketsien kuuluisa tappelija Jared Boll.

Uutta oli myös otteluiden radiolähetykset. Juha-Pekka Jalo ja Iku Viitanen välittivät tunnelmia Kupittaalta Radio Sadan taajuuksilla.

Seurajohto oli asettanut joukkueen tavoitteeksi sijoittua neljän parhaan joukkoon ja se tavoite myös saavutettiin. Nälkä kasvoi pelien edetessä. Puoliväliserissä kaatui Heinolan Peliitat, mutta välierävastustaja Kouvolan KooKoo oli parempi. Pronssiottelussa turkulaiset voittivat Joensuun Jokipojat.

Tammiselle tuli mitta täyteen

Tammisen 2+2 -vuoden sopimuksesta oli puolet käytetty. Jatkoa ei tullut, sillä Tami ei käyttänyt optiotaan. Hän olisi halunnut koota TuTon seuraavan kauden joukkueen isolla rahalla, mutta seurajohdolla oli erilainen näkemys. Tammisen toive kasvattaa 310 000 euron pelaajabudjettia 150 000 eurolla ei saanut kannatusta.

– Lähdin itse pois. Minulle tuli mitta täyteen amatöörien puuhastelusta. Pöyristyi nuoren Tuto-johdon amatöörimäisestä asenteesta ja realismin puutteesta. Minua kiehtoi vain ja ainoastaan se, että tehdään kotikaupunkiini Turkuun kova kiekkoilmiö. Halusin haastaa paikalliskilpailijan, mutta seura halusi olla vain iso kala pienessä lammessa. Tämä oli kuitenkin hieno jakso minun elämässäni ja siitä on jäänyt itselleni mukavat muistot.

Tammisen motivaation inspiraationa oli nostaa Tuto jälleen kerran maan pääsarjaan.

– Jos Liiga suljetaan, sen jälkeen Mestis ei kiinnosta enää ketään, sanoin Tamminen jo silloin.

– Nyt viimeinenkin idiootti ja amatööri tajuaa, mitä silloin tarkoitin. Kiitos silloisten pelkurimaisten päättäjien SM-liiga on nyt kaikkien aikojen alennustilassa, toteaa Tamminen nyt.

ETUSIVU