VARSINAIS-SUOMI / VEHMAA – Vikainen, Vikainen, Vikainen…vehmaalaisen kuvanveistäjä Jussi Vikaisen (1907-1992) nimeen törmää toistuvasti, eikä pelkästään taiteilijan kotikunnassa Vehmaalla, vaan myös eri puolilla Suomea. Etenkin 1950-luvulla vehmaalainen oli erittäin työllistetty.
Vikainen oli oman aikakautensa suosituimpia kuvanveistäjiä Suomessa. Monilla hautausmailla on hänen tekemiä sankariveistoksia ja sotaan liittyviä muistomerkkejä. Suurimman osan Vikainen veisti kotiseutunsa Vehmaan punaiseen graniittiin. Kuvanveistäjä sai elämäntyöstään Pro Finlandia -mitalin vuonna 1966 ja hänet palkittiin professorin arvonimellä vuonna 1980.
Vehmaan kirkkomaalla on useita oman kylän taiteilijan tasokkaita töitä.
Keskiajalla kirkkoa vihittäessä piispa ilmoitti samalla seurakuntalaisille, kuka on kirkon nimikkopyhimys. Oli myös itsestään selvää, että jatkossa jokainen muisti oman kirkon suojelupyhimyksen nimen.
Nykyään Pyhä Margareetta on nimenä todennäköisesti monelle vehmaalaiselle vieraampi kuin Jussi Vikainen – huolimatta, että marttyyrikuoleman kokenut Margareetta on paikallisen kirkon suojelija. Vehmaan kirkko on virallisesti nimetty Pyhän Margareetan mukaan.
Kyseinen pyhimys tunnetaan kirkkotaiteessa lohikäärmeestä, jonka Margareetta nitistää ristisauvallaan. Tapahtuma on ikuistettu Vehmaan kunnan vaakunaan.
Kolmas henkilö, joka liittyy vahvasti Vehmaan kirkkoon, on myyttinen hahmo, Pitkä Piena. Hän oli kansantarinan mukaan surmannut kolme naista, kaikki omia morsiamiaan. Murhamies löydettiin itsekin kuolleena, mutta legendan mukaan mies ei pysynyt haudassaan. Pitkä Piena lymyili eräässä Vehmaan kirkon komerossa. Lopulta papin manaus sai Pienan palaamaan hautaansa.
Todennäköisesti Vehmaallakin oli ensin puinen kirkko, jonka tilalle myöhemmin rakennettiin kivikirkko. Vehmaan seurakunta oli perustettu jo 1300-luvulla, mutta nykyinen harmaakivikirkko valmistui paljon myöhemmin. Tarkka ajankohta ei ole tiedossa, mutta todennäköisesti kirkko rakennettiin 1400-luvulla muiden varsinaissuomalaisten kivikirkkojen tavoin. Osa Vehmaan kirkon rakenteista on tehty vasta 1800-luvulla.
Puisen kirkon rakentaminen ei ollut kyläläisille ongelma. Kirvesmiestaitoja löytyi joka torpasta. Kivikirkon rakentaminen olikin jo suurempi haaste kyläläisille. Se vaati ammattitaitoa ja kustannukset olivat suuria. Kivikirkon rakentaminen oli vehmaalaisille kallis urakka. Lupakin piti saada ensin piispalta.
Vehmaan kivikirkosta tuli kolmilaivainen. Runkohuone on suorakaiteenmuotoinen. Toisella puolella oli perinteiden mukaisesti sakasti ja toisella puolella asehuone. Kirkon kellotapuli on rakennettu vuonna 1826.
Kirkkosalin keskilaiva on sivulaivoja leveämpi ja korkeampi. Holvikattoa kannattelee neljä jykevää pilaria. Ne ovat niin massiivisia, että ihan kaikkialta ei edes näe alttarille asti.
Vanhaa kirkkoa on kunnostettu useampaan kertaan. Vaikka muutoksiakin on tehty, alkuperäinen keskiaikainen ilme on säilynyt. Kirkon vanhimmat esineet, kuten arvokkaimmat puuveistokset, on siirretty Kansallismuseon suojiin.
Paljon vanhaa on kuitenkin yhä esillä. Eteläisen oven yläpuolella kärsivää Kristusta esittävä krusifiksi sekä kalkkikivestä tehdyn kastemaljan jalka ovat 1300-luvulta.
Oven vieressä oleva kalkkikivinen vihkivesiastia on 1400-luvulta. Barokkityylinen saarnastuoli ja vanhimmat valaisinkruunut ovat 1600-luvulta. Nykyiset penkit ja alttarikaide ovat 1800-luvulta.
Vierailijan katse kiinnittyy kuoriosan ikkunaan, jota koristaa taidemaalari Hilkka Toivolan (1909-2002) tekemä värikäs lasimaalaus 1970-luvulta. Kuori-ikkunan alkuperäinen 1500-luvulla tehty lasimaalaus siirrettiin sekin Kansallismuseoon.
Eräs Vehmaan kirkon mielenkiintoisimmista esineistä on seinälle ripustettu vapaaherra Bernhard Rehbinderin hautajaisvaakuna vuodelta 1705. Sen vierellä on kuningas Kaarle XI:n aatelisherralle lahjoittama miekka.
Kirkkomaalla on kesäkahvilana toimiva hirsinen lainamakasiini sekä ruumishuone. Hautausmaalta löytyy myös Stackelberg– ja Eneskjöld -sukujen hautakappelit.
Talvi- ja jatkosodassa kaatuneille on omat muistomerkkinsä. Sankarihautojen Sureva äiti ja lapsi on Jussi Vikaisen tekemä. Saman kuvanveistäjän teos on myös Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.
VEHMAAN PYHÄN MARGAREETAN KIRKKO
Osoite: Kirkkotie 14, Vehmaa.
LUE MYÖS: Vehmaan Kivityömuseo on hämmästyttävä kohde
LUE MYÖS: Vehmaan kotiseutumuseo kunnioittaa paikallisia suuruuksia
LUE MYÖS: Vehmaan Ruotusotamiehen torppa on alkuperäisellä paikallaan
LUE MYÖS: Sa-Int Maanpuolustusmuseo tekee vierailijaan vaikutuksen
