Erikin tarina on oiva esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun palaset alkavat loksahdella paikoilleen. Vaikka ikää oli vasta runsas parikymmentä vuotta, Storgårds oli tilanteessa, missä oma kehitys junnasi paikoillaan. Lopettaminenkin kävi mielessä. Sitten tuli ystävältä soitto Ruotsista ja sen seurauksena alkoi tapahtua…
Ensin mainitaan aina Mikko, sitten Laura ja lopuksi Rantasen sisarussarjan nuorimmainen Noora. Nyt tehdään poikkeus. Annetaan Nousiaisista kotoisin olevan Rantasen perheen kuopuksen itse kertoa, mitä kuuluu salibandyyn intohimoisesti suhtautuvalle TPS-hyökkääjälle. Kyse ei ole sattumasta, miksi Rantasen perheen lapsista on tullut tavoitteellisia urheilijoita…
– Vielä palaan kaukaloon ja tulee se päivä, kun lyön itseni läpi. Näin toteaa todellinen sisupussi TPS Salibandyn Joonas Koskinen, jonka loukkaantumiskierre on pitänyt pelimiehen pitkään poissa salibandykaukalosta. Koskisen toteamuksessa on ripaus myös vaatimattomuutta, sillä hän on todellisuudessa lyönyt itsensä jo läpi. Viime kaudella Koskinen merkkautti tilastoihin lähes maali per ottelu. Kenelle tahansa 18 ottelua ja 25 tehopistettä on liigatasolla kelpo tilastomerkintä…
Kaveri tulee vaihtoon pahasti irvistäen. Kulmaväännössä sääreen kopsahtaa pahasti. Vielä vaihtopenkilläkin turkulainen ihmiskuula kärvistelee tuskissaan. Kunnes seuraavassa vaihdossa sama pelaaja painaa jo täysillä. Kivusta ei ole tietoakaan. Tämä on tarina TPS Salibandyn Lauri Stenforsista, eli miten Huittisten ”rupusakista” on edetty maajoukkueen fyysisesti kovaa pelaavaksi vakiokasvoksi…
– Kotijoukkueen parhaana palkintaa numero 90 Waltteri Vesterinen. Näin toteaa ottelukuuluttaja TPS-EräViikingit -pelin päätyttyä. Kesällä 18 vuotta täyttänyt nuorimies käy pokkaamassa itselleen kassillisen yhteistyökumppanin tuotepalkintoja. Vastustaja ErVi joutui ottelussa pahasti alakynteen. Kotijoukkue TPS murskasi helsinkiläisvieraat. Tahtipuikkoa heilutti ykköskentän keskushyökkääjä Vesterinen. Waltterin kehitys liigapelaajaksi on ollut nopea…
Sataa tihkuttaa. Marraskuinen alkuilta on jo pimeimmillään, kun äiti Tuula Nevalainen saapuu tyttärensä, 15-vuotiaan Linnea Nevalaisen kanssa omalla autollaan Turun Kupittaan palloiluhallin eteen. Erityistä on se, että reissuun on lähdetty pääkaupunkiseudulta jo hyvissä ajoin. Matkaa Kirkkonummelta Turkuun kertyy 140 kilometriä. Kun into pelata pääsarjatasolla salibandyä on kova, niin tuhteja kilometrejä ei lasketa…
